Peli pisti hyvän liikkeelle Siltamäessä

Korottaisinko kerrostaloa vai rakentaisinko viereen uuden? Montako uutta asukasta se toisi ja millaisia palveluita mahdollistaisi? Näitä kysymyksiä ratkon Siltamäki-pelissä.

Kun klikkailen peliä eteenpäin ja uudistan taantuvaa lähiötä, puhelimeni ruudulla kiteytyy sormin kosketeltava esimerkki ihmiselle ja ympäristölle hyvistä ratkaisuista, ympäristövastuullisesta innovatiivisuudesta ja aktiivisesta osallistumisesta. Samalla peli nostaa esille sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen näkökulmia. Siltamäki-peli on aivan uudenlainen tapa suunnitella kaupunkia.

Hyväksi ihmiselle ja ympäristölle

FCG:n Helsingin kaupungille ja YIT:lle viime keväänä toteuttama peli pureutui vanhan Siltamäen lähiön täydennysrakentamiseen.

– Iso kysymys on, etteivät vanhat lähiöt jää unohduksiin. Käytännössä rahojen jaossa uudet alueet usein voittavat, koska niille rakennetaan uutta ja prameata, Jani Päivänen pohtii. Hän toimi moottorina ja projektipäällikkönä Siltamäki-projektissa.

– Resursseja pitää panostaa vanhoille alueille, ei vain uusille. Muuten vanhat alueet hapertuvat käsiin. Täydentävän rakentamisen myötä voidaan palveluja vahvistaa, katuja ja puistoja kohentaa ja saada hankkeita liikkeelle, Päivänen jatkaa.

Tehdään toisin päin

Pelissä siltamäkeläiset ja muut helsinkiläiset saivat itse kokeilla, miten täydennysrakentaisivat Siltamäkeä. He pääsivät mukaan kaupunkisuunnitteluun hyvin varhaisessa vaiheessa.

– Koko homman motiivina oli tehdä toisin päin. Ei niin, että suunnitellaan etukäteen kaksi pitkälle vietyä vaihtoehtoa ja pyydetään niistä palautetta, vaan kokeillaan erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, Päivänen kertoo.

Ideana Siltamäessä oli, että pelaaminen on itsessään hauskaa. Hyötyjä syntyi sivutuotteena. Vanhan lähiön kehittäminen kiinnosti kaupunkilaisia. Pelin kautta he antoivat yli 500 ehdotusta Siltamäen uudistamiseksi.

Hyvä hyrinä

Osallisuus, yhteisöllisyys ja kiinnittyminen yhteiskuntaan ovat osa sosiaalisesti kestävää kehitystä. Siltamäki-peli oli oiva keino osoittaa, että halua oman ympäristön kehittämiseksi löytyy.

– NIMBY-ilmiötä ei tullut esille. 60 prosenttia siltamäkeläisistä olivat valmiita rakentamaan omaan kortteliinsa. Saimme esille merkittävän määrän positiivista suhtautumista.

Suunnittelijoille toimintatapa toi runsaasti sosiaalista pääomaa. He pääsivät tutustumaan alueen asukkaisiin ja toimijoihin sekä tunnistivat avainryhmiä, joiden kanssa toimia.

– Hyvä hyrinä ja kehityshalu lähtivät liikkeelle. Tästä käynnistyi hyvän kierre, jonka pohjalta saadaan toivottavasti uusia investointeja käyntiin.

Seuraava askel Siltamäessä onkin löytää käytännön ratkaisuja, miten taloyhtiöillä olisi taloudellisesti kannattavaa rakentaa uutta omille tonteilleen.

Helsinkiläiset pelasivat Siltamäki-peliä keväällä 2017 ja tekivät yli 500 ehdotusta lähiön kehittämiseksi. Pelin kokeiluversioita voi edelleen pelata http://webgis.fcg.fi/siltamakipeli/

Katso myös
video Siltamäki-pelistä

Siltamäki-pelin esittely Tulevaisuuden digikaavoitus-tapahtumassa 10.10.
Pelin osuus alkaa videolla noin 15 minuutin kohdalla.

