Co-Creation on yhdyskuntasuunnittelun ytimessä

Co-Creation eli yhteiskehittely on ollut viime aikoina suosittu työskentelymalli uusien yhdyskuntasuunnitteluun liittyvien palveluiden ja käytäntöjen innovoinniksi tai olemassa olevien kehittämiseksi.

Yhteiskehittely on tuotteen tai palvelun kehittämistä yhdessä sen mahdollisten tulevien käyttäjien eli potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Innovoiva lähestymistapa on mahdollista erilaisissa työpajoissa sekä sosiaalisen median työkalujen avulla.

Yhteiskehittelyn hetkellinen arvo syntyy siihen osallistuvan henkilön – esimerkiksi asiakkaan – ainutlaatuisista kokemuksista. Jatkuva arvo puolestaan syntyy työskentelyn tuloksista ja oppimisesta.

Hankeen vetäjällä on vastuu siitä, että yhteiskehittelyn osallistuja pystyy esittämään uusia ideoita. Tämä on itse asiassa aikamoinen haaste. Usein hankkeen sidosryhmät ovat kiireisiä ja kynnys osallistua on korkea, vaikka kyse olisi kiinnostavasta aiheesta.

Sidosryhmien osallistumisen motivoinnin riskinä voi myös nähdä sen, että eri syistä kuten aikataulusta, kehitysbudjetista tai työn laajuudesta johtuen keskimäärin vain 20 % kehitysideoista on mahdollista toteuttaa.

FCG:n Arkitehtuuri ja yhdyskunnat -palvelualueellamme on pitkä kokemus co-creation-tapahtumien järjestämisestä sekä uusien työkalujen – kuten paikkatietoon perustuvan, verkossa toimivan AVE-kaavoitustyökalun – innovoinnissa.

Digikaavahanke kutsuu kaupunkeja ja kuntia

Myös nyt käynnistyvään KiraDigi Digikaava -hankkeeseen kutsutaan mukaan Suomen kuntia ja kaupunkeja, jotka ovat keskeinen toimijataho kaavoitusprosesseissa. Hankkeessa ovat tässä vaiheessa mukana Oulu, Sipoo, Viitasaari ja Pihtipudas. Tämä kokoonpano on hankkeessa erittäin hyvä.

Tavoitteena on saada mukaan lisää erityppisiä kuntia ja kaupunkeja ja siten edistää tuloksien hyväksymistä ympäri Suomea. Digikaava-hankkeen määrittelytyöpajaan, joka kokoontuu 12.6.2017 osallistuvat myös Kuntaliiton sekä ympäristöministeriön edustajat.

Tietyllä tavalla ajateltuna yhteiskehittelyssä ei yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelussa tai niiden vaikutusten arvioinnissa ole oikeastaan mitään uutta. Suunnitteluhankkeissa yhdessä tekeminen, johon osallistuvat sekä suunnittelija ja sidosryhmät, on ollut aina hankkeiden ytimessä. Esimerkiksi verkostohanke on suosittu työskentelymalli.

Joskus yhteyskehittely työskentelytapana voi hidastaa hankkeiden aikataulua, mutta siitä huolimatta se parantaa hankkeen lopputuloksen laatua ja tulosten hyväksyttävyyttä.

fcg arkkitehdit jan tvrdy
Jan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asiantuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö. Jan Tvrdy, projektipäällikkö, FCG Suunnittelu ja tekniikka, jan.tvrdy@fcg.fi

Päähuomioita pohdittavaksi investointihankkeiden osalta

Suomessa on runsaasti potentiaalia erilaisille investoinneille. Osa alueista (kunnat, kaupungit, yksittäiset yritykset, maanomistajat) pohtivat, että onpas tässä hieno maisema – mahtava paikka esimerkiksi hotellille. Otetaan valokuvaa, maisemakuvaa, havainnekuvaa ja selfietä ynnä muuta. Hyvä sekin, mutta pohtimatta jäävät usein muutamat tosiseikat, kuten esimerkiksi nämä 12 päähuomioita:

  1. Mikä idea?
  2. Millainen business case?
  3. Kenelle tuo business case?
  4. Onko maanluovutukseen liittyvä päätöksenteko jo tehty?
  5. Onko business case kannattava?
  6. Millä edellytyksillä se on kannattava tai mahdollisesti saadaan kannattavaksi?
  7. Onko idealle kysyntää? mitä tämä vaikuttaa yleisesti alueen elinvoimaisuuteen?
  8. Paljonko investointi maksaa?
  9. Mitä ylläpito maksaa?
  10. Mitkä ovat yleensäkin liiketoiminnan kulut?
  11. Millaiset tilat?
  12. Miten tilat mitoitetaan kysyntää vastaavaksi?

