Pyöräilijän helmet: jalokivi, Lintuinmaa ja Linnoitus

Polkaise Vuoksen kansallismaisemaan tai kurvaa Rautaesirippureitillä liki lännen ja idän rajaa. Tankkaa evääksi karjalanpiirakoita, särää, vetyä tai atomia matkumatkareitin varrelta ja polje sen jälkeen vaikkapa kohti Saimaan kanavan sulkuja. Etelä-Karjalasta löytyy nyt uusia teemallisia polkupyöräreittejä, jotka kutsuvat pyöräilylomalle. Digitaaliset reittisovellukset ohjaavat sinut oikeille poluille.

Etelä-Karjalan Polkupyöräilyn teemareitit -hankkeessa suunniteltiin vetovoimaisia pyöräilyreittejä ja digitaalisia reittipalveluja pyöräilijöille palvelemaan paremmin Etelä-Karjalan alueen pyöräilyharrastajia ja matkailijoita. FCG laati Polkupyöräilyn teemareitti -selvityksen Etelä-Karjalan liitolle. Selvitys valmistui juuri ennen kesäkauden alkua. Ei muuta kun aktiiviselle kotimaan lomalle!

Hankkeen tuloksena Etelä-Karjalaan syntyi 15 teemallista pyöräilyreittiä, jotka vievät kaupungeista luonnon keskelle rauhallisiin maaseutu- ja järvimaisemiin. Reitit suunniteltiin yhdessä paikallisten pyöräilyaktiivien ja kuntien kanssa. Reiteillä pääsee tutustumaan myös maakunnan kulttuuriin ja historiaan sekä esimerkiksi Saimaa Geopark -kohteisiin. Reittien tuotteistamisella voidaan tukea paikallisia yrittäjiä ja elinkeinotoimintaa – esimerkiksi reittien varrella sijaitsevia matkailu- tai pyöräilypalveluita.

Etelä-Karjalan pyöräilyverkosto ulottuu jokaiseen maakunnan kuntaan. Reitit ovat pituudeltaan noin 10 kilometristä lähes 200 kilometriin. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien keskustoihin ja niiden ympäristöön suunniteltiin lyhyempiä reittejä, jotka sopivat puolen päivän tai yhden päivän retkille. Maaseudulla on myös reittejä, jotka sopivat useamman päivän retkille. Reitit sopivat sekä aktiivisille pyöräilyharrastajille, satunnaisille pyöräilijöille että perheille.

Etelä-Karjala tarjoaa pyöräilijälle monipuolisia elämyksiä

Ihastele vesistönäkymiä

Etelä-Karjalan erityispiirre ovat upeat järvimaisemat, joihin pääsee tutustumaan useilla pyöräilyreiteillä, esimerkiksi Taipalsaaren maisemareitillä, Neljän saaren reitillä, ja Kyläniemen kierroksella. Vuoksen kansallismaisemaa voi ihailla Vuoksi-reitillä. Saimaan kanava ja sen historia esittäytyvät Saimaan kanavan sulkureitillä tai Saimaan kanavan reitti Nuijamaalle –reitillä, samalla voi seurata kanavalla liikennöiviä laivoja ja sulutusta.

Idän ja lännen rajalla

Etelä-Karjalan maakunnalla on pitkä yhteinen raja Venäjän valtion kanssa. Rajan läheisyyttä voi aistia parhaiten pyöräilyreitillä Lappeenranta-Imatra rajalla sekä Rautaesirippureitillä Imatralta Parikkalaan. Parikkalassa ollaan Laatokan Karjalan luontovyöhykkeellä, minkä ansiosta Lintuinmaan reitin varrella on useita hienoja lintukohteita.

Kaupungit ja arkkitehtuuri

Arkkitehtuurista kiinnostuneiden pyöräilijöiden kannattaa suunnata Imatran arkkitehtuuri- ja nähtävyyskierrokselle. Hyvän yleiskatsauksen Lappeenrannan kaupunkikulttuuriin ja maisemiin saa Lappeenrannan kaupunkikierroksella.

Karjalainen ruokakulttuuri

Etelä-Karjalassa on omia erikoisuuksia paikallisesta ruuasta kiinnostuneille. Tunnetuimpia herkkuja ovat karjalanpiirakat, särä sekä vety ja atomi. Lappeenrannasta Lemille ja Luumäelle suuntautuvalla Makumatkareitillä pyöräilijä pääsee nauttimaan sekä maaseutumaisemista että maistelemaan maakunnan herkuista useissa viehättävissä paikallisissa ruokapaikoissa.

Elinkeino- ja sotahistoria

Teollisuus- ja sotahistoria ovat vahvasti läsnä Etelä-Karjalassa. Sotahistorian kannalta erityisen kiinnostavia ovat Länsi-Saimaan linnoituskierros sekä Salpalinja- ja spektroliittireitti, joiden varrelta löytyy tutustuttavaksi linnoituksia ja Salpalinjan rakenteita.

Maakunnassa on tyypillisesti ollut paljon energiatuotantoa ja puunjalostusteollisuutta, joihin voi tutustua Vuoksen reitillä sekä Saimaan Kanavan sulkureitillä.

Suomessa poikkeuksellinen kivilaji on Lappeenrannassa louhittava kalkkikivi. Jos et ole nähnyt suurta louhosta, sellaisen pääsee tutustumaan Suoluonto ja kalkki –reitillä. Samalla reitillä voi myös pistäytyä keskellä suoluontoa.

