Webinaari: Kiertotaloudesta mahdollisuuksia kunnille – tule mukaan!

Kiertotalous tarjoaa kunnille paitsi mahdollisuuksia vähentää ympäristövaikutuksiaan, myös näkökulman elinkeinosektorin uudistamiseen sekä mahdollisuuksia kehittää elinvoimaisuutta. FCG:n ilmainen webinaari vastaa ajankohtaisiin kiertotaloutta koskeviin kysymyksiin.

Kiertotaloudesta mahdollisuuksia kunnille
Webinaari ma 15.10. klo 13-14

Miten kiertotalous voi vaikuttaa kuntien yritystoimintaan ja houkuttelevuuteen? Miten kunta voi edistää kiertotaloutta omassa toiminnassaan ja elinkeinojen kehittämisessä? Mistä rahat kehittämiseen ja investointeihin? Entä miten innovatiiviset hankinnat liittyvät tähän?

Kiertotalous tarjoaa kunnille paitsi mahdollisuuksia vähentää ympäristövaikutuksiaan, myös näkökulman elinkeinosektorin uudistamiseen sekä mahdollisuuksia kehittää elinvoimaisuutta. Tiedetään esimerkiksi, että kiertotalous tulee luomaan uusia työpaikkoja, mutta miten kiertotaloutta tulisi lähestyä, jotta kunnat pääsevät osalliksi kiertotalouden tarjoamista mahdollisuuksista?

FCG:n ilmainen Kiertotaloudesta mahdollisuuksia kunnille -webinaari on suunnattu kaikille kunnille, jotka ovat kiinnostuneita kiertotaloudesta ja pohtivat omaa rooliaan kiertotalouden kentässä.

Webinaarissa puhuvat

  • FCG Suunnittelu ja tekniikan kiertotalouden asiantuntijat: johtava asiantuntija Jaana Myllyluoma ja Kaakkois-Suomen aluepäällikkö Aki Keskinen.
  • Etelä-Karjalan Circwaste-hankkeesta aluekoordinaattori Salme Muurikka, joka kertoo kiinnostavia esimerkkejä Lappeenrannan kiertotalousteoista.

Ilmoittaudu webinaariin pe 12.10. mennessä >>

Tutustu myös kiertotalouspalveluihimme www.fcg.fi/kiertotalous

Kohennetaan kävelykaupunkia Bulevardista alkaen

Osallistuimme FCG Arkkitehtien tiimillä äskettäiseen Helsingin kaupungin ideakilpailuun kävelykeskustan laajentamisesta. Halusimme näyttää, miten käveltävyyttä parannetaan ihmisten ympäristöstä ja katutilan viihtyisyydestä lähtien.

Arja Sippolan ehdotuksesta lähdimme hahmottelemaan, miten kävely-ympäristöä nimenomaan ydinkeskustan torien ja merenrantojen välillä voidaan parantaa. Linjasimme kohennettavat kävely-yhteydet merenrantaan kaikkiin ilmansuuntiin, mutta ehdotimme että kävelypainotteisen keskustan laajentaminen aloitetaan Bulevardista. Valitsimme juuri Bulevardin vaikutusalueineen, koska katu on jo nyt vilkas, suosittu, ja edustuskelpoinen. Lisäksi sen merkitys kasvaa edelleen Jätkäsaaren ja Hernesaaren rakentamisen myötä.

Lähde lauantaikävelylle

Suosittelen kiireetöntä lauantaikävelyä Ruoholahdesta ydinkeskustaan! Kulje kanavan vartta Jätkäsaaren hulppean Clarion-hotellin kautta Hietalahdenrantaan, jonka laitureissa nuokkuvat alukset laajentavat kävelijän maailmaa kadulta merelle. Sinne on syntymässä kuin stadin oma Nyhavn (se Kööpenhaminan kapakkasatama) erilaisine hieman repsottavine rantaravintoloineen.

Etene Hietalahdentorille, jossa on käynnissä satojen ihmisten kohtaamisia kirppiksen tekosyyllä, ja jatka Bulevardia Aleksanterinteatterille. Poikkea Ekbergin terassille teelle, jatka sitten Vanhan kirkon puistoon vetämään henkeä ennen tuloa vilkkaalle Erottajalle, jota jo parannetaan komeaksi kaupunkiaukioksi. Bulevardi tarjoaa vaikka kuinka paljon tapahtumaa, kohtaamisia ja nähtävää. Kaupunkilaiset ovat ottaneet niin Koffin puiston kuin Ruttopuiston omakseen.

Kuitenkin huomaat, miksi tämä yksi suosituimmista promenaadeista, stadilaisille myyttisen tärkeä ”Bulsa” on usein negatiivisissa otsikoissa. Ahtailla jalkakäytävillä kävelijät törmäilevät erilaisiin esteisiin, aikaa tuhrautuu liikennevaloissa. Pyöräilijöitä kapealla kaistallaan uhkaavat pysäköivät autot.

Bulevardista Helsingin Ramblas

Ehdotamme, että Bulevardista tehdään kävelypainotteinen Helsingin Ramblas linkiksi Kauppatorin, Espan ja Hietalahdenrannan väliin, poistamalla pysäköintiä, leventämällä jalkakäytäviä ja tuomalla penkkejä ja taidetta katutilaan levähtämistä ja viipyilyä varten.