Kaikkiin näihin kysymyksiin, ja tarvittaessa muihinkin, saadaan vastauksia FCG liiketoimintakonseptoinnin, investointien kannattavuustarkastelujen tai yleispätevästi toteutettavuusselvitysten avulla. Usein investointihankkeita on valmisteltu – tai niistä on jopa unelmoitu – pitkään. Keskeisimpiin kysymyksiin ei ole kuitenkaan löydetty, tai haettu, vastauksia. Nyt on sen aika – olehan edellä muita.

Nissi Markku-FCGMarkku Nissi on liiketoiminnan, aluekehityksen ja vaikutusten arvioinnin asiantuntija, jota kiehtoo erityisesti konkretian esiintuominen teoreettisen jahkailun sijaan. Merkittävä osa Markun osaamisesta pohjautuu matkailuliiketoiminnan kehittämiseen sekä taloudellisten vaikutusten arviointiin. Erityinen intohimo on auttaa löytämään suunnitelluille investoinneille kantava ajatus ja realistiset menestymisen mahdollisuudet numeroidenkin valossa yhdessä yritysten ja elinkeinokehittäjien kanssa. Markku Nissi, FCG Suunnittelu ja tekniikka, markku.nissi@fcg.fi

Hulevesien haasteet ja hallinta

Kaupunkirakenteen kasvu ja tiivistyminen sekä ilmastonmuutoksen myötä rankkenevat sateet kasvattavat hulevesien määrää ja hulevesien aiheuttamat ongelmat tulevat yleistymään ilman toimenpiteitä. Jos luonnontilaisessa ympäristössä satavasta vedestä maahan imeytyy puolet ja vain kymmenesosa vedestä muodostaa pintavaluntaa, on tiiviisti rakennetussa ympäristössä tilanne jo täysin toinen: sataneesta vedestä yli puolet päätyy valuntaan ja vain 15% imeytyy maahan. Lue Lisää

Kaupunkitilan ja -luonnon elinvoimaisuus

Mitä vaikutuksia tiivistämisellä on lähiluonnolle? Helsingin yleiskaava puhututtaa yli puoluerajojen. Onhan kaupunkimme lentokoneesta katsottuna todella vihreä ja kansainvälisestikin poikkeuksellisen monimuotoisen ja runsaan lähiluonnon ekosysteemi. Lue Lisää

Kaupungistuminen – tiivistyvä kaupunki

Kaupunkilaisten määrän on ennustettu nousevan vuonna 2030 jo viiteen miljardiin, jolloin kaupungeissa asuisi 70 prosenttia maailman ihmisistä (nyt yli 50 %). Nopea kaupungistuminen aiheuttaa slummiutumista, työttömyyttä, ilmansaasteita jne., mutta toisaalta suurkaupungit tuottavat usein asukkailleen paremman mahdollisuuden terveydenhoitoon, koulutukseen ja esim. urakehitykseen.

Lue Lisää

Laukaan kirkonkylän sataman kehittämissuunnitelma

FCG Arkkitehdit laativat Laukaan kirkonkylän sataman kehittämissuunnitelman, johon kuuluu vierasvenesataman, satamapuiston sekä Pellosniemen rannan alueet. Työssä ideoitiin puisto- ja ranta-aluetta palvelevia rakennuksia sekä sataman laajennusta yhdessä puistoalueiden toimintojen, valaistuksen ja rakenteiden kanssa. Tutustu tästä Laukaan alueen kehittämissuunnitelmaan.

nakyma-satamalaiturilta-uimarannalle
Näkymä satamalaiturilta uimarannalle.

Lue lisää