Kaupungin sydän maan alla

Kaikki haluavat keskustoihin. Miten keskustojen vetovoiman kasvu näkyy kaupunkirakenteessa? Helsingin siluetista ja korkeiden rakennusten sovittamisesta siihen puhutaan paljon. Vastakkainen prosessi on jäänyt vähemmälle huomiolle: keskusta siirtyy vähä vähältä katutason alapuolelle. Varsinkin ruoka ostetaan valtaosin maan alta: vähittäistavarakaupan myynnistä ydinkeskustassa 85 prosenttia tulee maanalaisista liiketiloista. Olisitko uskonut – ihan oikeasti? Maan alle kaivautuminen on ollut käynnissä pitkään ja vaivihkaa.

Helsinki tunnetaan ammattipiireissä kansainvälisestikin korkealaatuisesta maanalaisesta infrastruktuuristaan. Erikoislaatuisimpia kohteita edustaa Esplanadinpuiston alle piilotettu valtava tekojärvi, joka tuo mukavuutta tuhansille keskustan käyttäjille rakennusten kaukoviilennyksen lähteenä.

Samaan aikaan maanalaiset kävely-ympäristöt ovat jääneet kehittämättä, silmiinpistävimmin 1960-lukulainen Asematunneli. Iso murros saattaa käynnistyä viime vuonna valmistuneen Amos Rexin myötä, jonka suunnitelmassa otettiin hienosti haltuun maanalainen maailma. Kallioon louhitut tilat yhdistettiin aukioon kiipeiltävillä ja kurkisteltavilla taideteoksilla, joihin kaikki rakastuivat.

Juuri ne asiat, jotka tekevät Amos Rexistä menestyksen, puuttuvat viereisistä kävelytunneleista yhdyskäytävineen: siistit ja huolitellut tilat, tilojen monimuotoisuus, taide ja luonnonvalo.

Teemme Helsingin kaupunkiympäristön tilauksesta selvitystä, jossa luotaamme Helsingin maanalaisen keskustan mahdollisia tulevaisuuksia. Miten keskustan kävelytunneleita voisi parantaa ja tehdä viihtyisämmäksi osaksi käveltävää kaupunkia? Pitäisikö maanalaisia yhteyksiä lisätä ja yhtenäistää? Vai tulisiko tyytyä nykyisten parantamiseen ja suunnata isommat resurssit maan päällisiin julkisiin tiloihin, aukioihin, palveluihin ja ylipäätään katuympäristöön?

Keksitäänkö vielä jotain aivan uutta olojen parantamiseksi – myös sadoille päivittäin tunnelimaailmassamme meitä muita palveleville maanalaisten liiketilojen työntekijöille?

Miten maanalaisista tiloista ja kävelytunneleista saataisiin osa viihtyisää kävely-ystävällistä keskustaa?

Olemme totta kai jalkautuneet tarkkailemaan maanalaisten tilojen käyttöä omin silmin, korvin ja nenin sekä ottaneet käyttöön useita tutkimusmenetelmiä määrällisestä seurannasta digitaalisiin sovelluksiin. Kuvallisia huomioita ja ideoita keräämme Chaos Crowd-sovelluksen avulla ja somesta aihetunnisteella #Myundergroundhelsinki.

Yksi sosiologian gradukin on tekeillä. Siinä tutkija seuraa mitä tapahtuu, kun Asematunneliin kesäkuussa tuodaan laadukas tanskalainen istuinryhmä väsyneiden jalkojen lepuuttamiseen ja tapaamispaikaksi.

Järjestämme yhteistyössä FCG Koulutuksen kanssa aivan kohta myös lyhyen kurssin, jolla kokeillaan useimpia projektissa käytettävistä menetelmistä ja osallistutaan tutkimuksen tekoon. Odotan innoissani ja jännityksellä, mitä on tulossa!

”Kävelevä kaupunkilaboratorio” –kaupunkianalyysikurssi 11.-12.6. Ilmoittaudu tästä!

Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi

Digikaava: Kehitys ei ole helppoa ja edelläkävijöitä tarvitaan.

Digikaavoituksen rooli korostunee tulevaisuudessa, kun maankäyttö- ja rakennuslakia sekä kiinteistöverolakia uudistetaan. Vuorovaikutteisessa suunnittelussa on ollut jo jonkin aikaa käytössä erilaisia digitaalisia työkaluja, jotka ovat usein irrallaan toisistaan ja osin irrallaan paikkatiedosta.

Kaavojen tietomalleilla yhdessä BIM-mallien kanssa on monia etuja kaavoituksessa aina rakennus- ja ylläpitovaiheeseen asti.