Eurooppalaiselle Outdooractive.com -sivustolle

Pyöräilijöille nämä reitit tulevat näkymään Outdooractive.com -sivustolla todennäköisesti jo kesäkuussa. Sivusto on Euroopanlaajuisesti tunnettu, joten sivustolle syötettävät reitit saadaan miljoonien käyttäjien nähtäville.”Sivustolta löytyy kuvia sekä tietoa reitin varrella olevista nähtävyyksistä sekä palveluista, kuten majoituksesta”, toteavat Hanna Ollikainen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä ja Marjo Wallenius Etelä-Karjalan liitosta.

Pyöräilyreittihanketta hallinnoi Etelä-Karjalan liitto. Hankkeen rahoituksesta 80 prosenttia tulee EU:n maaseuturahastolta. Pyöräilyreitistöä päätettiin laajentaa, ja tällä hetkellä FCG suunnittelee Etelä-Karjalaan maastopyöräily- ja monikäyttöreittejä. Se, minkälaisia reiteistä tulee, selviää tämän vuoden aikana.

Reitteihin on mahdollista tutustua jo nyt seuraavien reittisovellusten kautta (toteutusvaiheessa olevat ns. beta versiot):

Teemalliset polkupyöräreitit Etelä-Karjalassa Kaupunkisuunnittelu.com

Etelä-Karjalan Liitto - Kaupunkisuunnittelu.com      EK-virkistysalusaatio - Kaupunkisuunnittelu.com      EK-virkistysalusaatio - Kaupunkisuunnittelu.com

fcg arkkitehdit jan tvrdy
Jan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asiantuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö. Jan Tvrdy, projektipäällikkö, FCG Suunnittelu ja tekniikka, jan.tvrdy@fcg.fi

 

Smart City -verkostoista hyöty irti FCG:n verkostokuvausselvityksen avulla

Smart City ja muut älykkään kaupunkikehittämisen teemat ovat esillä monien suomalaisten kaupunkien strategioissa ja kehittämistoimissa. Kaupungit elävät maailmanlaajuisessa murroksessa, jossa haasteita luo energian kallistuminen, korjausvelan kasvaminen ja internetin muovaamat mullistukset muun muassa liikkumisen ja liikenteen osalta.

Resurssiniukkuudesta, teknologian murroksesta ja kaupunkien kasvusta syntyviin haasteisiin täytyy löytää uusia ratkaisuja ja ottaa olemassa olevat resurssit tehokkaammin käyttöön. Tähän problematiikkaan Smart City ja muut älykkään kaupunkikehityksen teemat tarjoavat mahdollisuuksia kaupungeille.

Älykäs kaupunkikehittäminen ja siihen liittyvät uudenlaiset kaupunkipalvelut tarkoittavat innovatiivisia sovelluksia ja menetelmiä, joilla tuetaan kestävää ja avointa kaupunkikehitystä sekä palveluinfrastruktuuria.

Palveluissa hyödynnetään uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa ja keskeinen tavoite on parantaa elämisen laatua kaupungeissa. Usein Smart City -teemat sisältävät myös käyttäjälähtöistä palvelujen kehittämistä, jossa asukkaat otetaan mukaan suunnittelemaan kaupungin tarjoamia palveluja esimerkiksi liikenteen ja liikkumisen, jätehuollon tai tiedon jakamisen osalta.

Suomalaiset kaupungit ovat kasvavissa määrin hakeutuneet mukaan erilaisten kotimaisten ja kansainvälisten Smart City -yhteistyö- ja asiantuntijaverkostojen toimintaan. Näissä verkostoissa tieto ja hyvät käytännöt Smart City -teemoista liikkuvat tehokkaasti kaupunkien välillä.

Usein verkostojen toimintamalleihin kuuluvat myös hankkeiden yhteiskehittäminen jäsenkaupunkien kesken sekä rahoitushaut tai -konsultointi Smart City -käytänteiden omaksumiseksi kaupungeissa. Kansainväliset verkostot tarjoavat kaupungeille myös laajaa näkyvyyttä ja toimivat kaupunkibrändin rakentajina ja vahvistajina.

Smart City -verkostot Jyväskylässä

Jyväskylän kaupunki on yksi Suomen edelläkävijöistä älykkään kaupunkikehittämisen osalta ja Jyväskylä on ollut jo 1990-luvulta lähtien aktiivisesti mukana useiden kotimaisten ja kansainvälisten älykkään kaupunkikehittämisen verkostojen toiminnassa.

Hippoksen, Kankaan, Kukkulan ja kaupunkikeskustan kehittämisen alueet toimivat tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin tärkeimpinä kaupunkikehitysalustoina. Näillä alueilla pyritään älykaupunkisovellusten ja palveluiden avulla mahdollistamaan erilaisten ratkaisuiden kehittäminen kaupunkielämän parantamiseksi ja kaupunkiympäristöjen muuntamiseksi älykkäiksi ja ympäristöystävälliseksi.

Osittain näiden keskeisten kaupunkikehitysalustojen myötä Jyväskylän kaupunki heräsi syksyllä 2017 tarpeeseen arvioida ja selvittää kotimaisiin ja kansainvälisiin Smart City -verkostoihin kuulumisesta saatavia hyötyjä. Tavoitteena oli selvittää, mihin verkostoihin Jyväskylän kaupungin kannattaa kuulua ja mitkä ovat verkostoihin kuulumisen reunaehdot.

