Yhdyskuntasuunnittelun kehittyvät työvälineet: strateginen yleiskaava

Yhdyskuntasuunnittelun alalla eletään erittäin kiinnostavia muutoksen aikoja. Maankäyttö- ja rakennuslaki on uudistumassa, ja samanaikaisesti lähestyvä maakuntauudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien vastuukenttään. Muutosten aikana on lainsäädännön ja hallinnollisten järjestelyiden rinnalla tullut tarvetta päivittää myös maankäytön suunnittelun välinevalikoimaa.

Strategiset koko kunnan laajuiset yleiskaavat ovat juuri nyt nouseva kaavamuoto, joka linkittää maankäytön ohjauksen kunnan taloudelliseen ja toiminnalliseen suunnitteluun. Esimerkiksi Tampereen seudun MAL-sopimusehdotuksessa on hiljattain linjattu, että kaikki seudun kunnat laativat strategiset yleiskaavat.

Olemmekin viime aikoina tehneet konsulttityönä strategisia yleiskaavoja juuri FCG:n Tampereen toimipisteellä. Vuonna 2015 hyväksyttiin Hämeenkyrön strateginen yleiskaava, ja parhaillaan teemme vastaava työtä Kangasalle. Molemmat kaavat kiteyttävät kuntien tulevan maankäytön suunnat ja painopisteet yhden A4-paperiarkin kokoiselle kartalle. Työskentely näiden hankkeiden parissa on ollut antoisaa. Molemmissa töissä on panostettu erityisen paljon kaavatyön alkuvaiheen vuorovaikutukseen. On tehty kirjekyselyitä netissä ja paperisena, on järjestetty tulevaisuustyöpajoja eri kohderyhmille. Päättäjien kanssa on pelattu sitouttavia ja perehdyttäviä suunnittelupelejä kunnan kartalla. Kaava-aineistoissa on painotettu selkeyttä ja helppolukuisuutta. Näille kaavoille on pyritty saamaan mahdollisimman kattava osallisten mandaatti.

Kotona mökillä – strateginen yleiskaava tukemassa kylien elinvoimaa

Strategisissa yleiskaavoissa on ollut maankäytön peruskysymysten rinnalla mahdollisuus tarkastella myös paikallisia erityisteemoja, joista osa on määritelty heti kaavatyön alussa ja osa on noussut esille vuorovaikutusprosessin kautta. Esimerkiksi Kangasalan strategisen yleiskaavan osana on tehty edullisuusvyöhyketarkastelu loma-asuntojen muuttamisesta ympärivuotisiksi.

Taustalla on nouseva ”asumaan mökille” -trendi. Mökille pysyvästi muuttaminen tuntuu olevan suosittua erityisesti suurten ikäluokkien keskuudessa, mutta hakemuksia jättämässä on myös muita väestöryhmiä kuten lapsiperheitä. Selvityksessä tunnistimme Kangasalan maaseudulta ne rannat jotka ovat lähellä kylien palveluita ja jotka ovat helposti liitettävissä kunnallistekniseen verkkoon. Myös liikenneturvallisuusasiat huomioitiin. Kylien ympärille siis määriteltiin etäisyysvyöhyke, jolla olevat loma-asunnot voitaisiin kevyellä menettelyllä muuttaa vakituisiksi asunnoiksi. Näin kunta saisi selkeät pelinsäännöt lupien myöntämiselle. Muutoksia puollettaisiin erityisesti siellä missä uusi asutus tukisi olemassa olevien kylien palveluita ja nojautuisi olemassa olevaan infrastruktuuriin.

Kangasalan kaavaluonnos oli nähtävillä äskettäin, marraskuussa 2016. Keväällä kaavan edetessä ehdotus- ja hyväksymisvaiheeseen nähdään ovatko luonnosvaiheen kaavakartassa rannoille osoittamamme muutosvyöhykkeiden ”karvamatomerkinnät” asian lopullinen esitystapa kaavassa. Näin yleispiirteisessä mittakaavassa tehtäviä oikeusvaikutteisia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia yleiskaavoja ei ole Suomessa juuri tehty. Olemme siis kaavamerkintöjen kanssa osittain tutkimattomalla maaperällä ja luomassa uusia käytäntöjä.

Strateginen yleiskaava kiteyttää maankäytön suunnat ja painopisteet

Yleiskaava on erittäin joustava maankäytön ohjauksen väline; sama maankäyttö- ja rakennuslain mukainen prosessi sekä samat sisältövaatimukset pätevät varsin yksityiskohtaisista ranta-, kylä- ja tuulivoimayleiskaavoista erittäin yleispiirteisiin strategisiin yleiskaavoihin. Kaava-aineiston mittakaava vain skaalautuu sitten aina kokonaisuudessaan kaavakartan kanssa samalle tasolle. Esimerkiksi Hämeenkyrön ja Kangasalan strategisissa yleiskaavoissa on hyödynnetty arvoalueiden osalta Pirkanmaan tekeillä olevan maakuntakaavan 2040 tuoreita perusselvityksiä. Yleiskaavaprosessina nämä kaavat ovat siis voineet edetä suhteellisen ripeällä aikataululla. Ketterän työskentelytavan ansiosta strateginen kaavoitus on voitu liittää tiiviisti toisaalta kuntastrategioihin ja toisaalta tekeillä olevaan maakuntakaavaan.

Strateginen koko kunnan laajuinen yleiskaava on jollain tapaa sukua Lahdessa käytössä olevalle valtuustokausittain uudistuvalle kiertävälle yleiskaavoitukselle. Kiertävässä yleiskaavoituksessa kuntastrategian tavoitteet tarkistetaan ja välitetään neljän vuoden välein ohjaamaan koko kunnan laajuista aluevaraustason yleiskaavoitusta. Yleispiirteisessä mittakaavassa tehty koko kunnan strateginen yleiskaava käy niin ikään keskustelua kuntastrategian kanssa. Se on suunniteltu kiertävää kaavoitusta pitkäikäisemmäksi välineeksi, joka ohjaa vähitellen tapahtuvaa osayleiskaavojen uudistumista. On kiinnostava kysymys kuinka pitkä on strategisen yleiskaavan elinkaari eli kuinka usein se kannattaa uudistaa. Tällä blogiartikkelilla haluaisin herättää keskustelua keinoista, joilla kaavoitusta voidaan sitoa paremmin kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun ja joilla kuntastrategioita voidaan viedä konkreettisemmalle tasolle.

fcg-mari-seppaMari Seppä on tamperelainen arkkitehti ja yhdyskuntasuunnittelija, jonka erityisalaa on strateginen yleiskaavoitus. Mari on kiinnostunut ketterien työskentely- ja vuorovaikutusmenetelmien soveltamisesta maankäytön suunnittelussa ja erityisesti pelillistäminen ja tarinallistaminen kuuluvat Marin työkalupakkiin.  Mari Seppä, arkkitehti ja yhdyskuntasuunnittelija, FCG Suunnittelu ja tekniikka mari.seppa@fcg.fi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s