  • Tulevaisuudessa tietomallit mahdollistavat sujuvampia talous- ja ilmastovaikutusten arviointeja, liikenteen mallinnusta tai alueiden rakentamisen tehokasta seurantaa.
  • Hyväksytystä digikaavasta muodostuu tärkeä lähtötietomalli kiinteistöverotukseen, eli sillä on pian suorat vaikutukset kuntien vuosittaisiin verotuloihin.
  • Digikaava on paras työkalu kuntien sekä viranomaisten tiedolla johtamiseen pohjautuvalle päätöksenteolle yhdyskuntarakenteen suunnittelussa. Digikaavoitus sujuvoittaa niihin liittyviä prosesseja.
  • Digitalisaation mahdollistama parempi vuorovaikutus ja nopeutunut prosessi lisää onnistumisen ennustettavuutta ja vähentää investointipäätösten riskejä.

Nykyhetkessä ollaan todennäköisesti jo vaikuttamassa siihen, miten kaavoitukseen liittyvät käytännöt muuttuvat. Yllä kuvattuun ideaalimaailmaan on kuitenkin vielä pitkä matka. Digitalisaatioprosessin tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa kaavoitusprosessin läpivientiä poistamalla hukkaa sekä tehostamalla ja ajoittamalla vuorovaikutuskäytäntöjä nykyistä joustavammiksi ja monikanavaisemmaksi eri sidosryhmien välillä. Tämä kunniahimoinen tavoite kuitenkin vaatii suunnittelutapojen ja -organisaatioiden sekä asenteiden muutosta. Selvää on, että toimintatapamuutokset vaativat aikaa. Digitaaliseen suunnitteluun siirtyminen aiheuttaa lisää koulutustarpeita (esimerkiksi kaavojen piirtämisvaiheeseen) ja vie resursseja ja hermoja alkuvaiheessa, kuten Pekka Leviäkangas toteaa Helsingin Sanomissa.

Kehitys ei ole helppoa. Edelläkävijöitä tarvitaan.

Pitää kuitenkin muistaa, että muutos tuo pitkällä aikavälillä säästöä ja vapauttaa osapuolien kädet siihen, mitä ne osaavat parhaiten. Kaavasuunnittelijoiden kädet vapautuvat laadukkaan ja kestävän ympäristön suunnitteluun, koska heidän ei tarvitse käyttää aikaa perustelujen keksimiselle ja hankkeiden koordinointiin. Viranomaisten kädet vapautuvat hankkeiden ohjaamiseen ja lainmukaisuuden valvontaan, koska heille annetaan siihen sopivat välineet oikeassa hetkessä. Päättäjien kädet vapautuvat päätöksenteolle, koska tieto on saatavissa helposti ymmärrettävissä formaatissa. Asukkaiden kädet vapautuvat yhteisön kehittämiseen, koska he saavat mahdollisuuden vaikuttaa kaavahankeisiin jo alkuvaiheessa, eli silloin, kun muutokset on helppo tehdä. Eri vaiheiden välisiä katkoksia pienennetään ja sujuvoitetaan.

FCG:n KiraDigi-hanke ”Digikaavoitus: Tiedolla johtaminen, kaavoitusprosessin sujuvoittaminen digitalisointi, vuorovaikutus ja läpinäkyvyys” valmistui viime vuoden lopussa. Loppuraporttiin on mahdollista tutustu esimerkiksi täällä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että FCG:n työpanos aiheeseen loppuu. Maaliskuussa asetettiin digikaava.fi -alustalla Pihtiputaan kunnan ranta-asemakaava nähtäville. Sipoon kunnan pilotointi jatkuu, samoin kuin Oulun kaupungin kokeilu Tahkokankaan asemakaavassa. Tavoitteet pysyvät korkealla ja ovat kunnianhimoiset. Pystymmekö osallistamaan viranomaiset digikaavoitukseen? Pystymmekö määritellä ja vaatia digikaavoitusprosessia jo suunnitteluhankinnoissa? Pystymmekö luomaan tuottavuutta ja tehokkuutta kasvattavan digitaalisen ympäristön?

Aika näyttää, saadaanko aikaan esimerkiksi valtakunnallinen yhtenäinen integroitu kaavoitusjärjestelmä vai sirpaloituuko tiedon ylläpito järjestelmien toteuttajille. 

Stay tuned!

Tutustuu pilottihankeisiin:

Niemenharjun asemakaavasuunnitelman luonnos nähtävillä Digikaava-alustalla
Katso Tahkokankaan asemakaavaluonnos Digikaava-alustalla
NG 8 Nikkilän Kartanon keskus ja asemanseutu

fcg arkkitehdit jan tvrdy - kaupunkisuunnitteluJan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asiantuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö.