Kuvassa Jani Päivänen ja Ritva Tanner Helsingin kaupunginkansliasta Siltamäen ostarilla, jonka täydennysrakentamisessa hyödynnetään osallistavaa kaupunkisuunnittelupeliä. Kuva Jarmo Teinilä.

paivanen-jani-21210-ref20151217-171036-5920Jani Päivänen on espoolainen sosiologi ja vuorovaikutteisen kaupunkisuunnittelun pitkän linjan ammattilainen. Jani on valtiotieteen maisteri, joka on toiminut sekä tutkijana monialaisissa työyhteisöissä että (viimeiset 18 vuotta) konsulttina. Jani kehittää ja koordinoi yhteiskehittelyä ja -suunnittelua sekä kasvokkaisissa tilanteissa että digimenetelmillä. Hän haluaa helpottaa suunnitelmien ymmärtämistä sekä erilaisia fiksuja tapoja ottaa niihin kantaa. Eri osapuolten hyvä yhteistoiminta on jazz-mies Janin mielestä kuin bändissä soittamista: kukaan ei etukäteen tiedä mihin päädytään, ja juuri siksi lopputulos on jotain paljon kiinnostavampaa kuin osiensa summa. jani.paivanen@fcg.fi

Eikö saatu sitte etiäpäin tuota aluetta? Elinkeinotonttien markkinoinnin lyhyt oppimäärä

Kunta päätti kaavoittaa tunturikeskusta lähellä olevan maa-alueen matkailuelinkeinon ja vapaa-ajan asumisen käyttöön. Valtuusto hykerteli tyytyväisenä kaavan saatua lainvoiman. Ei yhden yhtä valitusta – ja kunta saisi näiden tonttien tuloista hyvät rahat, KUN ostajia ja kehittäjiä tonteille löytyy.

No – kului pari vuotta ja tonttivarauksia tuli muutamia, mutta rakentaminen ei ole alkanut. Kyselyitäkin tekniselle puolelle tuli hotelli- ja liiketiloiksi tarkoitetusta tontista, mutta ei varsinaisesti sitovaa kiinnostusta. Kunnanhallituksessa ja -valtuustossa esittelijänä toimiva tekninen johtaja totesi, että kysyntää on kovasti, kyllä tämä tästä vielä lähtee!

Valitettavasti ei lähtenyt, eikä suuria tapahtunut. Kaava alkoi ”happanemaan käsiin”. Valtuustokin vaihtui ja porinaa alkoi kuulua torilla, marketin pihalla ja huoltoaseman tankkauspisteellä. Eikö saatu sitte etiäpäin tuota aluetta, missäköhän syy?

Kantava ajatus ja pihvi

Tilanne saattaa kuulostaa tutulta joissakin kunnissa tai kaupungeissa. Elinkeinotonttien toteutuminen edellyttää ensisijaisesti kysyntää tontilla harjoitettavaan liiketoimintaan. Sijainti ja saavutettavuus ovat myöskin tärkeitä, sen jo tiedämme.

No entäpäs onko pohdittu tarkemmin sitä kantavaa ajatusta, jolla tontin luovuttamista voisi edistää? Millaisia liiketoimintaehdotuksia voisi alustavasti laatia, jotta kiinnostus tonttiin heräisi? Eli esimerkiksi, mikä on se ”pihvi” tontin kehittäjälle ja tontilla liiketoimintaa harjoittavalle toimijalle?

Pelkkä skannattu pdf-kartta asemakaava-alueesta kunnan uudistetuilla nettisivuilla ei riitä. Tarvitaan kättä pidempää. Täytyy tuoda esiin alueen kantavaa ajatusta ja realistisia mahdollisuuksia – eli hienommalla kielellä konseptin on oltava kunnossa ja liiketoimintapotentiaali selvitetty.