Projektin tarkoituksena oli auttaa Jyväskylän kaupunkia kohdistamaan resurssit tehokkaasti niihin älykkään kaupunkikehittämisen verkostoihin, joista kaupunki saa parhaan mahdollisen lisäarvon kehittämishankkeidensa taustalle.

FCG:n verkostokuvausselvitys Jyväskylän kaupungin tukena

FCG:llä tartuimme haasteeseen ja lähdimme toteuttamaan yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa kohdistettua benchmark-selvitystä, jonka tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva tarjolla olevista Smart City ja muista älykkään kaupunkikehittämisen kansainvälisistä ja suomalaisista yhteistyöverkostoista sekä muodostaa priorisoitu listaus niistä verkostoista, joihin Jyväskylän kaupungin kannattaa omien resurssiensa ja kaupunkikehitysalustojensa perusteella kuulua.

Työn aluksi muodostettiin yhdessä tilaajan kanssa kriteeristö kartoitettaville verkostoille. Jyväskylän kaupungin keskeisten kaupunkikehitysalustojen teemojen mukaisesti kriteereiksi verkostojen kartoittamiselle nousivat kiertotalouden näkökulmat sekä yksityisen sektorin osallistaminen ja uuden yritystoiminnan mahdollistaminen.

Kriteerien pohjalta lähdettiin kokoamaan niin sanottua pitkää listausta kiinnostavista verkostoista. Listaus sisälsi kuvaukset kiinnostavista verkostoista kriteeristön perusteella ja tiedot verkoston kuulumiseen reunaehdoista.

Seuraavaksi järjestettiin yhdessä tilaajan kanssa välityöpaja, jossa kävimme yhdessä läpi alustavan kartoituksen tulokset ja valitsimme relevanteimmat verkostot mukaan niin sanotulle lyhyelle listalle. Näitä valittuja verkostoja lähdettiin seuraavaksi kontaktoimaan puhelinhaastattelujen ja strukturoitujen kyselyjen avulla. Tarkoituksena oli syventää tietoa verkostoon kuulumisen hyödyistä Jyväskylän kaupungin näkökulmasta.

Kerätty aineisto analysoitiin ja lopputuloksena syntyi projektin loppuraportti Jyväskylän kaupungin tarpeisiin, joka sisälsi kattavat kuvaukset verkostoista, niiden toimintamallista, keskeisistä hyödyistä ja verkostoon kuulumisen reunaehdoista.

Verkostoista muodostettiin lopuksi priorisoitu listaus Jyväskylän kaupungin tarpeisiin, jota kaupunki voi käyttää jatkossa perusteltuna näkemyksenä pohdittaessa olemassa olevien sekä mahdollisten uusien Smart City -verkostojäsenyyksien tarvetta.

Smart City -verkostoista hyöty irti FCG:n verkostokuvausselvityksen avulla - Kaupunkisuunnittelu.com

Smart city -verkostot - Vierto Lauri FCG - kaupunkisuunnittelu.com
Lauri Vierto on FCG:n alue- ja elinkeinokehittämisen asiantuntija, erityisalanaan älykäs kaupunkikehittäminen ja yritystoiminnan aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnit. Vierron työskentelyä ohjaa suunnittelun laatu, vuorovaikutteiset työmenetelmät sekä asiakastyytyväisyyden tavoittelu. Koulutukseltaan Vierto on kauppatieteiden maisteri ja suunnittelumaantieteilijä. Lauri Vierto, asiantuntija, alueidenkäytön konsultointi, lauri.vierto@fcg.fi

 

Neliömäärät kuriin laadusta tinkimättä – Kouvola pisti koulusuunnitelmat uusiksi

Kahdeksan-yhdeksän neliötä per oppilas. Tämä oli tilankäytön tavoite uusille kouluille Kouvolassa. Nyt nämä tehoneliöt löytyvät Anjalan, Sarkolan ja Valkealan koulujen suunnitelmista.

Matka tehokkaaseen tilankäyttöön kouluissa ei ole ollut Kouvolassa aivan suoraviivainen. Siihen on kuljettu muutaman mutkan kautta.

Sarkolan ja Valkealan koulujen suunnitteluprosessi oli pitkällä, kun Kouvola päätti pistää pelin poikki. Näytti siltä, että kouluista oli tulossa hyvin perinteisiä ja tilankäytöltään tehottomia.

– Keskeytimme suunnitelmat ja otimme uuden alun. Halusimme tavoitella uuden­aikaisempaa oppimisympäristöä ja peda­gogista suunnitelmaa sekä selkeyttää tilankäytön tavoitteita.

– Kustannuksiltaan aikaisempi yhtälö oli vaikea. Kustannusarviot haluttiin käydä uudestaan läpi ja täsmentää oppilaskohtaista neliömäärää, perusopetuksen palvelupäällikkö Kim Strömmer Kouvolasta kertoo.

Koulusuunnittelun uutta alkua astui tahdittamaan FCG:n arkkitehti-pedagogi -asian­tuntijapari Mikko Kaira ja Raila Oksanen.

Laskevat oppilasennusteet

Uusia kouluja suunnitellaan Kouvolassa tilanteessa, jossa väestöennusteet laskevat. Samaan aikaan etenevät perusopetuksen kehittämissuunnitelma ja kouluverkon tarkastelu. Haasteita työssä riittää.

– Oppilasmäärän lasku jatkuu. Syntyneiden määrän perusteella olemme arvioineet, millainen palveluverkko tarvitaan ja miten nämä kouluhankkeet sopivat siihen. Valkealan ja Anjalan koulujen oppilasmäärät laskevat jo rakentamisen aikana, Strömmer sanoo.