Jan Tvrdy,
projektipäällikkö,
FCG Suunnittelu ja tekniikka,
jan.tvrdy@fcg.fi

Yksi tulokulma: kestävä kehitys voi kulkea käsi kädessä kiinteistöveron kanssa

Kiinteistöveron tuotto on tänä vuonna reilut 1,8 miljardia euroa. Veron tuotto on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla, ja muun muassa taloustieteilijät, EU-komissio, IMF ja OECD suosittelevat edelleen kiinteistöveron osuuden kasvattamista. Monessa kunnassa kiinteistöveron osuus kunnan verotuloista on jo tällä hetkellä 20 prosentin luokkaa. Sote-uudistuksen myötä sen osuus todennäköisesti kasvaa entisestään.

Tiedämme varsin hyvin, että rekistereissä on paljon virheitä ja puutteita, joiden vuoksi kunnilta jää saamatta vuosittain verotuloja satoja miljoonia euroja. Kiinteistöveron ulkopuolelle on kunnissa jäänyt huomattava määrä rakennusmassaa, joka ei sisälly minkään viranomaistahon rekistereihin.

Puuttuvien rakennusten lisäksi ongelmana rekistereissä on rakennusten ominaisuustietojen virheellisyys. Siksi jopa 15−20 prosenttia kuntien potentiaalisesta kiinteistöverotulosta saattaa jäädä perimättä. Tätä hypoteesia vahvistavat kiinteistöveroselvitykset, joita FCG on jo tehnyt monien kuntien maastoissa kuten esimerkiksi tänä vuonna Leppävirralla, Pöytyällä, Äänekoskella ja Varkaudessa.

Avaa kartta, joka esittää kuntien 2018 verotusvuoden kiinteistöverot ja rakennusten käyttötarkoituksen mukaiset laskennalliset kiinteistöverotiedot (Tilastokeskus 2018) sekä rakennusten määrä kunnittain (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 2018). Kuntakohtaisia tietoja saat esille klikkaamalla haluamaasi kuntaa.

Kokemuksemme mukaan todellisuudessa kymmeniä prosentteja olemassa olevista rakennuksista ja niiden kokonaispinta-alasta puuttuu sekä kuntien että verottajan rekisteristä. Toki on jo olemassa joitakin kuntia, jotka ovat tehneet kiinteistöveroselvityksiä ja päivittäneet tarvittavat rekisteri ajan tasalle. Silti tämän kokemuksen sekä kuntien potentiaalisen 15-20 prosentin kiinteistöverotulojen kasvun perusteella voidaan arvioida, miten iso rahallinen euromäärä jää kiinteistöveroja kunnissa perimättä.

Yksinkertaisesti laskettuna 20 prosenttia 1,8 miljardista tarkoittaa vuositasolla 360 miljoonaa euroa verotuloa. Se olisi mittava lisäresurssi, jonka kunnat voisivat käyttää esimerkiksi palvelutason ja infran ylläpitoon, kehittämiseen sekä ratkaisuihin, joita voidaan käyttää ilmastomuutokseen sopeutumiseen ja yhdyskuntarakenteen ja asukkaiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Esimerkkiratkaisuina tästä ovat vaikkapa laadukkaat kävelykeskukset ja toimivat pyöräily- ja ulkoilureittiyhteydet, joiden rakentaminen maksaa noin 100–150 000 euroa per kilometri tai viihtyisät puistot hulevesiratkaisuineen, joiden toteutushinta on noin 250 000 euroa per puoli hehtaaria. Lisäksi lisätuloja olisi kunnissa mahdollista käyttää koulujen ja muden julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, erilaisiin cleantech-kehittämishankkeisiin tai esimerkiksi sähköautojen latauspisteverkoston laajentamiseen.

fcg arkkitehdit jan tvrdy - kaupunkisuunnittelu

 Jan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asia ntuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö. Jan Tvrdy, projektipäällikkö, FCG Suunnittelu ja tekniikka, jan.tvrdy@fcg.fi

Webinaari: Kiertotaloudesta mahdollisuuksia kunnille – tule mukaan!

Kiertotalous tarjoaa kunnille paitsi mahdollisuuksia vähentää ympäristövaikutuksiaan, myös näkökulman elinkeinosektorin uudistamiseen sekä mahdollisuuksia kehittää elinvoimaisuutta. FCG:n ilmainen webinaari vastaa ajankohtaisiin kiertotaloutta koskeviin kysymyksiin.

