Hulevesien haasteet ja hallinta

Kaupunkirakenteen kasvu ja tiivistyminen sekä ilmastonmuutoksen myötä rankkenevat sateet kasvattavat hulevesien määrää ja hulevesien aiheuttamat ongelmat tulevat yleistymään ilman toimenpiteitä. Jos luonnontilaisessa ympäristössä satavasta vedestä maahan imeytyy puolet ja vain kymmenesosa vedestä muodostaa pintavaluntaa, on tiiviisti rakennetussa ympäristössä tilanne jo täysin toinen: sataneesta vedestä yli puolet päätyy valuntaan ja vain 15% imeytyy maahan. Veden kiertokulun häiriintyessä, lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia ja toisaalta imeytymisen estyminen alentaa pohjavettä. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutoksen myötä Suomessa rankkasateiden intensiteetti ja toistuvuus kasvavat, joten hulevesien hallinta tulee asettamaan entistä suurempia haasteita kunnille.

Vastuu hulevesien hallinnasta

Vastuu hulevesien hallinnasta on jakautunut kunnissa hyvin usein siten, että kunta on vastannut hulevesijärjestelmistä, joita ovat muun muassa viivytysaltaat, ojat ja kosteikot. Oikeastaan kaikki se mikä on sijoitettuna maanpäälle, on ollut kunnan vastuulla. Hulevesien haasteet koskettavat siten kunnissa muun muassa kaavoitusta, katujen ja teiden suunnittelun ja kunnossapidon henkilöitä sekä ympäristönsuojelusta vastaavia. Vesihuoltolaitoksen vastuulla on perinteisesti ollut hulevesien johtaminen hulevesiviemäreissä. Koska vastuu hulevesien hallinnasta on jakaantunut useammalle taholle kunnissa, on haasteena ollut edistää hulevesien järjestelmällistä ja kokonaisvaltaista hallintaa.

Hulevesiä koskeva lainsäädäntö muuttui 2014 siten, että hulevesien hallintaa koskevat säädökset siirrettiin vesihuoltolaista maankäyttö- ja rakennuslakiin ja siten hulevesien hallinta ei ole lainsäädännön määritelmissä enää vesihuoltoa. Kunnat vastaavat hulevesien hallinnan kokonaisuuden järjestämisestä asemakaava-alueella ja kuntien ratkaistavaksi jää, huolehtiiko hulevesien viemäröinnistä vesihuoltolaitos vai kunta. Uudistuneen lainsäädännön eniten keskustelua herättänyt muutos oli kuntien mahdollisuus periä maksuja hulevesien hallinnasta.

Hulevesien hallinnan tärkein työkalu: kaavoitus

Hulevesien hallintaa koskevat säädökset siirrettiin vesihuoltolaista maankäyttö- ja rakennuslakiin, koska hulevesien hallinnan tärkein työkalu on maankäyttö- ja kaavoitus. Tavoitteena on edistää maanpäällisten menetelmien hyödyntämistä hulevesien hallinnassa ja pyrkiä luopumaan sekaviemäreistä, joissa hulevedet johdetaan jäteveteen sekoittuneena jätevedenpuhdistuslaitoksille. Hulevesien puhdistaminen jätevedenpuhdistuslaitoksilla on silkkaa rahan tuhlausta ja rankkasadetilanteissa johtaa ympäristön kannalta ongelmallisiin ylijuoksutuksiin.

Lainsäädännön ja hallinnollisten järjestelyiden ohessa huomattava osuus hulevesien kokonaisvaltaisen hallinnan toteuttamisesta kunnissa siirtyi kaavoittajille, jolloin tärkeään asemaan nousee kaavoittajien tietämys hulevesien huomioimisesta eri kaavatasoilla. Hulevesien hallinta onnistuu sitä paremmin, mitä aikaisemmassa vaiheessa alueiden käytön suunnittelua hulevesien määrällinen ja laadullinen hallinta otetaan huomioon.

Hulevesien hallinnan näkökulmasta kaavoituksessa tulee huomioida riittävä tila ja toteuttamiskelpoinen sijainti hulevesien viivyttämiseen, imeyttämiseen ja johtamiseen tarkoitetuille järjestelmille. Hulevesien tulvareittien sijainti ja suunnittelu tulee huomioida jo kaavoitusvaiheessa, jotta rankkasateiden aiheuttamilta tulvavahingoilta vältytään. Sateiden intensiteetin kasvaessa tulvatilanteiden hallinnan merkitys korostuu. Pääsääntönä voidaan pitää, että mitä pidemmälle kaavoituksessa edetään, sitä tarkemmaksi hulevesien hallinnan suunnittelun taso kasvaa. Yleiskaavassa ja kaavoitusohjelmissa varmistetaan riittävä ohjausvaikutus asemakaavoitusta varten ja asemakaavatasolla kaavakartalla esitetään muun muassa hulevesijärjestelmän mitoitus ja sijoittuminen ja valitaan käytettävät hallintamenetelmät.

Hulevedet kunniaan!

Hulevesien hallinnan alalla keskustelua hallitsee tällä hetkellä lakimuutoksen myötä kunnille annettu mahdollisuus periä hulevesimaksua. Keskustelussa kuitenkin unohtuu, että hulevesien hallintaa on ollut olemassa niin kauan kuin on ollut tiivistä asutusta. Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta on taloudellisesti ja ympäristön kannalta edullisempaa ja lakimuutos on tehty edistämään tätä ajatusta. Kaavoittajilla on tärkeä työ ollessaan mukana tässä kehityksessä ja merkittävään asemaan nousee kaavoittajien valveutuneisuus asiassa. Hulevesiä ei tule nähdä vain rasitteena, vaan se voidaan nähdä hyödykkeenä, jonka avulla on mahdollista luoda viihtyisämpää ja vehreämpää kaupunkiympäristöä. Kaupunkikuvaa elävöittävistä hulevesien hallinta ratkaisuista on useita esimerkkejä Suomesta ja maailmalta.

Syvälä Riitta-FCG_arkkitehditRiitta Syvälä on diplomi-insinööri, joka on kymmenvuotisen työuransa aikana laatinut lukuisia hulevesiselvityksiä ja –suunnitelmia kaavoituksen eri tasoilla. Riitta on kiinnostunut edistämään hulevesien kokonaisvaltaista hallintaa ja miettimään tapoja, joilla uudistuneen hulevesilainsäädännön mukaisten tehtävien toteuttaminen kunnissa onnistuu parhaiten. Riitta Syvälä, diplomi-insinööri, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, riitta.syvala@fcg.fi / hulevesi@fcg.fi

Katso myös blogiteksti Kaupunkitilan ja -luonnon elinvoimaisuudesta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s