FCG tarjoaa elinkeinotonttien markkinointiin asiantuntija-apua. Elinkeinotontit voidaan jakaa matkailua, teollisuutta, kauppaa tai muita elinkeinojakin palveleviksi tonteiksi. Tonttien markkinointi voi edellyttää kokonaisvaltaista konseptointia alueen, tilojen sekä palveluiden ja toimintojen suhteen, jotta potentiaaliset kehittäjät tai toimijat saadaan kiinnostumaan niistä.

Lisäksi markkinointi edellyttää analyysiä siitä, miten toiminta saadaan pyörimään kannattavasti ja millä aikataululla. Ja vielä tämän lisäksi havainnollistamista ja ehkäpä myyviä kuvia ajatusten tueksi. Erityisesti se markkinointi edellyttää toimijoita, jotka näkevät liiketoimintamahdollisuuksia kyseisellä tontilla. Toimijatkin voidaan kartoittaa.

Miten tuo alun tarina sitten päättyy? Otetaan siitä yhdessä selvää – ota yhteyttä FCG:n asiantuntijoihin elinkeinotonttien markkinoimiseksi.

Nissi Markku-FCGMarkku Nissi on liiketoiminnan, aluekehityksen ja vaikutusten arvioinnin asiantuntija. Merkittävä osa Markun osaamisesta pohjautuu matkailuliiketoiminnan kehittämiseen sekä taloudellisten vaikutusten arviointiin. 18 vuoden työrupeamaan mahtuu tuotteistamista, myyntiä ja markkinointia, liiketoiminnan suunnittelua, kannattavuuden ja toteuttavuuden arviointia sekä erilaisia kehittämissuunnitelmia. Erityinen intohimo on auttaa löytämään suunnitelluille investoinneille kantava ajatus ja realistiset menestymisen mahdollisuudet numeroidenkin valossa yhdessä yritysten ja elinkeinokehittäjien kanssa. Työssä Markkua kiehtoo erityisesti konkretian esiintuominen tyhjän teoreettisen jahkailun sijaan. markku.nissi@fcg.fi

Satojen miljoonien kiinteistöverotulot odottavat ottajaansa

Kylmä fakta on, että kuntien ja Verohallinnon kiinteistörekisterien tiedot eivät ole ajan tasalla. Rekisterit saattavat olla usein pahastikin puutteellisia ja virheellisiä. Tämän vuoksi kunnilta jääkin vuosittain saamatta jopa satojen miljoonien eurojen kiinteistöverotulot. Samaan aikaan talouskurimuksessa elävässä kuntataloudessa on jo pitkään etsitty säästöjä kaikin mahdollisin keinoin.

Kunnat keräävät tänä vuonna kiinteistöveroja kaikkiaan noin 1,8 miljardia euroa. Kiinteistörekisteritietojen puutteiden ja virheiden seurauksena kunnilta jää kuitenkin saamatta vuosittain noin 200–300 miljoonaa euroa verotuloja.

Tätä arvioita tukevat pitkäaikaiset tulokset, joita kiinteistörekistereitä tarkistamalla on saatu. FCG:n tekemät kiinteistörekisteritietojen päivitystyön tulokset kunnissa ovatkin olleet hyvin rohkaisevia ja tuloksellisia. Yhteistyö kuntien kanssa on edennyt mallikkaasti ja kiinnostus kiinteistöveroselvityksiin on ollut laajaa.

Ongelmat moninaisia

Rekisteritietojen ongelmat juontavat pitkälti juurensa jo menneiltä vuosikymmeniltä. Kiinteistöjen nykytilanteen tiedot ole päivittyneet eri viranomaistahojen rekisteritietoihin kuin poikkeustapauksissa. Siksi rekisteritietojen päivitys kattavasti koko kuntaa koskevana onkin ensiarvoisen tärkeää.

Kiinteistörekisteritiedoissa oleville puutteille ja virheille on moniakin erilaisia syitä. Yhteinen nimittäjä niille on, että lähes poikkeuksetta ne heijastuvat taloudellisina menetyksinä kuntien kiinteistöverotuloihin. Rekisteritietojen virheiden ja puutteiden kirjo sekä kohteiden kokoluokka ja taloudellinen merkitys on mitä moninaisin pienistä talousrakennuksista aina teollisuuden suuryksikköihin.