Kiertotaloudesta mahdollisuuksia kunnille
Webinaari ma 15.10. klo 13-14

Miten kiertotalous voi vaikuttaa kuntien yritystoimintaan ja houkuttelevuuteen? Miten kunta voi edistää kiertotaloutta omassa toiminnassaan ja elinkeinojen kehittämisessä? Mistä rahat kehittämiseen ja investointeihin? Entä miten innovatiiviset hankinnat liittyvät tähän?

Kiertotalous tarjoaa kunnille paitsi mahdollisuuksia vähentää ympäristövaikutuksiaan, myös näkökulman elinkeinosektorin uudistamiseen sekä mahdollisuuksia kehittää elinvoimaisuutta. Tiedetään esimerkiksi, että kiertotalous tulee luomaan uusia työpaikkoja, mutta miten kiertotaloutta tulisi lähestyä, jotta kunnat pääsevät osalliksi kiertotalouden tarjoamista mahdollisuuksista?

FCG:n ilmainen Kiertotaloudesta mahdollisuuksia kunnille -webinaari on suunnattu kaikille kunnille, jotka ovat kiinnostuneita kiertotaloudesta ja pohtivat omaa rooliaan kiertotalouden kentässä.

Webinaarissa puhuvat

  • FCG Suunnittelu ja tekniikan kiertotalouden asiantuntijat: johtava asiantuntija Jaana Myllyluoma ja Kaakkois-Suomen aluepäällikkö Aki Keskinen.
  • Etelä-Karjalan Circwaste-hankkeesta aluekoordinaattori Salme Muurikka, joka kertoo kiinnostavia esimerkkejä Lappeenrannan kiertotalousteoista.

Ilmoittaudu webinaariin pe 12.10. mennessä >>

Tutustu myös kiertotalouspalveluihimme www.fcg.fi/kiertotalous

Kohennetaan kävelykaupunkia Bulevardista alkaen

Osallistuimme FCG Arkkitehtien tiimillä äskettäiseen Helsingin kaupungin ideakilpailuun kävelykeskustan laajentamisesta. Halusimme näyttää, miten käveltävyyttä parannetaan ihmisten ympäristöstä ja katutilan viihtyisyydestä lähtien.

Arja Sippolan ehdotuksesta lähdimme hahmottelemaan, miten kävely-ympäristöä nimenomaan ydinkeskustan torien ja merenrantojen välillä voidaan parantaa. Linjasimme kohennettavat kävely-yhteydet merenrantaan kaikkiin ilmansuuntiin, mutta ehdotimme että kävelypainotteisen keskustan laajentaminen aloitetaan Bulevardista. Valitsimme juuri Bulevardin vaikutusalueineen, koska katu on jo nyt vilkas, suosittu, ja edustuskelpoinen. Lisäksi sen merkitys kasvaa edelleen Jätkäsaaren ja Hernesaaren rakentamisen myötä.

Lähde lauantaikävelylle

Suosittelen kiireetöntä lauantaikävelyä Ruoholahdesta ydinkeskustaan! Kulje kanavan vartta Jätkäsaaren hulppean Clarion-hotellin kautta Hietalahdenrantaan, jonka laitureissa nuokkuvat alukset laajentavat kävelijän maailmaa kadulta merelle. Sinne on syntymässä kuin stadin oma Nyhavn (se Kööpenhaminan kapakkasatama) erilaisine hieman repsottavine rantaravintoloineen.

Etene Hietalahdentorille, jossa on käynnissä satojen ihmisten kohtaamisia kirppiksen tekosyyllä, ja jatka Bulevardia Aleksanterinteatterille. Poikkea Ekbergin terassille teelle, jatka sitten Vanhan kirkon puistoon vetämään henkeä ennen tuloa vilkkaalle Erottajalle, jota jo parannetaan komeaksi kaupunkiaukioksi. Bulevardi tarjoaa vaikka kuinka paljon tapahtumaa, kohtaamisia ja nähtävää. Kaupunkilaiset ovat ottaneet niin Koffin puiston kuin Ruttopuiston omakseen.

Kuitenkin huomaat, miksi tämä yksi suosituimmista promenaadeista, stadilaisille myyttisen tärkeä ”Bulsa” on usein negatiivisissa otsikoissa. Ahtailla jalkakäytävillä kävelijät törmäilevät erilaisiin esteisiin, aikaa tuhrautuu liikennevaloissa. Pyöräilijöitä kapealla kaistallaan uhkaavat pysäköivät autot.

Bulevardista Helsingin Ramblas

Ehdotamme, että Bulevardista tehdään kävelypainotteinen Helsingin Ramblas linkiksi Kauppatorin, Espan ja Hietalahdenrannan väliin, poistamalla pysäköintiä, leventämällä jalkakäytäviä ja tuomalla penkkejä ja taidetta katutilaan levähtämistä ja viipyilyä varten.