Kävelijän kuninkuus ja turvallisuus taataan poistamalla liikennevalot ja korottamalla risteysalueita. Aurinkoisen jalkakäytävän terasseille vapautuu lisää tilaa. Hietalahdentorille kuvittelimme ulkoilmaleffateatterin, Bolognan keskusaukion tapaan, ja Aleksanterinteatterin pihalle esittävän katutaiteen areenan, joka esittelee vierailuteatterin ajankohtaista ohjelmistoa.

Tarkemmin kadun toiminnot täytyy tietysti ideoida muiden tuottajien, käyttäjien ja aktiivien kanssa. Bulevardin tulevaisuus voidaan liittää Uudenmaankadulle syntyneen design districtin päivittämiseen.

Mielestämme ehdotus on hyvin joustava, koska se ei edellytä keskustan alittavan maanalaisen kokoojakadun rakentamista. Se toimisi hyvin yhteen esimerkiksi sellaisessa vaihtoehdossa, jossa tuodaan maanalaista pysäköintiä Hietalahdentorin alle. Silloin merellinen tori vapautuu tehtävästään parkkipaikkana rannan vieressä.

Länsisataman liikennettäkin helpottaisi, jos mahdollisimman moni laivamatkustaja kävelisi keskustaan. Eiköhän se onnistu, kun tarjotaan kävelyelämyksiä, joista saa vainun jo laivarannassa. Jos taiteen ja designin ”supermuseo” sijoitetaan ydinkeskustan muuttuvan painopisteen mukaisesti Hietalahdenrantaan, niin onnistutaan varmasti.

Ideat luovutettiin Helsingin kaupungille elokuun lopussa ja esiteltiin markkinatoimijoille ja yleisölle nyt syyskuussa. Laiturin keskustelutilaisuudessa toivottiinkin, että Bulevardin parantaminen aloitetaan vaikka heti!

Katso FCG:n Merellinen Helsinki -suunnitelma
Kaikki ideakilpailun ehdotukset kerrokantasi.hel.fi/keskusta-ideat
Kerrokantasi.fi-palvelussa voit kertoa myös oman kantasi suunnitelmista.

paivanen-jani-21210-ref20151217-171036-5920
Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi

 


Helsingin kaupunki järjesti kesän 2018 aikana ideakilpailun kävelykeskustan laajentamisesta ja maanalaisesta kokoojakadusta. Ideoiden kartoittaminen palvelee myöhemmin käynnistyvää yleissuunnitteluvaihetta. Tavoitteena on ideoida keskustan liikkumisen, huoltoliikenteen, pysäköinnin ja satamaliikenteen sekä kävelykeskustan viihtyisyyden ja toiminnallisuuden kannalta mahdollisimman hyvä ja toimiva kokonaisratkaisu, joka sisältää sekä kävelykeskustan laajentamisen että maanalaisen kokoojakadun. Ideat luovutettiin Helsingin kaupungille jatkokäyttöön elokuussa. Lue lisää www.uuttahelsinkia.fi

Kaupunkisuunnittelua: Bulevardia voi kehittää monipuolisena taide- ja ravintolakatuna.
Bulevardia voi kehittää monipuolisena taide- ja ravintolakatuna.
Kaupunkisuunnittelua: Koffin kortteeliin ravintolamaailma
Koffin korttelin sisäpihaa kehitetään viihtyisäksi ravintolamaailmaksi.

 

Poimi kaupunkikehittämisen tietoiskurastit ja voita junaliput

Miten houkutella nuoret mukaan maankäytön suunnitteluun? Kuinka tarinat luovat elämyksiä kaupunkikehittämisessä? Entä ymmärretäänkö matkailun todellinen merkitys kunnille?

Tule ja suunnista läpi kiinnostavien kaupunkikehittämisen tietoiskujemme Kuntamarkkinoilla syyskuussa. Päätepysäkillä voit hypätä junan kyytiin!

Kuntamarkkinat tarjoavat jälleen tilaisuuden osallistua ajankohtaiseen vuoropuheluun sekä verkostoitua kaupunkisuunnittelualan ammattilaistemme kanssa. Tänä vuonna voit tehdä sen hauskasti suunnistamalla.

Näin suunnistat Kuntamarkkinoilla 12.-13.9.2018

  • Poimi rastikortti matkaasi FCG:n näyttelyosastolta, tule kuuntelemaan tietoiskuja ja pyydä tietoiskun päätteeksi puhujalta merkintä suorituksesta rastikorttiisi.
  • Kun kortissasi on viisi rastia, palauta se pikimiten FCG-osastolle. Viisi nopeinta suunnistajaa palkitaan VR:n 20 euron junalippulahjakortilla.
  • Aloitus- ja päätösrasti on FCG:n osastolla K-kerroksessa osastolla H2. Kortteja saat myös tietoiskujen yhteydessä.

Laadi suunnistuskarttasi tietoiskuohjelmastamme.

Keskiviikko 12.9.2018

Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä

ke 12.9. 9:40–10:25, A 2.4, 2. krs

Oikein mitoitettu koulu on pedagogisesti toimiva, oppimisympäristöiltään monipuolinen ja kustannuksiltaan tehokas. Yhdessä FCG:n asiantuntijoiden kanssa tehty tilojen määrän ja laadun uudelleenarviointi tuottaa kustannustehokkuutta samalla, kun uudet tilat vastaavat uusiin pedagogisiin haasteisiin. Tule kuuntelemaan, miten FCG:n pedagogi Raila Oksanen ja arkkitehti Mikko Kaira toteuttavat oikein mitoitettuja koulu- ja oppimisympäristöjä lopputuloksen laadusta tinkimättä.