Tässä tilanteessa on koulujen suunnittelua katsottava uudesta näkökulmasta. Nyt suunnitelmassa Valkealan kirkonkylälle rakentuu 630 oppilaan yhtenäiskoulu, johon yhdistyvät 100 lapsen päiväkoti, kirjasto ja neuvola.

– Kyseessä on monikäyttötila, joka on monistettavissa toisillekin alueille. Suunnittelemme nyt ensimmäistä kertaa tällaista ratkaisua

– Lähtökohtana on, että koulurakennus on joustava ja muuntuva. Sitä voidaan käyttää erilaisiin ja eri-ikäisten ihmisten tarpeisiin, Strömmer kuvailee.

Monikäyttöisyys ja joustavuus leikkaavat läpi suunnitelman. Rakennuksen sisätilat ovat paitsi avoimia ja helposti muunneltavia, myös luovasti ja tehokkaasti käytettyjä.

– Äidinkielen luokka on sijoitettu pysyvästi kirjastoon, ilmaisutaidonluokka näyttämölle ja terveystieto ruokalan yhteyteen, Mikko Kaira esittelee pohjapiirrosta.

Sekä Valkealassa että Sarkolan 350 oppilaan alakoulussa tilatehokkuus on saatu puristettua alle 8 neliöön per oppilas. Se on merkittävästi vähemmän kuin aikaisemmin on keskimäärin rakennettu kouluja – ja juuri sellainen luku, johon Kouvolan kaupunki tähtäsi.

– Turhat neliöt ovat kaikkein suurin kustannuksiin vaikuttava tekijä. Mikään muu ei pysty sitä kompensoimaan. Kun taloa tiivistetään, säästyy rahaa, jota voidaan käyttää laadukkaaseen rakentamiseen, Kaira kiteyttää.

– Tilatehokkuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koulu on ahdas ja ilmat puristettu pihalle. Väljyys rakennuksissa säilyy, hän jatkaa. Neliöitä kouluissa on vähennetty paitsi tilojen luovalla yhteiskäytöllä myös esimerkiksi osoittamalla aula- ja käytävätiloja opetuskäyttöön.

Käyttäjät, tilaaja ja maksaja yhdessä

Arkkitehtuurin rinnalla koulusuunnittelussa kulkee pedagoginen suunnitelma. Tuore OPS tukee koulutilojen kehittämistä avoimiksi ja joustaviksi.

Raila Oksanen muistuttaa kuitenkin, että pedagogiikassakin on katsottava reippaasti nykyhetkeä pidemmälle.

– Kun koulut rakennetaan hyvin, ne kestävät vuosikymmeniä. Rakennusten on oltava muunneltavia, kun OPS vaihtuu 10 vuoden välein. Emme voi tehdä koulua vain tämänhetkistä pedagogista virtausta varten.

Hyvä kokonaisuus tulevaisuuden koulusta syntyykin, kun siinä kohtaavat pedagogisten tarpeiden ohella myös tilaajan ja maksajan sekä tulevan ylläpitäjän taloudelliset intressit. Näin tapahtui Kouvolassa.

– Lähdimme hakemaan tukea uuden­laiseen ajatteluun oppimisympäristöstä, tilojen monikäyttöisyydestä ja erilaisista käyttötarkoituksista koko koulun elinkaaren aikana. Tässä on onnistuttu hyvin, Strömmer kiteyttää.

Oksanen ja Kaira saivat koulusuunnitelmat valmiiksi tammikuun lopussa. Hankesuunnittelu etenee Kouvolassa kevään aikana.

– Päätökset investoinneista tehdään kesään mennessä, Strömmer arvioi.

Teksti Katariina Kääpä.
Kuvat Joonas Berlin ja Minna Seppä. Mallinnukset Milla Rusanen.
(Artikkeli on julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Mikko Kaira Kaupunkisuunnittelu.com
Kysy lisää!
Mikko Kaira
Toimialajohtaja
Arkkitehtuuri
mikko.kaira@fcg.fi
040 517 6975

 

Raila Oksanen FCG kaupunkisuunnittelu.com
Raila Oksanen
johtava konsultti
raila.oksanen@fcg.fi
050 439 5619

 

Kiinteistöveron merkitys kuntataloudessa kasvaa

FCG on tehnyt kiinteistö­veroselvityksiä kymmenissä kunnissa. Uutta veropotentiaalia on löytynyt merkittävässä määrin.

Sen tuotto on kasvanut 2000-luvulla muun muassa siksi, että kiinteistöveroprosentteja on korotettu useita kertoja.

– Monessa kunnassa kiinteistöveron osuus kunnan verotuloista on jo tällä hetkellä 20 prosentin luokkaa, ja soteuudistuksen myötä osuus kasvaa entisestään – Kunta­liiton arvion mukaan lähes 2,5-kertaiseksi. Rekistereissä on kuitenkin paljon virheitä ja puutteita, joiden vuoksi kunnilta jää saamatta satoja miljoonia euroja, kertoo johtava asiantuntija Teijo Salmi FCG:ltä.

Salmi kannustaa kuntia korjaamaan rekistereissä olevat virheelliset kiinteistötiedot ja saattamaan rekistereistä puuttuvat rakennukset kiinteistöveron piiriin. Tämä varmistaa kiinteistönomistajien tasapuolisen verokohtelun ja kasvattaa kunnan verotuloja.

