Hämeenlinna kasvaa ja kehittyy – hallitusti

Hämeenlinnan kaupungilla on käynnistymässä ja vireillä historiallisen paljon mittavia rakennushankkeita. Keskeisiä kysymyksiä ovat: miten hankkeet kannattaisi kokonaisuus huomioon ottaen toteuttaa ja ajoittaa? Mikä voi joustaa?

Hämeenlinnan keskustan kehittäminen on lähtenyt aikamoiseen vauhtiin. Asemanranta ja Keinusaari, Engelinranta, radanvarsi, Moreeni ja muut elinkeinoalueet, Jukola, keskustan kehittäminen…

– Aluekehittäminen on nähty yhdeksi keinoksi lisätä kaupungin elinvoimaa. Kyse on ennen kaikkea kaupungin houkuttelevuudesta asumis- ja yritysympäristönä. Asukasmäärässä tavoitellaan puolen prosentin vuosikasvua ja yrityspuolella toimitaan aktiivisesti uusien työpaikkojen luomiseksi joustavoittamalla yritysten sijoittumisprosessia sekä kaavoittamalla kiinnostavia ja kilpailukykyisiä yritysalueita, kertoo kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri.

Käynnissä ja suunnitteilla olevat hankkeet ovat kaupungin kokoon nähden suuria ja paljon resursseja vaativia.

– Kaupunkia on tehty ennenkin, mutta uutta on se, että rakennetaan pääosin keskustaa ja isoja yritysalueita – ja rakennetaan paikoille, jotka ovat kaupungin historiaan katsoen tavallista vaativampia, kuvaa maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki.

Toimialan budjetti on tiukka, joten on jouduttu pohtimaan, kuinka vuotuiset 8–10 miljoonan euron investointivarat saadaan riittämään – etenkin, kun niitä tarvitaan myös muuhun, esimerkiksi palveluverkon hallintaan ja korjauksiin.

Selvityksen kautta eteenpäin

Suunnittelun ja päätöksenteon tueksi toteutettiin alkukesästä 2017 nopealla aikataululla projektinhallintaselvitys, jossa yhteistyökumppanina oli FCG.

Hankkeiden arviointi aloitettiin kaupungin hallintokuntien edustajien ja sidosryhmien haastattelulla, minkä jälkeen aineistoa työstettiin skenaarioiden pohjalta työpajoissa. Prosessin tuloksena syntyivät arviot kunkin skenaarion vahvuuksista ja heikkouksista sekä investointikustannusten ja tulojen kehittymisestä vuoteen 2035 ulottuvalla aikajanalla.

– Tuloksista näkyy konkreettisesti se, että jos johonkin hankkeeseen investoidaan, raha on pois muualta. Selvitys kertoo siis joustonvaranäkymän – ei niinkään hankkeiden toteutusjärjestystä, se on päätöksentekijöiden asia, Majuri toteaa.

Kokonaistarkastelulle ja vaihtoehtoisten toteutus- ja johtamismallien analysoinnille on tarvetta.

– Esimerkiksi, jos joku hanke kaatuu tai toteutuu suunniteltua nopeammin, se muuttaa koko kuvion. Asemanranta on tästä hyvä esimerkki. Se lähti toteutumaan paljon ajateltua nopeammin ja siihen pitäisi reagoida, Lähteenmäki sanoo.

Selvitys toimii taustamateriaalina vuonna 2018 laadittavalle pitkän ajan toteutussuunnitelmalle. Toteutuspäätökset tehdään hanke kerrallaan.

Uudenlainen tarkastelutapa

Hämeenlinnassa ei ole ennen tehty vastaavaa selvitystä, joten kilpailutusvaiheessa Majurilla ja Lähteenmäellä ei ollut käsitystä, kuka olisi tehtävään sopiva konsultti.

– Isot kaupungit ovat varmasti joutuneet miettimään tällaisia asioita, mutta ehkä Hämeenlinnan kokoluokassa työ on vasta alkamassa.

Vaikka tilanne oli uudenlainen, prosessi ja lopputulos olivat ilmeisen onnistuneita. Vuorovaikutteisuus, laaja osallistaminen, päätöksentekijöiden mukanaolo, monipuoliset tarkastelut, tulosten konkreettinen esitystapa – muun muassa ne saavat tilaajilta kiitosta.

– Päättäjiä kiinnostaa ehkä eniten se, milloin päästään taloudellisesti nollarajan yläpuolelle, mutta meille on tärkeää myös se muu tieto. Sitä voidaan käyttää suunnittelun pohjana ja ehkä lähteä etsimään lisätietoa sen mukaan, mitä selvityksessä on noussut esiin.

Myös hankkeiden johtamisen ja koordinoinnin vaatimat henkilöresurssit tulivat selvityksessä selkeästi esiin – ja tarve osoittautui odotettua suuremmaksi.

– Se oli tavallaan meidän työmme näkyväksi tuomista muiden sanoittamana, Majuri muotoilee.

Monialainen tiimi

FCG:llä hankkeen projektipäällikkönä toimi Arkkitehtuuri ja yhdyskunnat -palvelualueen johtaja Pauli Santala. Työhön osallistuivat lisäksi alueidenkäytön asiantuntijat, projektijohtaja Kuisma Reinikainen ja johtava asiantuntija Jan Tvrdý sekä Infra ja verkostot -palvelualueen johtaja Jani Sillanpää.

Teksti Paula Böhling. Kuva Jarmo Teinilä.
(Artikkeli on julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Kuvassa Tarja Majuri ja Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan torin kulmalla. Taustalla arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema ”Skogsterin talo”, joka valmistui vuonna 1907 tavarataloksi. Nykyisin rakennuksessa on muun muassa ravintoloita ja Hämeenlinnan kaupunginmuseo.

pauli-santala-fcg
Lisätiedot
Pauli Santala
Johtaja, Arkkitehtuuri ja yhdyskunnat
050 556 5272
pauli.santala@fcg.fi

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s