Kävelijän kuninkuus ja turvallisuus taataan poistamalla liikennevalot ja korottamalla risteysalueita. Aurinkoisen jalkakäytävän terasseille vapautuu lisää tilaa. Hietalahdentorille kuvittelimme ulkoilmaleffateatterin, Bolognan keskusaukion tapaan, ja Aleksanterinteatterin pihalle esittävän katutaiteen areenan, joka esittelee vierailuteatterin ajankohtaista ohjelmistoa.

Tarkemmin kadun toiminnot täytyy tietysti ideoida muiden tuottajien, käyttäjien ja aktiivien kanssa. Bulevardin tulevaisuus voidaan liittää Uudenmaankadulle syntyneen design districtin päivittämiseen.

Mielestämme ehdotus on hyvin joustava, koska se ei edellytä keskustan alittavan maanalaisen kokoojakadun rakentamista. Se toimisi hyvin yhteen esimerkiksi sellaisessa vaihtoehdossa, jossa tuodaan maanalaista pysäköintiä Hietalahdentorin alle. Silloin merellinen tori vapautuu tehtävästään parkkipaikkana rannan vieressä.

Länsisataman liikennettäkin helpottaisi, jos mahdollisimman moni laivamatkustaja kävelisi keskustaan. Eiköhän se onnistu, kun tarjotaan kävelyelämyksiä, joista saa vainun jo laivarannassa. Jos taiteen ja designin ”supermuseo” sijoitetaan ydinkeskustan muuttuvan painopisteen mukaisesti Hietalahdenrantaan, niin onnistutaan varmasti.

Ideat luovutettiin Helsingin kaupungille elokuun lopussa ja esiteltiin markkinatoimijoille ja yleisölle nyt syyskuussa. Laiturin keskustelutilaisuudessa toivottiinkin, että Bulevardin parantaminen aloitetaan vaikka heti!

Katso FCG:n Merellinen Helsinki -suunnitelma
Kaikki ideakilpailun ehdotukset kerrokantasi.hel.fi/keskusta-ideat
Kerrokantasi.fi-palvelussa voit kertoa myös oman kantasi suunnitelmista.

paivanen-jani-21210-ref20151217-171036-5920
Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi

 


Helsingin kaupunki järjesti kesän 2018 aikana ideakilpailun kävelykeskustan laajentamisesta ja maanalaisesta kokoojakadusta. Ideoiden kartoittaminen palvelee myöhemmin käynnistyvää yleissuunnitteluvaihetta. Tavoitteena on ideoida keskustan liikkumisen, huoltoliikenteen, pysäköinnin ja satamaliikenteen sekä kävelykeskustan viihtyisyyden ja toiminnallisuuden kannalta mahdollisimman hyvä ja toimiva kokonaisratkaisu, joka sisältää sekä kävelykeskustan laajentamisen että maanalaisen kokoojakadun. Ideat luovutettiin Helsingin kaupungille jatkokäyttöön elokuussa. Lue lisää www.uuttahelsinkia.fi

Kaupunkisuunnittelua: Bulevardia voi kehittää monipuolisena taide- ja ravintolakatuna.
Bulevardia voi kehittää monipuolisena taide- ja ravintolakatuna.

Kaupunkisuunnittelua: Koffin kortteeliin ravintolamaailma
Koffin korttelin sisäpihaa kehitetään viihtyisäksi ravintolamaailmaksi.

 

Poimi kaupunkikehittämisen tietoiskurastit ja voita junaliput

Miten houkutella nuoret mukaan maankäytön suunnitteluun? Kuinka tarinat luovat elämyksiä kaupunkikehittämisessä? Entä ymmärretäänkö matkailun todellinen merkitys kunnille?

Tule ja suunnista läpi kiinnostavien kaupunkikehittämisen tietoiskujemme Kuntamarkkinoilla syyskuussa. Päätepysäkillä voit hypätä junan kyytiin!

Kuntamarkkinat tarjoavat jälleen tilaisuuden osallistua ajankohtaiseen vuoropuheluun sekä verkostoitua kaupunkisuunnittelualan ammattilaistemme kanssa. Tänä vuonna voit tehdä sen hauskasti suunnistamalla.