– Joissain kohteissa verotettava pinta-ala on saattanut selvityksen myötä jopa kaksin- tai kolminkertaistua Verohallinnon tietoihin verrattuna, toteaa yli 16 vuotta alalla toiminut ja lähes 150 000 kohdetta tarkastanut Salmi.

Kiinteistöveroselvitys kunnassa kannattaa - Kaupunkisuunnittelu.com
FCG tutkii yhdessä Mitta Oy:n kanssa mobiililaserkeilausteknologian hyödyntämismahdollisuuksia kiinteistövero­selvityksessä.

Perhossa hyviä tuloksia

Keskipohjanmaalaisen Perhon kunnan vuosittainen kiinteistöverokertymä on tähän asti ollut suunnilleen 600 000 euroa eli noin 10 prosenttia kunnan tuloista. Jatkossa kertymä on tätä suurempi kiinteistöverotuksen piiriin tulevan tuulivoimapuiston ja vuonna 2017 tehdyn kiinteistöveroselvityksen  ansiosta.

– Kimmokkeena kiinteistökannan selvittämiseen oli se, että tulevien uudistusten myötä kunnan ansaintalogiikka muuttuu ja kiinteistöverojen merkitys kuntataloudessa kasvaa selkeästi. Tiesimme, että rekistereissä on puutteita, kunnanjohtaja Lauri Laajala
sanoo.

Yhteistyössä FCG:n kanssa toteutettu selvitys aloitettiin aineistotarkastelulla. Tarkastelu osoitti, että kunnalla oli parempi tieto kokonaisneliömäärästä kuin verottajalla, mutta selvisi myös, että sekä kunnan että Verohallinnon rekistereistä puuttui merkittävästi rakennuksia.

Aineistotarkastelua seuranneessa maas­to­vaiheessa käytiin läpi noin 10 prosenttia potentiaalisimmasta kiinteistökannasta, yhteensä 53 000 neliömetriä (m2). Kokonaisala kasvoi tässä tarkastelussa 17 000 m2, mikä merkitsee kiinteistöverotulojen kasvua arviolta 28 000–29 000 eurolla.

– Vuonna 2000 tekemämme kiinteistötarkastelun jälkeen olemme seurailleet, että talousrakennukset eivät mene kiinteistöveron piiriin, mutta muut rakennukset ovat menneet aika tarkkaan, toteaa tekninen johtaja Pasi Rannila.

Kunta ei lähetä toimenpideilmoituksista tietoa verottajalle, vaan ilmoittaminen on omistajan vastuulla, jatkaa maastotarkastukseen osallistunut rakennustarkastaja Jyri Harju. – Suurin osa toimenpideilmoituksella menneistä rakennuksista puuttui Verohallinnon rekisteristä.

Loputkin 90 prosenttia kiinteistökannasta selvitetään, toteutustapa vain on vielä auki, kunnanjohtaja kertoo. Aineistoanalyysivaiheessa tehdyn arvion mukaan kunta saisi kaikki kiinteistötiedot päivittämällä 75 000 euron verohyödyn.

Asiantuntija-apua tarjolla

FCG tarjoaa kolmentasoisia kiinteistöveroselvityksiä: ne ovat kunnan ja verohallinnon rekisterien vertailu, aineistoanalyysi ja maastoselvitys.

Selvityksen sisältö ja kulku räätälöidään asiakkaan toiveiden mukaan. Voidaan esimerkiksi käydä läpi vain joitain alueita tai edetä halutussa järjestyksessä. Rekisterivertailu otettiin portfolioon asiakkaiden toivomuksesta.

– Pelkkään rekisterien vertailuun tyytymistä en kuitenkaan kunnille suosittele rekistereihin sisältyvien puutteiden ja virheellisyyksien vuoksi. Ennemminkin vertailu toimii nopeana ja helppona aloituksena yksityiskohtaisemmalle selvitykselle. Pelkän rekisterivertailun avulla saatavat verohyödyt ovat hyvin rajalliset, Teijo Salmi tiivistää.

Aineistoanalyysi on tehokkaampi vaihtoehto, sillä se kertoo myös, paljonko rakennusmassaa on rekisterien ulkopuolella ja miten tämä rakennusmassa kunnassa alueellisesti sijoittuu. Aineistoanalyysin pohjalta maastoselvitys voidaan kohdistaa sinne, missä virheitä ja puutteita on eniten. Näin verotuloja saadaan etupainotteisesti.

Tietomäärän ja tiedon laadun vuoksi selvitykset ovat varsin työläitä, joten asiantuntija-apu on monesti tarpeen, Salmi toteaa. – Keskivertokunnalla saattaa olla Verohallinnon rekisterissä 2 miljoonaa yksittäistä tietoa kiinteistöistä, ja jos tästä vielä 15–20 prosenttia puuttuu, niin tehtävää on melkoisesti.

Teksti Paula Böhling. Kuva Hannu Vallas, Mitta Oy
(Artikkeli on julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Lue lisää FCG:n kiinteistöveroselvitys kunnille -tiedote

”Saatiin ansaintalogiikkaa lisää. Yhteistyö on helppoa ja luontevaa. He ovat asiantunteva yhteistyökumppani. Yhteistyön helppoutta. Tulokset tulivat silloin kuin sovittiin ja raportti oli sellainen kuin sovittiin.