Kiertotaloudesta elinvoimaa kunnille

ke 12.9. klo 10:00–10:20, A 3.2, 3. krs

Laatu- ja ympäristöpäällikkö Suvi Järvinen sekä johtava asiantuntija Jaana Myllyluoma avaavat näkymiä kiertotalouden ajankohtaisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin kunnissa. Tietoiskussa käsitellään muun muassa

  • Kiertotalouden mahdollisuuksia kunnan omassa toiminnassa (Kiertotalouden RoadMap)
  • Kiertotalouden ekosysteemit elinkeinojen kehittämisessä
  • Käytännön esimerkkejä
  • Eväitä eteenpäin ideoita ja rahoitusmahdollisuuksia.

Kunta mukana matkailun kasvussa

ke 12.9.klo 11:00–11:20, A 3.2, 3. krs

Matkailu on aihe, josta kaikilla on kokemuksia. Matkailu tuo kunnille myös tuloa ja työllisyyttä. Mutta tiedetäänkö ja ymmärretäänkö sen todellinen merkitys? Entä panostukset ja pitkäjänteinen sitoutuminen suhteessa vaikutuksiin? Johtava asiantuntija Nina Vesterinen, jolla on yli 30 vuoden kokemus matkailun kehittämisestä ja edistämisestä, herättelee tarkastelemaan matkailun vaikutuksia eri näkökulmista.

Torstai 13.9.2018

Nuorten osallistamiseen kaupunkisuunnittelussa

to 13.9. klo 9:30–9:50, A 3.2, 3. krs

FCG selvitti yhdessä Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen kanssa, millä tavoin Suomessa osallistetaan nuoria maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen. FCG:llä yhdyskuntasuunnittelijana toimiva arkkitehti Mari Seppä esittelee selvityksen tuloksia ja kertoo FCG:n käyttämistä osallistamismenetelmistä kuten kyselyistä ja pelityöpajoista.

Strateginen yhdyskuntasuunnittelu

to 13.9. klo 11:00–11:20, A 3.2, 3. krs

Strategisessa maankäytön suunnittelutyössä määritellään kunnan kehittämisen pitkän tähtäimen painopisteitä ja teemoja kartalla. Työssä tärkeää on eri toimialojen ja toimijoiden välinen vuorovaikutus. FCG:llä yhdyskuntasuunnittelijana toimiva arkkitehti Mari Seppä esittelee strategisia suunnittelutöitä, joista viimeisimpänä on valmistunut Valkeakosken maankäytön strateginen kehityskuva.

Investointien kannattavuuslaskelmat päätöksenteon tukena – FCG lisäarvontuottajana investointipäätöksissä

to 13.9. klo 11:30–11:50, A 3.2, 3. krs

Elinvoima ja kilpailukyky edellyttävät riittävän määrän erilaisia investointeja ja siten investoinneista päättäminen on keskeinen osa strategista suunnittelua. Investointipäätöksellä on aina merkittäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia talouteen ja tuleviin kassavirtoihin etenkin nyt, kun sote maakuntauudistuksessa kunnilta siirtyy 17,6 miljardin edestä lähinnä verotuloja ja valtionosuuksia maakunnille ja samanaikaisesti kuntien sote-kiinteistöjen tulevaisuus on epäselvä. Investointien kannattavuuslaskelmista päätöksenteon tukena puhuu palvelualueen johtaja Pauli Santala.

Tarinallistaminen kaupunkikehityksessä

to 13.9. klo 13:00–13:20, A 3.2, 3. krs

Sosiologi Jani Päiväsen esityksessä kuullaan, miten paikallisten asukkaiden kokemukset sekä kaupunkien historia voivat laajentaa kokemuksen ulottuvuutta kaupunkikehityksessä. Hyvän tarinan ominaisuuksia ovat näkökulman valinta, mahdollisuus samastua hahmoihin, yllättävyys ja merkitysten välittyminen. Tarinallistamisen kautta voidaan luoda voimakkaita ja pitkään muistissa säilyviä elämyksiä. Tästä syystä tarinallistaminen on elinvoimaisten kaupunkien kokonaisvaltaista kehittämistä, ja esimerkiksi kaupunkimatkailualalla tulisi nykyistä enemmän huomioida paikkojen tarina.

Ajankohtaista kiinteistöveroselvityksistä

to 13.9. klo 14:00–14:45, A 2.4, 2. krs

FCG on toimittanut jo 20 kunnalle kiinteistöveroselvityksen. Monen kunnan toiveena on käynnistää maastoselvitykset olemassa olevien kiinteistöjen kartoittamiseksi nopealla aikataululla. Kiinteistöveroselvityksillä saadaan aikaiseksi merkittäviä lisätuottoja kuntatalouteen. Johtavan asiantuntijan Teijo Salmen esityksessä käydään läpi FCG:n kiinteistöveroselvitysten palvelutarjonta, uusimpien maastoselvitysten tuloksia ja niiden verovaikutuksia. Lisäksi keskustelaan verohallinnon järjestelmäuudistuksen tuomista muutoksista ja niiden vaikutuksista kiinteistöveroselvityksiin.