Näin suunnistat Kuntamarkkinoilla 12.-13.9.2018

  • Poimi rastikortti matkaasi FCG:n näyttelyosastolta, tule kuuntelemaan tietoiskuja ja pyydä tietoiskun päätteeksi puhujalta merkintä suorituksesta rastikorttiisi.
  • Kun kortissasi on viisi rastia, palauta se pikimiten FCG-osastolle. Viisi nopeinta suunnistajaa palkitaan VR:n 20 euron junalippulahjakortilla.
  • Aloitus- ja päätösrasti on FCG:n osastolla K-kerroksessa osastolla H2. Kortteja saat myös tietoiskujen yhteydessä.

Laadi suunnistuskarttasi tietoiskuohjelmastamme.

Keskiviikko 12.9.2018

Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä

ke 12.9. 9:40–10:25, A 2.4, 2. krs

Oikein mitoitettu koulu on pedagogisesti toimiva, oppimisympäristöiltään monipuolinen ja kustannuksiltaan tehokas. Yhdessä FCG:n asiantuntijoiden kanssa tehty tilojen määrän ja laadun uudelleenarviointi tuottaa kustannustehokkuutta samalla, kun uudet tilat vastaavat uusiin pedagogisiin haasteisiin. Tule kuuntelemaan, miten FCG:n pedagogi Raila Oksanen ja arkkitehti Mikko Kaira toteuttavat oikein mitoitettuja koulu- ja oppimisympäristöjä lopputuloksen laadusta tinkimättä.

Kiertotaloudesta elinvoimaa kunnille

ke 12.9. klo 10:00–10:20, A 3.2, 3. krs

Laatu- ja ympäristöpäällikkö Suvi Järvinen sekä johtava asiantuntija Jaana Myllyluoma avaavat näkymiä kiertotalouden ajankohtaisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin kunnissa. Tietoiskussa käsitellään muun muassa

  • Kiertotalouden mahdollisuuksia kunnan omassa toiminnassa (Kiertotalouden RoadMap)
  • Kiertotalouden ekosysteemit elinkeinojen kehittämisessä
  • Käytännön esimerkkejä
  • Eväitä eteenpäin ideoita ja rahoitusmahdollisuuksia.

Kunta mukana matkailun kasvussa

ke 12.9.klo 11:00–11:20, A 3.2, 3. krs

Matkailu on aihe, josta kaikilla on kokemuksia. Matkailu tuo kunnille myös tuloa ja työllisyyttä. Mutta tiedetäänkö ja ymmärretäänkö sen todellinen merkitys? Entä panostukset ja pitkäjänteinen sitoutuminen suhteessa vaikutuksiin? Johtava asiantuntija Nina Vesterinen, jolla on yli 30 vuoden kokemus matkailun kehittämisestä ja edistämisestä, herättelee tarkastelemaan matkailun vaikutuksia eri näkökulmista.

Torstai 13.9.2018

Nuorten osallistamiseen kaupunkisuunnittelussa

to 13.9. klo 9:30–9:50, A 3.2, 3. krs

FCG selvitti yhdessä Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen kanssa, millä tavoin Suomessa osallistetaan nuoria maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen. FCG:llä yhdyskuntasuunnittelijana toimiva arkkitehti Mari Seppä esittelee selvityksen tuloksia ja kertoo FCG:n käyttämistä osallistamismenetelmistä kuten kyselyistä ja pelityöpajoista.

Strateginen yhdyskuntasuunnittelu

to 13.9. klo 11:00–11:20, A 3.2, 3. krs

Strategisessa maankäytön suunnittelutyössä määritellään kunnan kehittämisen pitkän tähtäimen painopisteitä ja teemoja kartalla. Työssä tärkeää on eri toimialojen ja toimijoiden välinen vuorovaikutus. FCG:llä yhdyskuntasuunnittelijana toimiva arkkitehti Mari Seppä esittelee strategisia suunnittelutöitä, joista viimeisimpänä on valmistunut Valkeakosken maankäytön strateginen kehityskuva.

Investointien kannattavuuslaskelmat päätöksenteon tukena – FCG lisäarvontuottajana investointipäätöksissä

to 13.9. klo 11:30–11:50, A 3.2, 3. krs

Elinvoima ja kilpailukyky edellyttävät riittävän määrän erilaisia investointeja ja siten investoinneista päättäminen on keskeinen osa strategista suunnittelua. Investointipäätöksellä on aina merkittäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia talouteen ja tuleviin kassavirtoihin etenkin nyt, kun sote maakuntauudistuksessa kunnilta siirtyy 17,6 miljardin edestä lähinnä verotuloja ja valtionosuuksia maakunnille ja samanaikaisesti kuntien sote-kiinteistöjen tulevaisuus on epäselvä. Investointien kannattavuuslaskelmista päätöksenteon tukena puhuu palvelualueen johtaja Pauli Santala.