Kiinteistöveron merkitys kovassa kasvussa

Maamme viimeaikaisilla hallituksilla on ollut korostunut pyrkimys kiinteistöverotulojen kasvattamiseen kuntien verotulojen lähteenä. Siksi myös kiinteistöverotietojen puutteet ja virheet nousevat korostuneesti esille. Tulevien sote-ratkaisujen myötä kiinteistöveron merkitys kuntataloudelle tulee entisestään kasvamaan.

Kiinteistöveroprosenttien jatkuvat korotukset ovat kasvattaneet voimakkaasti kuntien kiinteistöverokertymää 2000-luvulla. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen nosto on ongelmallista varsinkin korkeiden asuinkustannusten alueilla, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Viime vuosina lukuisat kunnat ovat olleetkin pakotettuja nostamaan kiinteistöveroprosenttejaan veroprosenttien alarajoja noston myötä.

Erinomainen vaihtoehto veroprosenttien korotusten sijaan olisikin veropohjan kuntoon saattaminen kiinteistötietojen päivityksen avulla. Syystä tai toisesta kunnissa ei ainakaan toistaiseksi ole herätty siihen, että ajan tasalla olevan kiinteistörekisterin avulla kunnan verotulot voivat kasvaa merkittävästikin. Rekisteritietojen päivityksen myötä toteutuisi samalla myös kuntalaisten ja yritysten tasapuolinen verotuskohtelu.

Salmi Teijo-21284-ref4197
Teijo Salmi on kiinteistöverotuksen erityisasiantuntija. Hänellä on 16 vuoden kokemus kiinteistöverotietojen tarkastustehtävistä kautta koko maan niin kuntasektorilla kuin yrityksissäkin. Lähes 150.000 läpikäydyn tarkastuskohteen ansiosta Salmi tuntee läpikotaisin kiinteistöverotuksen käytännön yksityiskohdat, ongelma-alueet ja veromuodon toimivuuden Suomessa. Salmi työskentelee johtava asiantuntijana FCG Suunnittelu ja tekniikan kiinteistöverotiimissä. teijo.salmi@fcg.fi

 

Hossaan syntyy tukikohta kansallispuiston kävijöille

Suomi sai kesäkuussa 40. kansallispuiston Koillismaalle Hossaan. Uusi kansallispuisto juhlistaa maamme satavuotiasta itsenäisyyttä. Samalla se vahvistaa Hossan vetovoimaa matkailukohteena.

Reilun 11 000 hehtaarin puisto sijaitsee Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa. Alue on kiehtova sekoitus erämaata ja rajaseudun kulttuuria.

Hossan valoisat, hongikkoiset harjukankaat ja kirkkaat kalaisat vedet ovat jo pitkään olleet erämaan rauhasta nauttivien retkeilijöiden suosikkikohde. Nyt uuden kansallispuiston kävijämäärän odotetaan nousevan 120 000 vuodessa.

Kansallispuiston perustaminen on luonut myös tarpeen tarkastella Hossan alueen maankäyttöä ja kaavoitusta Suomussalmen kunnan koillisnurkassa. Suomussalmi onkin käynnistänyt Hossan rantaosayleiskaavan tarkistamisen, jonka laatimisesta vastaa FCG:n Timo Leskinen.

1. Miksi Hossan alueen kaavoitusta tarkistetaan?

Aikaisemmin alueella oli Hossan retkeilyalue, jossa rakentaminen oli kielletty. Kun kansallispuisto perustettiin, osa entisistä retkeilyalueista jäi puiston ulkopuolelle. Matkailun ja Hossan kylän kehittämisen kannalta houkuttelevia alueita vapautui rakentamiselle.