Lauri Laajala, Kunnanjohtaja, Perho

 

Salmi Teijo-21284-ref4197

 

Kysy lisää!
Teijo Salmi
Johtava asiantuntija
044 259 9926
teijo.salmi@fcg.fi

Hämeenlinna kasvaa ja kehittyy – hallitusti

Hämeenlinnan kaupungilla on käynnistymässä ja vireillä historiallisen paljon mittavia rakennushankkeita. Keskeisiä kysymyksiä ovat: miten hankkeet kannattaisi kokonaisuus huomioon ottaen toteuttaa ja ajoittaa? Mikä voi joustaa?

Hämeenlinnan keskustan kehittäminen on lähtenyt aikamoiseen vauhtiin. Asemanranta ja Keinusaari, Engelinranta, radanvarsi, Moreeni ja muut elinkeinoalueet, Jukola, keskustan kehittäminen…

– Aluekehittäminen on nähty yhdeksi keinoksi lisätä kaupungin elinvoimaa. Kyse on ennen kaikkea kaupungin houkuttelevuudesta asumis- ja yritysympäristönä. Asukasmäärässä tavoitellaan puolen prosentin vuosikasvua ja yrityspuolella toimitaan aktiivisesti uusien työpaikkojen luomiseksi joustavoittamalla yritysten sijoittumisprosessia sekä kaavoittamalla kiinnostavia ja kilpailukykyisiä yritysalueita, kertoo kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri.

Käynnissä ja suunnitteilla olevat hankkeet ovat kaupungin kokoon nähden suuria ja paljon resursseja vaativia.

– Kaupunkia on tehty ennenkin, mutta uutta on se, että rakennetaan pääosin keskustaa ja isoja yritysalueita – ja rakennetaan paikoille, jotka ovat kaupungin historiaan katsoen tavallista vaativampia, kuvaa maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki.

Toimialan budjetti on tiukka, joten on jouduttu pohtimaan, kuinka vuotuiset 8–10 miljoonan euron investointivarat saadaan riittämään – etenkin, kun niitä tarvitaan myös muuhun, esimerkiksi palveluverkon hallintaan ja korjauksiin.

Selvityksen kautta eteenpäin

Suunnittelun ja päätöksenteon tueksi toteutettiin alkukesästä 2017 nopealla aikataululla projektinhallintaselvitys, jossa yhteistyökumppanina oli FCG.

Hankkeiden arviointi aloitettiin kaupungin hallintokuntien edustajien ja sidosryhmien haastattelulla, minkä jälkeen aineistoa työstettiin skenaarioiden pohjalta työpajoissa. Prosessin tuloksena syntyivät arviot kunkin skenaarion vahvuuksista ja heikkouksista sekä investointikustannusten ja tulojen kehittymisestä vuoteen 2035 ulottuvalla aikajanalla.

– Tuloksista näkyy konkreettisesti se, että jos johonkin hankkeeseen investoidaan, raha on pois muualta. Selvitys kertoo siis joustonvaranäkymän – ei niinkään hankkeiden toteutusjärjestystä, se on päätöksentekijöiden asia, Majuri toteaa.

Kokonaistarkastelulle ja vaihtoehtoisten toteutus- ja johtamismallien analysoinnille on tarvetta.

– Esimerkiksi, jos joku hanke kaatuu tai toteutuu suunniteltua nopeammin, se muuttaa koko kuvion. Asemanranta on tästä hyvä esimerkki. Se lähti toteutumaan paljon ajateltua nopeammin ja siihen pitäisi reagoida, Lähteenmäki sanoo.

Selvitys toimii taustamateriaalina vuonna 2018 laadittavalle pitkän ajan toteutussuunnitelmalle. Toteutuspäätökset tehdään hanke kerrallaan.

Uudenlainen tarkastelutapa

Hämeenlinnassa ei ole ennen tehty vastaavaa selvitystä, joten kilpailutusvaiheessa Majurilla ja Lähteenmäellä ei ollut käsitystä, kuka olisi tehtävään sopiva konsultti.

– Isot kaupungit ovat varmasti joutuneet miettimään tällaisia asioita, mutta ehkä Hämeenlinnan kokoluokassa työ on vasta alkamassa.

Vaikka tilanne oli uudenlainen, prosessi ja lopputulos olivat ilmeisen onnistuneita. Vuorovaikutteisuus, laaja osallistaminen, päätöksentekijöiden mukanaolo, monipuoliset tarkastelut, tulosten konkreettinen esitystapa – muun muassa ne saavat tilaajilta kiitosta.

– Päättäjiä kiinnostaa ehkä eniten se, milloin päästään taloudellisesti nollarajan yläpuolelle, mutta meille on tärkeää myös se muu tieto. Sitä voidaan käyttää suunnittelun pohjana ja ehkä lähteä etsimään lisätietoa sen mukaan, mitä selvityksessä on noussut esiin.

Myös hankkeiden johtamisen ja koordinoinnin vaatimat henkilöresurssit tulivat selvityksessä selkeästi esiin – ja tarve osoittautui odotettua suuremmaksi.

– Se oli tavallaan meidän työmme näkyväksi tuomista muiden sanoittamana, Majuri muotoilee.

Monialainen tiimi

FCG:llä hankkeen projektipäällikkönä toimi Arkkitehtuuri ja yhdyskunnat -palvelualueen johtaja Pauli Santala. Työhön osallistuivat lisäksi alueidenkäytön asiantuntijat, projektijohtaja Kuisma Reinikainen ja johtava asiantuntija Jan Tvrdý sekä Infra ja verkostot -palvelualueen johtaja Jani Sillanpää.