Katso lisää

Tervetuloa!

fcg arkkitehdit jan tvrdy - kaupunkisuunnittelu

 

Lisätiedot
Jan Tvrdý
projektipäällikkö
FCG Suunnittelu ja tekniikka
jan.tvrdy@fcg.fi

Pyöräilijän helmet: jalokivi, Lintuinmaa ja Linnoitus

Polkaise Vuoksen kansallismaisemaan tai kurvaa Rautaesirippureitillä liki lännen ja idän rajaa. Tankkaa evääksi karjalanpiirakoita, särää, vetyä tai atomia matkumatkareitin varrelta ja polje sen jälkeen vaikkapa kohti Saimaan kanavan sulkuja. Etelä-Karjalasta löytyy nyt uusia teemallisia polkupyöräreittejä, jotka kutsuvat pyöräilylomalle. Digitaaliset reittisovellukset ohjaavat sinut oikeille poluille.

Etelä-Karjalan Polkupyöräilyn teemareitit -hankkeessa suunniteltiin vetovoimaisia pyöräilyreittejä ja digitaalisia reittipalveluja pyöräilijöille palvelemaan paremmin Etelä-Karjalan alueen pyöräilyharrastajia ja matkailijoita. FCG laati Polkupyöräilyn teemareitti -selvityksen Etelä-Karjalan liitolle. Selvitys valmistui juuri ennen kesäkauden alkua. Ei muuta kun aktiiviselle kotimaan lomalle!

Hankkeen tuloksena Etelä-Karjalaan syntyi 15 teemallista pyöräilyreittiä, jotka vievät kaupungeista luonnon keskelle rauhallisiin maaseutu- ja järvimaisemiin. Reitit suunniteltiin yhdessä paikallisten pyöräilyaktiivien ja kuntien kanssa. Reiteillä pääsee tutustumaan myös maakunnan kulttuuriin ja historiaan sekä esimerkiksi Saimaa Geopark -kohteisiin. Reittien tuotteistamisella voidaan tukea paikallisia yrittäjiä ja elinkeinotoimintaa – esimerkiksi reittien varrella sijaitsevia matkailu- tai pyöräilypalveluita.

Etelä-Karjalan pyöräilyverkosto ulottuu jokaiseen maakunnan kuntaan. Reitit ovat pituudeltaan noin 10 kilometristä lähes 200 kilometriin. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien keskustoihin ja niiden ympäristöön suunniteltiin lyhyempiä reittejä, jotka sopivat puolen päivän tai yhden päivän retkille. Maaseudulla on myös reittejä, jotka sopivat useamman päivän retkille. Reitit sopivat sekä aktiivisille pyöräilyharrastajille, satunnaisille pyöräilijöille että perheille.

Etelä-Karjala tarjoaa pyöräilijälle monipuolisia elämyksiä

Ihastele vesistönäkymiä

Etelä-Karjalan erityispiirre ovat upeat järvimaisemat, joihin pääsee tutustumaan useilla pyöräilyreiteillä, esimerkiksi Taipalsaaren maisemareitillä, Neljän saaren reitillä, ja Kyläniemen kierroksella. Vuoksen kansallismaisemaa voi ihailla Vuoksi-reitillä. Saimaan kanava ja sen historia esittäytyvät Saimaan kanavan sulkureitillä tai Saimaan kanavan reitti Nuijamaalle –reitillä, samalla voi seurata kanavalla liikennöiviä laivoja ja sulutusta.

Idän ja lännen rajalla

Etelä-Karjalan maakunnalla on pitkä yhteinen raja Venäjän valtion kanssa. Rajan läheisyyttä voi aistia parhaiten pyöräilyreitillä Lappeenranta-Imatra rajalla sekä Rautaesirippureitillä Imatralta Parikkalaan. Parikkalassa ollaan Laatokan Karjalan luontovyöhykkeellä, minkä ansiosta Lintuinmaan reitin varrella on useita hienoja lintukohteita.

Kaupungit ja arkkitehtuuri

Arkkitehtuurista kiinnostuneiden pyöräilijöiden kannattaa suunnata Imatran arkkitehtuuri- ja nähtävyyskierrokselle. Hyvän yleiskatsauksen Lappeenrannan kaupunkikulttuuriin ja maisemiin saa Lappeenrannan kaupunkikierroksella.

Karjalainen ruokakulttuuri

Etelä-Karjalassa on omia erikoisuuksia paikallisesta ruuasta kiinnostuneille. Tunnetuimpia herkkuja ovat karjalanpiirakat, särä sekä vety ja atomi. Lappeenrannasta Lemille ja Luumäelle suuntautuvalla Makumatkareitillä pyöräilijä pääsee nauttimaan sekä maaseutumaisemista että maistelemaan maakunnan herkuista useissa viehättävissä paikallisissa ruokapaikoissa.

Elinkeino- ja sotahistoria

Teollisuus- ja sotahistoria ovat vahvasti läsnä Etelä-Karjalassa. Sotahistorian kannalta erityisen kiinnostavia ovat Länsi-Saimaan linnoituskierros sekä Salpalinja- ja spektroliittireitti, joiden varrelta löytyy tutustuttavaksi linnoituksia ja Salpalinjan rakenteita.

Maakunnassa on tyypillisesti ollut paljon energiatuotantoa ja puunjalostusteollisuutta, joihin voi tutustua Vuoksen reitillä sekä Saimaan Kanavan sulkureitillä.

Suomessa poikkeuksellinen kivilaji on Lappeenrannassa louhittava kalkkikivi. Jos et ole nähnyt suurta louhosta, sellaisen pääsee tutustumaan Suoluonto ja kalkki –reitillä. Samalla reitillä voi myös pistäytyä keskellä suoluontoa.