Tarinallistaminen kaupunkikehityksessä

to 13.9. klo 13:00–13:20, A 3.2, 3. krs

Sosiologi Jani Päiväsen esityksessä kuullaan, miten paikallisten asukkaiden kokemukset sekä kaupunkien historia voivat laajentaa kokemuksen ulottuvuutta kaupunkikehityksessä. Hyvän tarinan ominaisuuksia ovat näkökulman valinta, mahdollisuus samastua hahmoihin, yllättävyys ja merkitysten välittyminen. Tarinallistamisen kautta voidaan luoda voimakkaita ja pitkään muistissa säilyviä elämyksiä. Tästä syystä tarinallistaminen on elinvoimaisten kaupunkien kokonaisvaltaista kehittämistä, ja esimerkiksi kaupunkimatkailualalla tulisi nykyistä enemmän huomioida paikkojen tarina.

Ajankohtaista kiinteistöveroselvityksistä

to 13.9. klo 14:00–14:45, A 2.4, 2. krs

FCG on toimittanut jo 20 kunnalle kiinteistöveroselvityksen. Monen kunnan toiveena on käynnistää maastoselvitykset olemassa olevien kiinteistöjen kartoittamiseksi nopealla aikataululla. Kiinteistöveroselvityksillä saadaan aikaiseksi merkittäviä lisätuottoja kuntatalouteen. Johtavan asiantuntijan Teijo Salmen esityksessä käydään läpi FCG:n kiinteistöveroselvitysten palvelutarjonta, uusimpien maastoselvitysten tuloksia ja niiden verovaikutuksia. Lisäksi keskustelaan verohallinnon järjestelmäuudistuksen tuomista muutoksista ja niiden vaikutuksista kiinteistöveroselvityksiin.

Katso lisää

Tervetuloa!

fcg arkkitehdit jan tvrdy - kaupunkisuunnittelu

 

Lisätiedot
Jan Tvrdý
projektipäällikkö
FCG Suunnittelu ja tekniikka
jan.tvrdy@fcg.fi

Pyöräilijän helmet: jalokivi, Lintuinmaa ja Linnoitus

Polkaise Vuoksen kansallismaisemaan tai kurvaa Rautaesirippureitillä liki lännen ja idän rajaa. Tankkaa evääksi karjalanpiirakoita, särää, vetyä tai atomia matkumatkareitin varrelta ja polje sen jälkeen vaikkapa kohti Saimaan kanavan sulkuja. Etelä-Karjalasta löytyy nyt uusia teemallisia polkupyöräreittejä, jotka kutsuvat pyöräilylomalle. Digitaaliset reittisovellukset ohjaavat sinut oikeille poluille.

Etelä-Karjalan Polkupyöräilyn teemareitit -hankkeessa suunniteltiin vetovoimaisia pyöräilyreittejä ja digitaalisia reittipalveluja pyöräilijöille palvelemaan paremmin Etelä-Karjalan alueen pyöräilyharrastajia ja matkailijoita. FCG laati Polkupyöräilyn teemareitti -selvityksen Etelä-Karjalan liitolle. Selvitys valmistui juuri ennen kesäkauden alkua. Ei muuta kun aktiiviselle kotimaan lomalle!

Hankkeen tuloksena Etelä-Karjalaan syntyi 15 teemallista pyöräilyreittiä, jotka vievät kaupungeista luonnon keskelle rauhallisiin maaseutu- ja järvimaisemiin. Reitit suunniteltiin yhdessä paikallisten pyöräilyaktiivien ja kuntien kanssa. Reiteillä pääsee tutustumaan myös maakunnan kulttuuriin ja historiaan sekä esimerkiksi Saimaa Geopark -kohteisiin. Reittien tuotteistamisella voidaan tukea paikallisia yrittäjiä ja elinkeinotoimintaa – esimerkiksi reittien varrella sijaitsevia matkailu- tai pyöräilypalveluita.

Etelä-Karjalan pyöräilyverkosto ulottuu jokaiseen maakunnan kuntaan. Reitit ovat pituudeltaan noin 10 kilometristä lähes 200 kilometriin. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien keskustoihin ja niiden ympäristöön suunniteltiin lyhyempiä reittejä, jotka sopivat puolen päivän tai yhden päivän retkille. Maaseudulla on myös reittejä, jotka sopivat useamman päivän retkille. Reitit sopivat sekä aktiivisille pyöräilyharrastajille, satunnaisille pyöräilijöille että perheille.