Teksti Paula Böhling. Kuva Jarmo Teinilä.
(Artikkeli on julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Kuvassa Tarja Majuri ja Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan torin kulmalla. Taustalla arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema ”Skogsterin talo”, joka valmistui vuonna 1907 tavarataloksi. Nykyisin rakennuksessa on muun muassa ravintoloita ja Hämeenlinnan kaupunginmuseo.

pauli-santala-fcg
Lisätiedot
Pauli Santala
Johtaja, Arkkitehtuuri ja yhdyskunnat
050 556 5272
pauli.santala@fcg.fi

 

Tervetuloa sadun maailmaan!

Rovaniemen ja Napapiirin matkailuluvut kasvavat liki 20 prosentin vuosivauhdilla. Kasvu on tuonut uutta tarvetta maankäytön suunnittelulle – ja myös suunnitelmien vaikutusten arvioinnille.

Matkailun hiljaiseloa kesti Rovaniemellä usei­ta vuosia. Esimerkiksi Napapiirille kaavoitetut kauppa- ja liiketilat eivät menneet. Alue oli kuin unessa, kunnes vuonna 2013 hyväksytyssä kaavassa tarjottiin enemmän sisältöä ja elämyksiä, sadun maailmaa.

– Napapiiri alkoi elää, alueelle tuli sykettä. Ohjelmapalveluille ja tapahtumille varatut alueet alkoivat täyttyä. Käynnistyi iso hotellihanke. Kaikki alkoi kasvaa, matkailijamäärät, lentoliikenne, autoliikenne, kuvailee kaupunginarkkitehti Tarja Outila.

Puolen miljoonan majoitusvuorokauden raja ylittyi Rovaniemellä ensimmäisen kerran vuonna 2016. Matkailijoita tulee noin 130 maasta, mutta Kiina ja Israel ovat tuoneet eniten kasvua.

– Paras matkailun sisäänheittäjä on tietenkin joulupukki, hänet tunnetaan kaikkialla.

Joulupukin ohella kansainvälisiä turisteja kiinnostaa kaupungin sijainti mystisesti Napapiirin tuntumassa, erämaisen luonnon lähellä – ja myös kaupunkisuunnittelu, jota Outila itsekin esittelee turistiryhmille.

Kaavamuutos

Matkailun elpymistä oli toivottu, mutta näin nopeaan muutokseen ei ollut osattu täysin varautua.

– Huomasimme, että Napapiirin ohjelmapalveluyritykset tarvitsevat reiteilleen laajempia alueita kuin niille on kaavoissa varattu. Liikennekin alkoi olla aika kaoottista, ja paikoitusalueista tuli pulaa.

Tilanteen parantamiseksi alettiin valmistella Napapiirin asemakaavan muutosta, eri näkökulmat mahdollisimman hyvin huomioon ottaen. Erityisesti ELY-keskuksen kannanottojen huomioon ottaminen on ollut kaupunginhallitukselle haastavaa.

Rovaniemi tekee merkittävistä kaavoistaan yritysvaikutusten arvioinnit, mutta yleispiirteiseen sanalliseen lomakearviointiin Outila ei halunnut lähteä. Hän halusi perustaa arviot faktoihin – ja lähti FCG:n Markku Nissin puheille.

Vaikutukset numeroiksi

Alkoi tiivis yhteistyö Outilan, Nissin ja Rovaniemen Kehitys Oy:n investointiasiantuntijan Jaakko Pöykön kesken. Yritysvaikutusten arviointiin kehitettyä SYVA-mallia hiottiin niin, että saatiin esiin kaavan työllisyys- ja verotulovaikutukset.

Kaavaehdotuksen arvioitiin kasvattavan ohjelmapalvelujen kysyntää 30 prosentilla ja liikevaihtoa 10,4 miljoonalla eurolla.

Laskelmien mukaan toiminnan välitön ja välillinen työllisyysvaikutus on yhteensä 105 henkilötyövuotta, palkkatulo vastaavasti noin 4 miljoonaa euroa ja verotulo runsas 0,6 miljoonaa euroa. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat huomattavat.

Outila pitää FCG:n mallia tähänastisista parhaana. – Näkökulma on tutkimuksellinen, eivätkä arviot riipu henkilöstä. Työkalu on joustava ja helppokäyttöinen. Muuttujia ja arvoja vaihtamalla voidaan tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Aina on näytettävissä, mitä laskelmassa on otettu huomioon.

Uusi arviointitapa on jo lyönyt itsensä läpi Rovaniemellä, Outila sanoo. – Hinta­raamikin on järkevä, joten malli on mahdollista hankkia kehitysyhtiön ja kaupungin käyttöön.

Soveltuisi muuallekin

SYVA-mallin (sijoittuvan yrityksen vaikutusten arviointi) avulla saadaan helposti ja nopeasti entistä tarkempaa tietoa yrityksen sijoittumisen tai investoinnin aikaansaamista aluetaloudellisista hyödyistä – ja nyt malli on sovellettavissa myös kaavojen vaikutusten arviointiin, projektipäällikkö Markku Nissi esittelee.

Työkalun avulla voidaan arvioida sekä rakennusvaiheen että toiminnan aikaiset suorat ja välilliset vaikutukset työllisyyteen, verotuloihin ja muihin kuntakonsernin tuloihin. Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään kuntakohtaisia tietoja, Tilastokeskuksen toimialakohtaisia tietoja ja sijoittuvan yrityksen tietoja.

– Kun päättäjät haluavat tietää kaavan vaikutukset, tämä malli antaa vastauksen lukujen kautta, Nissi tiivistää.