Eurooppalaiselle Outdooractive.com -sivustolle

Pyöräilijöille nämä reitit tulevat näkymään Outdooractive.com -sivustolla todennäköisesti jo kesäkuussa. Sivusto on Euroopanlaajuisesti tunnettu, joten sivustolle syötettävät reitit saadaan miljoonien käyttäjien nähtäville.”Sivustolta löytyy kuvia sekä tietoa reitin varrella olevista nähtävyyksistä sekä palveluista, kuten majoituksesta”, toteavat Hanna Ollikainen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä ja Marjo Wallenius Etelä-Karjalan liitosta.

Pyöräilyreittihanketta hallinnoi Etelä-Karjalan liitto. Hankkeen rahoituksesta 80 prosenttia tulee EU:n maaseuturahastolta. Pyöräilyreitistöä päätettiin laajentaa, ja tällä hetkellä FCG suunnittelee Etelä-Karjalaan maastopyöräily- ja monikäyttöreittejä. Se, minkälaisia reiteistä tulee, selviää tämän vuoden aikana.

Reitteihin on mahdollista tutustua jo nyt seuraavien reittisovellusten kautta (toteutusvaiheessa olevat ns. beta versiot):

Teemalliset polkupyöräreitit Etelä-Karjalassa Kaupunkisuunnittelu.com

Etelä-Karjalan Liitto - Kaupunkisuunnittelu.com      EK-virkistysalusaatio - Kaupunkisuunnittelu.com      EK-virkistysalusaatio - Kaupunkisuunnittelu.com

fcg arkkitehdit jan tvrdy
Jan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asiantuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö. Jan Tvrdy, projektipäällikkö, FCG Suunnittelu ja tekniikka, jan.tvrdy@fcg.fi

 

Smart City -verkostoista hyöty irti FCG:n verkostokuvausselvityksen avulla

Smart City ja muut älykkään kaupunkikehittämisen teemat ovat esillä monien suomalaisten kaupunkien strategioissa ja kehittämistoimissa. Kaupungit elävät maailmanlaajuisessa murroksessa, jossa haasteita luo energian kallistuminen, korjausvelan kasvaminen ja internetin muovaamat mullistukset muun muassa liikkumisen ja liikenteen osalta.

Resurssiniukkuudesta, teknologian murroksesta ja kaupunkien kasvusta syntyviin haasteisiin täytyy löytää uusia ratkaisuja ja ottaa olemassa olevat resurssit tehokkaammin käyttöön. Tähän problematiikkaan Smart City ja muut älykkään kaupunkikehityksen teemat tarjoavat mahdollisuuksia kaupungeille.

Älykäs kaupunkikehittäminen ja siihen liittyvät uudenlaiset kaupunkipalvelut tarkoittavat innovatiivisia sovelluksia ja menetelmiä, joilla tuetaan kestävää ja avointa kaupunkikehitystä sekä palveluinfrastruktuuria.

Palveluissa hyödynnetään uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa ja keskeinen tavoite on parantaa elämisen laatua kaupungeissa. Usein Smart City -teemat sisältävät myös käyttäjälähtöistä palvelujen kehittämistä, jossa asukkaat otetaan mukaan suunnittelemaan kaupungin tarjoamia palveluja esimerkiksi liikenteen ja liikkumisen, jätehuollon tai tiedon jakamisen osalta.

Suomalaiset kaupungit ovat kasvavissa määrin hakeutuneet mukaan erilaisten kotimaisten ja kansainvälisten Smart City -yhteistyö- ja asiantuntijaverkostojen toimintaan. Näissä verkostoissa tieto ja hyvät käytännöt Smart City -teemoista liikkuvat tehokkaasti kaupunkien välillä.

Usein verkostojen toimintamalleihin kuuluvat myös hankkeiden yhteiskehittäminen jäsenkaupunkien kesken sekä rahoitushaut tai -konsultointi Smart City -käytänteiden omaksumiseksi kaupungeissa. Kansainväliset verkostot tarjoavat kaupungeille myös laajaa näkyvyyttä ja toimivat kaupunkibrändin rakentajina ja vahvistajina.

Smart City -verkostot Jyväskylässä

Jyväskylän kaupunki on yksi Suomen edelläkävijöistä älykkään kaupunkikehittämisen osalta ja Jyväskylä on ollut jo 1990-luvulta lähtien aktiivisesti mukana useiden kotimaisten ja kansainvälisten älykkään kaupunkikehittämisen verkostojen toiminnassa.

Hippoksen, Kankaan, Kukkulan ja kaupunkikeskustan kehittämisen alueet toimivat tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin tärkeimpinä kaupunkikehitysalustoina. Näillä alueilla pyritään älykaupunkisovellusten ja palveluiden avulla mahdollistamaan erilaisten ratkaisuiden kehittäminen kaupunkielämän parantamiseksi ja kaupunkiympäristöjen muuntamiseksi älykkäiksi ja ympäristöystävälliseksi.

Osittain näiden keskeisten kaupunkikehitysalustojen myötä Jyväskylän kaupunki heräsi syksyllä 2017 tarpeeseen arvioida ja selvittää kotimaisiin ja kansainvälisiin Smart City -verkostoihin kuulumisesta saatavia hyötyjä. Tavoitteena oli selvittää, mihin verkostoihin Jyväskylän kaupungin kannattaa kuulua ja mitkä ovat verkostoihin kuulumisen reunaehdot.