Etelä-Karjala tarjoaa pyöräilijälle monipuolisia elämyksiä

Ihastele vesistönäkymiä

Etelä-Karjalan erityispiirre ovat upeat järvimaisemat, joihin pääsee tutustumaan useilla pyöräilyreiteillä, esimerkiksi Taipalsaaren maisemareitillä, Neljän saaren reitillä, ja Kyläniemen kierroksella. Vuoksen kansallismaisemaa voi ihailla Vuoksi-reitillä. Saimaan kanava ja sen historia esittäytyvät Saimaan kanavan sulkureitillä tai Saimaan kanavan reitti Nuijamaalle –reitillä, samalla voi seurata kanavalla liikennöiviä laivoja ja sulutusta.

Idän ja lännen rajalla

Etelä-Karjalan maakunnalla on pitkä yhteinen raja Venäjän valtion kanssa. Rajan läheisyyttä voi aistia parhaiten pyöräilyreitillä Lappeenranta-Imatra rajalla sekä Rautaesirippureitillä Imatralta Parikkalaan. Parikkalassa ollaan Laatokan Karjalan luontovyöhykkeellä, minkä ansiosta Lintuinmaan reitin varrella on useita hienoja lintukohteita.

Kaupungit ja arkkitehtuuri

Arkkitehtuurista kiinnostuneiden pyöräilijöiden kannattaa suunnata Imatran arkkitehtuuri- ja nähtävyyskierrokselle. Hyvän yleiskatsauksen Lappeenrannan kaupunkikulttuuriin ja maisemiin saa Lappeenrannan kaupunkikierroksella.

Karjalainen ruokakulttuuri

Etelä-Karjalassa on omia erikoisuuksia paikallisesta ruuasta kiinnostuneille. Tunnetuimpia herkkuja ovat karjalanpiirakat, särä sekä vety ja atomi. Lappeenrannasta Lemille ja Luumäelle suuntautuvalla Makumatkareitillä pyöräilijä pääsee nauttimaan sekä maaseutumaisemista että maistelemaan maakunnan herkuista useissa viehättävissä paikallisissa ruokapaikoissa.

Elinkeino- ja sotahistoria

Teollisuus- ja sotahistoria ovat vahvasti läsnä Etelä-Karjalassa. Sotahistorian kannalta erityisen kiinnostavia ovat Länsi-Saimaan linnoituskierros sekä Salpalinja- ja spektroliittireitti, joiden varrelta löytyy tutustuttavaksi linnoituksia ja Salpalinjan rakenteita.

Maakunnassa on tyypillisesti ollut paljon energiatuotantoa ja puunjalostusteollisuutta, joihin voi tutustua Vuoksen reitillä sekä Saimaan Kanavan sulkureitillä.

Suomessa poikkeuksellinen kivilaji on Lappeenrannassa louhittava kalkkikivi. Jos et ole nähnyt suurta louhosta, sellaisen pääsee tutustumaan Suoluonto ja kalkki –reitillä. Samalla reitillä voi myös pistäytyä keskellä suoluontoa.

Eurooppalaiselle Outdooractive.com -sivustolle

Pyöräilijöille nämä reitit tulevat näkymään Outdooractive.com -sivustolla todennäköisesti jo kesäkuussa. Sivusto on Euroopanlaajuisesti tunnettu, joten sivustolle syötettävät reitit saadaan miljoonien käyttäjien nähtäville.”Sivustolta löytyy kuvia sekä tietoa reitin varrella olevista nähtävyyksistä sekä palveluista, kuten majoituksesta”, toteavat Hanna Ollikainen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä ja Marjo Wallenius Etelä-Karjalan liitosta.

Pyöräilyreittihanketta hallinnoi Etelä-Karjalan liitto. Hankkeen rahoituksesta 80 prosenttia tulee EU:n maaseuturahastolta. Pyöräilyreitistöä päätettiin laajentaa, ja tällä hetkellä FCG suunnittelee Etelä-Karjalaan maastopyöräily- ja monikäyttöreittejä. Se, minkälaisia reiteistä tulee, selviää tämän vuoden aikana.

Reitteihin on mahdollista tutustua jo nyt seuraavien reittisovellusten kautta (toteutusvaiheessa olevat ns. beta versiot):

Teemalliset polkupyöräreitit Etelä-Karjalassa Kaupunkisuunnittelu.com

Etelä-Karjalan Liitto - Kaupunkisuunnittelu.com      EK-virkistysalusaatio - Kaupunkisuunnittelu.com      EK-virkistysalusaatio - Kaupunkisuunnittelu.com

fcg arkkitehdit jan tvrdy
Jan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asiantuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö. Jan Tvrdy, projektipäällikkö, FCG Suunnittelu ja tekniikka, jan.tvrdy@fcg.fi