Palvelukonseptiin sisältyvät aloitustyöpaja, työkalun räätälöinti asiakkaan tarpeisiin sekä työkalun luovutus ja käytön opastus. Malli on asiakkaan hyödynnettävissä vuoden lisenssillä. FCG vastaa mallin ylläpidosta ja käyttäjätuesta.

Teksti Paula Böhling. Kuva Tuula Lampela.
(Artikkeli on  julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Projektipäällikkö Markku Nissi FCG Kaupunkisuunnittelu.com

Kysy lisää!
Projektipäällikkö
Markku Nissi
markku.nissi@fcg.fi

ÄLUMTOK – Järviseudun master plan taipuu rap-riimeiksi

Meidän masterplan on tosi hyvä plääni
kuuluviin on päässyt toimijoiden ääni.

Aisapari aktivoi ja kokoamisen hoiti FCG,
tuo Hannan tiimi hyvää työtä tekee.

Näin riimittelee toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää Leader Aisaparista Etelä-Pohjanmaalta. Kyseessä on ÄLUMTOK (Älä Unohda Mitä Tänään Olet Kuullut) -rap, jonka lainit kertovat Järviseudun neljän kunnan matkailun master planista.

– Tiesin, että joudun asiasta jotakin master planin julkistustilaisuudessa kertomaan ja mielestäni on mukava jutella jotakin erilaista, Niemi-Huhdanpää valottaa riimien syntyä.

Diamonds Are A Girl’s Best Friend

FCG:n Järviseudulle laatima master plan on hionut alueen matkailun kehittämisen pääteemat Kraatterijärven seudun timantin muotoon. Sen pohjana ovat luonto- ja vesistöteemat, ja kärjeksi nousee geo- ja astroteema. Timantti konkretisoi Lappajärven syntyhistoriaa ja tarinaa meteoriittikraatterina.

– Kun näin timantin ensimmäisen kerran master planin luonnoksessa, minulle tuli mieleen Marilynin Diamonds Are A Girl’s Best Friend ja Cheekin Timantit ovat ikuisia, mutta en tiennyt mitä niitä voisi puheenvuorossa hyödyntää.

Julkistamistilaisuutta edeltävänä aamuna Niemi-Huhdanpää ryhtyi pistämään tekstiä paperille.

– Samasta plan vääntyi plääni, jonka pariksi tuli ääni ja siitä se sitten lähti.

Tiedossa on hommia

Entä millainen master plan rapin taakse kätkeytyy? Se kiteyttää Järviseudun matkailun kehittämisen tahtotilaksi Kraatterijärven seudun kiinnostavavana kohteena ja palvelukokonaisuutena, joka tunnetaan erityisesti Lappajärven tarinasta.

Suunnitelma sisältää esimerkiksi Lappajärven meteoriittinäyttelyn laajentamista, pyöräilyreittien ja koko perheen aktiviteettien kehittämistä sekä yhteisiä markkinointiponnistuksia.

Master plan syntyi vuorovaikutteisessa prosessissa. Aluksi FCG:n asiantuntijat Hanna Baas ja Mari Pohjola haastattelivat Järviseudun alueen toimijoita.

– Tämän jälkeen järjestettiin yhteinen työpaja, joka oli menestys. Tosi paljon väkeä ja kiinnostuneita tuli paikalle. Työpajan jälkeen osallistujat saivat tutustua luonnokseen ja kommentoida sitä.

– Minulle jäi mielikuva, että alueen toimijat kokivat saavansa osallistua. Hannan tiimi sai loistavasti kiinni alueelta tulleista toiveista, kommenteista ja mielipiteistä, Niemi-Huhdanpää kiittelee.

Kun kaikki lähdetään innolla hommiin,
yhteistyötä tehden,
ei tämä juttu todellakaan voi mennä pommiin.

Tiedossa on hommia – hiet pyyhitään housuun,
tästä lähtee Järviseudun matkailu nousuun.

Näin Niemi-Huhdanpää kannustaa rapissaan Järviseudun matkailun kehittämistä kohti master planin yhteistä tahtotilaa.

– Ensimmäisenä käydään keskustelua jo olemassa olevien hankkeiden kanssa ja törmäytetään alueiden toimijoiden kanssa. Sitten on tarkoitus hankkeistaa erilaisia kokonaisuuksia LEADER-rahoitus ja AIKO-rahoitus ensimmäisinä rahoituslähteinä.

– Hyvällä polulla ollaan. Konkreettista tekemistä löytyy helposti, kunhan vaan saadaan nämä ihmiset toimimaan yhdessä, hän tuumaa.

Teksti Katariina Kääpä Kuvat Päivi Kultalahti

Baas Hanna FCG Finnish Consulting GroupLisätietoja  Hanna Baas, hanna.baas@fcg.fi
Hanna Baas on matkailun ja aluekehityksen asiantuntija, joka on neljäntoista vuoden aikana tehnyt töitä matkailualueiden, matkailupalvelujen ja markkinoinnin kehittämisen parissa. FCG:lla Hanna on ollut tekemässä esimerkiksi master planeja ja matkailustrategiatöitä eripuolilla Suomea ja tehnyt runsaasti myös matkailun kehittämistä palvelevia selvitystöitä. Hanna innostuu erityisesti töistä, joissa pääsee yhdessä asiakkaan ja toimijoiden kanssa tiivistämään suuntaa matkailun kehittämiselle ja sen jälkeen palastella tekeminen konkreettisiksi toimenpiteiksi ja aikataulutetuksi ohjelmaksi.