Projektin tarkoituksena oli auttaa Jyväskylän kaupunkia kohdistamaan resurssit tehokkaasti niihin älykkään kaupunkikehittämisen verkostoihin, joista kaupunki saa parhaan mahdollisen lisäarvon kehittämishankkeidensa taustalle.

FCG:n verkostokuvausselvitys Jyväskylän kaupungin tukena

FCG:llä tartuimme haasteeseen ja lähdimme toteuttamaan yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa kohdistettua benchmark-selvitystä, jonka tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva tarjolla olevista Smart City ja muista älykkään kaupunkikehittämisen kansainvälisistä ja suomalaisista yhteistyöverkostoista sekä muodostaa priorisoitu listaus niistä verkostoista, joihin Jyväskylän kaupungin kannattaa omien resurssiensa ja kaupunkikehitysalustojensa perusteella kuulua.

Työn aluksi muodostettiin yhdessä tilaajan kanssa kriteeristö kartoitettaville verkostoille. Jyväskylän kaupungin keskeisten kaupunkikehitysalustojen teemojen mukaisesti kriteereiksi verkostojen kartoittamiselle nousivat kiertotalouden näkökulmat sekä yksityisen sektorin osallistaminen ja uuden yritystoiminnan mahdollistaminen.

Kriteerien pohjalta lähdettiin kokoamaan niin sanottua pitkää listausta kiinnostavista verkostoista. Listaus sisälsi kuvaukset kiinnostavista verkostoista kriteeristön perusteella ja tiedot verkoston kuulumiseen reunaehdoista.

Seuraavaksi järjestettiin yhdessä tilaajan kanssa välityöpaja, jossa kävimme yhdessä läpi alustavan kartoituksen tulokset ja valitsimme relevanteimmat verkostot mukaan niin sanotulle lyhyelle listalle. Näitä valittuja verkostoja lähdettiin seuraavaksi kontaktoimaan puhelinhaastattelujen ja strukturoitujen kyselyjen avulla. Tarkoituksena oli syventää tietoa verkostoon kuulumisen hyödyistä Jyväskylän kaupungin näkökulmasta.

Kerätty aineisto analysoitiin ja lopputuloksena syntyi projektin loppuraportti Jyväskylän kaupungin tarpeisiin, joka sisälsi kattavat kuvaukset verkostoista, niiden toimintamallista, keskeisistä hyödyistä ja verkostoon kuulumisen reunaehdoista.

Verkostoista muodostettiin lopuksi priorisoitu listaus Jyväskylän kaupungin tarpeisiin, jota kaupunki voi käyttää jatkossa perusteltuna näkemyksenä pohdittaessa olemassa olevien sekä mahdollisten uusien Smart City -verkostojäsenyyksien tarvetta.

Smart City -verkostoista hyöty irti FCG:n verkostokuvausselvityksen avulla - Kaupunkisuunnittelu.com

Smart city -verkostot - Vierto Lauri FCG - kaupunkisuunnittelu.com
Lauri Vierto on FCG:n alue- ja elinkeinokehittämisen asiantuntija, erityisalanaan älykäs kaupunkikehittäminen ja yritystoiminnan aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnit. Vierron työskentelyä ohjaa suunnittelun laatu, vuorovaikutteiset työmenetelmät sekä asiakastyytyväisyyden tavoittelu. Koulutukseltaan Vierto on kauppatieteiden maisteri ja suunnittelumaantieteilijä. Lauri Vierto, asiantuntija, alueidenkäytön konsultointi, lauri.vierto@fcg.fi

 

Neliömäärät kuriin laadusta tinkimättä – Kouvola pisti koulusuunnitelmat uusiksi

Kahdeksan-yhdeksän neliötä per oppilas. Tämä oli tilankäytön tavoite uusille kouluille Kouvolassa. Nyt nämä tehoneliöt löytyvät Anjalan, Sarkolan ja Valkealan koulujen suunnitelmista.

Matka tehokkaaseen tilankäyttöön kouluissa ei ole ollut Kouvolassa aivan suoraviivainen. Siihen on kuljettu muutaman mutkan kautta.

Sarkolan ja Valkealan koulujen suunnitteluprosessi oli pitkällä, kun Kouvola päätti pistää pelin poikki. Näytti siltä, että kouluista oli tulossa hyvin perinteisiä ja tilankäytöltään tehottomia.

– Keskeytimme suunnitelmat ja otimme uuden alun. Halusimme tavoitella uuden­aikaisempaa oppimisympäristöä ja peda­gogista suunnitelmaa sekä selkeyttää tilankäytön tavoitteita.

– Kustannuksiltaan aikaisempi yhtälö oli vaikea. Kustannusarviot haluttiin käydä uudestaan läpi ja täsmentää oppilaskohtaista neliömäärää, perusopetuksen palvelupäällikkö Kim Strömmer Kouvolasta kertoo.

Koulusuunnittelun uutta alkua astui tahdittamaan FCG:n arkkitehti-pedagogi -asian­tuntijapari Mikko Kaira ja Raila Oksanen.

Laskevat oppilasennusteet

Uusia kouluja suunnitellaan Kouvolassa tilanteessa, jossa väestöennusteet laskevat. Samaan aikaan etenevät perusopetuksen kehittämissuunnitelma ja kouluverkon tarkastelu. Haasteita työssä riittää.

– Oppilasmäärän lasku jatkuu. Syntyneiden määrän perusteella olemme arvioineet, millainen palveluverkko tarvitaan ja miten nämä kouluhankkeet sopivat siihen. Valkealan ja Anjalan koulujen oppilasmäärät laskevat jo rakentamisen aikana, Strömmer sanoo.