2. Mitkä ovat kaavamuutoksen tavoitteet?

Maankäytöllä pyritään edistämään kansallispuiston käyttöä. Alueelle luodaan tukikohta, josta käsin kävijät vierailevat kansallispuistossa. Kaavoituksessa tarkastellaan esimerkiksi rakennuspaikkojen ja rakennusoikeuksien määrän lisäämistä matkailupalveluiden ja mökkirakentamisen mahdollistamiseksi. Itse kansallispuiston alueen käyttöön ja hoitoon kaavalla ei vaikuteta.

3. Millaisia tarpeita luonnonympäristö ja kulttuuriympäristö asettavat Hossan kaavoitukselle?

Alueelta löytyy esimerkiksi historiallisen ajan muinaisjäänteitä kuten tervahautoja sekä maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuurihistoriallisia kohteita. Osa entisistä retkeilyalueen maista, jotka jäivät kansallispuiston ulkopuolelle kuuluvat Natura-alueeseen. Niiden luontoarvot tulee tulevassakin käytössä turvata.

4. Millä aikataululla kaavamuutos etenee?

Kaavamuutoksen selvitystyö on käynnistynyt tänä kesänä. Kaavaluonnos syntyy ensi talven aikana ja kaavaehdotus tulee hyväksymiskäsittelyyn huhtikuussa 2018.

Hossan kaavamuutoksen laatimisesta vastaa Timo Leskinen FCG:ltä

 

Timo Leskisen erikoisalana ovat matkailualueiden maankäyttö ja laaja-alaisten yleiskaavojen kaavasuunnittelu. Hän työskentelee Itä-Suomen aluepäällikkönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssa Kuopiossa.

Co-Creation on yhdyskuntasuunnittelun ytimessä

Co-Creation eli yhteiskehittely on ollut viime aikoina suosittu työskentelymalli uusien yhdyskuntasuunnitteluun liittyvien palveluiden ja käytäntöjen innovoinniksi tai olemassa olevien kehittämiseksi.

Yhteiskehittely on tuotteen tai palvelun kehittämistä yhdessä sen mahdollisten tulevien käyttäjien eli potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Innovoiva lähestymistapa on mahdollista erilaisissa työpajoissa sekä sosiaalisen median työkalujen avulla.

Yhteiskehittelyn hetkellinen arvo syntyy siihen osallistuvan henkilön – esimerkiksi asiakkaan – ainutlaatuisista kokemuksista. Jatkuva arvo puolestaan syntyy työskentelyn tuloksista ja oppimisesta.

Hankeen vetäjällä on vastuu siitä, että yhteiskehittelyn osallistuja pystyy esittämään uusia ideoita. Tämä on itse asiassa aikamoinen haaste. Usein hankkeen sidosryhmät ovat kiireisiä ja kynnys osallistua on korkea, vaikka kyse olisi kiinnostavasta aiheesta.

Sidosryhmien osallistumisen motivoinnin riskinä voi myös nähdä sen, että eri syistä kuten aikataulusta, kehitysbudjetista tai työn laajuudesta johtuen keskimäärin vain 20 % kehitysideoista on mahdollista toteuttaa.

FCG:n Arkitehtuuri ja yhdyskunnat -palvelualueellamme on pitkä kokemus co-creation-tapahtumien järjestämisestä sekä uusien työkalujen – kuten paikkatietoon perustuvan, verkossa toimivan AVE-kaavoitustyökalun – innovoinnissa.

Digikaavahanke kutsuu kaupunkeja ja kuntia

Myös nyt käynnistyvään KiraDigi Digikaava -hankkeeseen kutsutaan mukaan Suomen kuntia ja kaupunkeja, jotka ovat keskeinen toimijataho kaavoitusprosesseissa. Hankkeessa ovat tässä vaiheessa mukana Oulu, Sipoo, Viitasaari ja Pihtipudas. Tämä kokoonpano on hankkeessa erittäin hyvä.

Tavoitteena on saada mukaan lisää erityppisiä kuntia ja kaupunkeja ja siten edistää tuloksien hyväksymistä ympäri Suomea. Digikaava-hankkeen määrittelytyöpajaan, joka kokoontuu 12.6.2017 osallistuvat myös Kuntaliiton sekä ympäristöministeriön edustajat.