Tässä tilanteessa on koulujen suunnittelua katsottava uudesta näkökulmasta. Nyt suunnitelmassa Valkealan kirkonkylälle rakentuu 630 oppilaan yhtenäiskoulu, johon yhdistyvät 100 lapsen päiväkoti, kirjasto ja neuvola.

– Kyseessä on monikäyttötila, joka on monistettavissa toisillekin alueille. Suunnittelemme nyt ensimmäistä kertaa tällaista ratkaisua

– Lähtökohtana on, että koulurakennus on joustava ja muuntuva. Sitä voidaan käyttää erilaisiin ja eri-ikäisten ihmisten tarpeisiin, Strömmer kuvailee.

Monikäyttöisyys ja joustavuus leikkaavat läpi suunnitelman. Rakennuksen sisätilat ovat paitsi avoimia ja helposti muunneltavia, myös luovasti ja tehokkaasti käytettyjä.

– Äidinkielen luokka on sijoitettu pysyvästi kirjastoon, ilmaisutaidonluokka näyttämölle ja terveystieto ruokalan yhteyteen, Mikko Kaira esittelee pohjapiirrosta.

Sekä Valkealassa että Sarkolan 350 oppilaan alakoulussa tilatehokkuus on saatu puristettua alle 8 neliöön per oppilas. Se on merkittävästi vähemmän kuin aikaisemmin on keskimäärin rakennettu kouluja – ja juuri sellainen luku, johon Kouvolan kaupunki tähtäsi.

– Turhat neliöt ovat kaikkein suurin kustannuksiin vaikuttava tekijä. Mikään muu ei pysty sitä kompensoimaan. Kun taloa tiivistetään, säästyy rahaa, jota voidaan käyttää laadukkaaseen rakentamiseen, Kaira kiteyttää.

– Tilatehokkuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koulu on ahdas ja ilmat puristettu pihalle. Väljyys rakennuksissa säilyy, hän jatkaa. Neliöitä kouluissa on vähennetty paitsi tilojen luovalla yhteiskäytöllä myös esimerkiksi osoittamalla aula- ja käytävätiloja opetuskäyttöön.

Käyttäjät, tilaaja ja maksaja yhdessä

Arkkitehtuurin rinnalla koulusuunnittelussa kulkee pedagoginen suunnitelma. Tuore OPS tukee koulutilojen kehittämistä avoimiksi ja joustaviksi.

Raila Oksanen muistuttaa kuitenkin, että pedagogiikassakin on katsottava reippaasti nykyhetkeä pidemmälle.

– Kun koulut rakennetaan hyvin, ne kestävät vuosikymmeniä. Rakennusten on oltava muunneltavia, kun OPS vaihtuu 10 vuoden välein. Emme voi tehdä koulua vain tämänhetkistä pedagogista virtausta varten.

Hyvä kokonaisuus tulevaisuuden koulusta syntyykin, kun siinä kohtaavat pedagogisten tarpeiden ohella myös tilaajan ja maksajan sekä tulevan ylläpitäjän taloudelliset intressit. Näin tapahtui Kouvolassa.

– Lähdimme hakemaan tukea uuden­laiseen ajatteluun oppimisympäristöstä, tilojen monikäyttöisyydestä ja erilaisista käyttötarkoituksista koko koulun elinkaaren aikana. Tässä on onnistuttu hyvin, Strömmer kiteyttää.

Oksanen ja Kaira saivat koulusuunnitelmat valmiiksi tammikuun lopussa. Hankesuunnittelu etenee Kouvolassa kevään aikana.

– Päätökset investoinneista tehdään kesään mennessä, Strömmer arvioi.

Teksti Katariina Kääpä.
Kuvat Joonas Berlin ja Minna Seppä. Mallinnukset Milla Rusanen.
(Artikkeli on julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Mikko Kaira Kaupunkisuunnittelu.com
Kysy lisää!
Mikko Kaira
Toimialajohtaja
Arkkitehtuuri
mikko.kaira@fcg.fi
040 517 6975

 

Raila Oksanen FCG kaupunkisuunnittelu.com
Raila Oksanen
johtava konsultti
raila.oksanen@fcg.fi
050 439 5619

 

Kiinteistöveron merkitys kuntataloudessa kasvaa

FCG on tehnyt kiinteistö­veroselvityksiä kymmenissä kunnissa. Uutta veropotentiaalia on löytynyt merkittävässä määrin.

Sen tuotto on kasvanut 2000-luvulla muun muassa siksi, että kiinteistöveroprosentteja on korotettu useita kertoja.

– Monessa kunnassa kiinteistöveron osuus kunnan verotuloista on jo tällä hetkellä 20 prosentin luokkaa, ja soteuudistuksen myötä osuus kasvaa entisestään – Kunta­liiton arvion mukaan lähes 2,5-kertaiseksi. Rekistereissä on kuitenkin paljon virheitä ja puutteita, joiden vuoksi kunnilta jää saamatta satoja miljoonia euroja, kertoo johtava asiantuntija Teijo Salmi FCG:ltä.

Salmi kannustaa kuntia korjaamaan rekistereissä olevat virheelliset kiinteistötiedot ja saattamaan rekistereistä puuttuvat rakennukset kiinteistöveron piiriin. Tämä varmistaa kiinteistönomistajien tasapuolisen verokohtelun ja kasvattaa kunnan verotuloja.