Tietyllä tavalla ajateltuna yhteiskehittelyssä ei yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelussa tai niiden vaikutusten arvioinnissa ole oikeastaan mitään uutta. Suunnitteluhankkeissa yhdessä tekeminen, johon osallistuvat sekä suunnittelija ja sidosryhmät, on ollut aina hankkeiden ytimessä. Esimerkiksi verkostohanke on suosittu työskentelymalli.

Joskus yhteyskehittely työskentelytapana voi hidastaa hankkeiden aikataulua, mutta siitä huolimatta se parantaa hankkeen lopputuloksen laatua ja tulosten hyväksyttävyyttä.

fcg arkkitehdit jan tvrdy
Jan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asiantuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö. Jan Tvrdy, projektipäällikkö, FCG Suunnittelu ja tekniikka, jan.tvrdy@fcg.fi

Päähuomioita pohdittavaksi investointihankkeiden osalta

Suomessa on runsaasti potentiaalia erilaisille investoinneille. Osa alueista (kunnat, kaupungit, yksittäiset yritykset, maanomistajat) pohtivat, että onpas tässä hieno maisema – mahtava paikka esimerkiksi hotellille. Otetaan valokuvaa, maisemakuvaa, havainnekuvaa ja selfietä ynnä muuta. Hyvä sekin, mutta pohtimatta jäävät usein muutamat tosiseikat, kuten esimerkiksi nämä 12 päähuomioita:

  1. Mikä idea?
  2. Millainen business case?
  3. Kenelle tuo business case?
  4. Onko maanluovutukseen liittyvä päätöksenteko jo tehty?
  5. Onko business case kannattava?
  6. Millä edellytyksillä se on kannattava tai mahdollisesti saadaan kannattavaksi?
  7. Onko idealle kysyntää? mitä tämä vaikuttaa yleisesti alueen elinvoimaisuuteen?
  8. Paljonko investointi maksaa?
  9. Mitä ylläpito maksaa?
  10. Mitkä ovat yleensäkin liiketoiminnan kulut?
  11. Millaiset tilat?
  12. Miten tilat mitoitetaan kysyntää vastaavaksi?

Kaikkiin näihin kysymyksiin, ja tarvittaessa muihinkin, saadaan vastauksia FCG liiketoimintakonseptoinnin, investointien kannattavuustarkastelujen tai yleispätevästi toteutettavuusselvitysten avulla. Usein investointihankkeita on valmisteltu – tai niistä on jopa unelmoitu – pitkään. Keskeisimpiin kysymyksiin ei ole kuitenkaan löydetty, tai haettu, vastauksia. Nyt on sen aika – olehan edellä muita.

Nissi Markku-FCGMarkku Nissi on liiketoiminnan, aluekehityksen ja vaikutusten arvioinnin asiantuntija, jota kiehtoo erityisesti konkretian esiintuominen teoreettisen jahkailun sijaan. Merkittävä osa Markun osaamisesta pohjautuu matkailuliiketoiminnan kehittämiseen sekä taloudellisten vaikutusten arviointiin. Erityinen intohimo on auttaa löytämään suunnitelluille investoinneille kantava ajatus ja realistiset menestymisen mahdollisuudet numeroidenkin valossa yhdessä yritysten ja elinkeinokehittäjien kanssa. Markku Nissi, FCG Suunnittelu ja tekniikka, markku.nissi@fcg.fi

Hulevesien haasteet ja hallinta

Kaupunkirakenteen kasvu ja tiivistyminen sekä ilmastonmuutoksen myötä rankkenevat sateet kasvattavat hulevesien määrää ja hulevesien aiheuttamat ongelmat tulevat yleistymään ilman toimenpiteitä. Jos luonnontilaisessa ympäristössä satavasta vedestä maahan imeytyy puolet ja vain kymmenesosa vedestä muodostaa pintavaluntaa, on tiiviisti rakennetussa ympäristössä tilanne jo täysin toinen: sataneesta vedestä yli puolet päätyy valuntaan ja vain 15% imeytyy maahan. Lue Lisää