– Joissain kohteissa verotettava pinta-ala on saattanut selvityksen myötä jopa kaksin- tai kolminkertaistua Verohallinnon tietoihin verrattuna, toteaa yli 16 vuotta alalla toiminut ja lähes 150 000 kohdetta tarkastanut Salmi.

Kiinteistöveroselvitys kunnassa kannattaa - Kaupunkisuunnittelu.com
FCG tutkii yhdessä Mitta Oy:n kanssa mobiililaserkeilausteknologian hyödyntämismahdollisuuksia kiinteistövero­selvityksessä.

Perhossa hyviä tuloksia

Keskipohjanmaalaisen Perhon kunnan vuosittainen kiinteistöverokertymä on tähän asti ollut suunnilleen 600 000 euroa eli noin 10 prosenttia kunnan tuloista. Jatkossa kertymä on tätä suurempi kiinteistöverotuksen piiriin tulevan tuulivoimapuiston ja vuonna 2017 tehdyn kiinteistöveroselvityksen  ansiosta.

– Kimmokkeena kiinteistökannan selvittämiseen oli se, että tulevien uudistusten myötä kunnan ansaintalogiikka muuttuu ja kiinteistöverojen merkitys kuntataloudessa kasvaa selkeästi. Tiesimme, että rekistereissä on puutteita, kunnanjohtaja Lauri Laajala
sanoo.

Yhteistyössä FCG:n kanssa toteutettu selvitys aloitettiin aineistotarkastelulla. Tarkastelu osoitti, että kunnalla oli parempi tieto kokonaisneliömäärästä kuin verottajalla, mutta selvisi myös, että sekä kunnan että Verohallinnon rekistereistä puuttui merkittävästi rakennuksia.

Aineistotarkastelua seuranneessa maas­to­vaiheessa käytiin läpi noin 10 prosenttia potentiaalisimmasta kiinteistökannasta, yhteensä 53 000 neliömetriä (m2). Kokonaisala kasvoi tässä tarkastelussa 17 000 m2, mikä merkitsee kiinteistöverotulojen kasvua arviolta 28 000–29 000 eurolla.

– Vuonna 2000 tekemämme kiinteistötarkastelun jälkeen olemme seurailleet, että talousrakennukset eivät mene kiinteistöveron piiriin, mutta muut rakennukset ovat menneet aika tarkkaan, toteaa tekninen johtaja Pasi Rannila.

Kunta ei lähetä toimenpideilmoituksista tietoa verottajalle, vaan ilmoittaminen on omistajan vastuulla, jatkaa maastotarkastukseen osallistunut rakennustarkastaja Jyri Harju. – Suurin osa toimenpideilmoituksella menneistä rakennuksista puuttui Verohallinnon rekisteristä.

Loputkin 90 prosenttia kiinteistökannasta selvitetään, toteutustapa vain on vielä auki, kunnanjohtaja kertoo. Aineistoanalyysivaiheessa tehdyn arvion mukaan kunta saisi kaikki kiinteistötiedot päivittämällä 75 000 euron verohyödyn.

Asiantuntija-apua tarjolla

FCG tarjoaa kolmentasoisia kiinteistöveroselvityksiä: ne ovat kunnan ja verohallinnon rekisterien vertailu, aineistoanalyysi ja maastoselvitys.

Selvityksen sisältö ja kulku räätälöidään asiakkaan toiveiden mukaan. Voidaan esimerkiksi käydä läpi vain joitain alueita tai edetä halutussa järjestyksessä. Rekisterivertailu otettiin portfolioon asiakkaiden toivomuksesta.

– Pelkkään rekisterien vertailuun tyytymistä en kuitenkaan kunnille suosittele rekistereihin sisältyvien puutteiden ja virheellisyyksien vuoksi. Ennemminkin vertailu toimii nopeana ja helppona aloituksena yksityiskohtaisemmalle selvitykselle. Pelkän rekisterivertailun avulla saatavat verohyödyt ovat hyvin rajalliset, Teijo Salmi tiivistää.

Aineistoanalyysi on tehokkaampi vaihtoehto, sillä se kertoo myös, paljonko rakennusmassaa on rekisterien ulkopuolella ja miten tämä rakennusmassa kunnassa alueellisesti sijoittuu. Aineistoanalyysin pohjalta maastoselvitys voidaan kohdistaa sinne, missä virheitä ja puutteita on eniten. Näin verotuloja saadaan etupainotteisesti.

Tietomäärän ja tiedon laadun vuoksi selvitykset ovat varsin työläitä, joten asiantuntija-apu on monesti tarpeen, Salmi toteaa. – Keskivertokunnalla saattaa olla Verohallinnon rekisterissä 2 miljoonaa yksittäistä tietoa kiinteistöistä, ja jos tästä vielä 15–20 prosenttia puuttuu, niin tehtävää on melkoisesti.

Teksti Paula Böhling. Kuva Hannu Vallas, Mitta Oy
(Artikkeli on julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Lue lisää FCG:n kiinteistöveroselvitys kunnille -tiedote

”Saatiin ansaintalogiikkaa lisää. Yhteistyö on helppoa ja luontevaa. He ovat asiantunteva yhteistyökumppani. Yhteistyön helppoutta. Tulokset tulivat silloin kuin sovittiin ja raportti oli sellainen kuin sovittiin.

Lauri Laajala, Kunnanjohtaja, Perho

 

Salmi Teijo-21284-ref4197

 

Kysy lisää!
Teijo Salmi
Johtava asiantuntija
044 259 9926
teijo.salmi@fcg.fi