Kaupungin sydän maan alla

Kaikki haluavat keskustoihin. Miten keskustojen vetovoiman kasvu näkyy kaupunkirakenteessa? Helsingin siluetista ja korkeiden rakennusten sovittamisesta siihen puhutaan paljon. Vastakkainen prosessi on jäänyt vähemmälle huomiolle: keskusta siirtyy vähä vähältä katutason alapuolelle. Varsinkin ruoka ostetaan valtaosin maan alta: vähittäistavarakaupan myynnistä ydinkeskustassa 85 prosenttia tulee maanalaisista liiketiloista. Olisitko uskonut – ihan oikeasti? Maan alle kaivautuminen on ollut käynnissä pitkään ja vaivihkaa.

Helsinki tunnetaan ammattipiireissä kansainvälisestikin korkealaatuisesta maanalaisesta infrastruktuuristaan. Erikoislaatuisimpia kohteita edustaa Esplanadinpuiston alle piilotettu valtava tekojärvi, joka tuo mukavuutta tuhansille keskustan käyttäjille rakennusten kaukoviilennyksen lähteenä.

Samaan aikaan maanalaiset kävely-ympäristöt ovat jääneet kehittämättä, silmiinpistävimmin 1960-lukulainen Asematunneli. Iso murros saattaa käynnistyä viime vuonna valmistuneen Amos Rexin myötä, jonka suunnitelmassa otettiin hienosti haltuun maanalainen maailma. Kallioon louhitut tilat yhdistettiin aukioon kiipeiltävillä ja kurkisteltavilla taideteoksilla, joihin kaikki rakastuivat.

Juuri ne asiat, jotka tekevät Amos Rexistä menestyksen, puuttuvat viereisistä kävelytunneleista yhdyskäytävineen: siistit ja huolitellut tilat, tilojen monimuotoisuus, taide ja luonnonvalo.

Teemme Helsingin kaupunkiympäristön tilauksesta selvitystä, jossa luotaamme Helsingin maanalaisen keskustan mahdollisia tulevaisuuksia. Miten keskustan kävelytunneleita voisi parantaa ja tehdä viihtyisämmäksi osaksi käveltävää kaupunkia? Pitäisikö maanalaisia yhteyksiä lisätä ja yhtenäistää? Vai tulisiko tyytyä nykyisten parantamiseen ja suunnata isommat resurssit maan päällisiin julkisiin tiloihin, aukioihin, palveluihin ja ylipäätään katuympäristöön?

Keksitäänkö vielä jotain aivan uutta olojen parantamiseksi – myös sadoille päivittäin tunnelimaailmassamme meitä muita palveleville maanalaisten liiketilojen työntekijöille?

Miten maanalaisista tiloista ja kävelytunneleista saataisiin osa viihtyisää kävely-ystävällistä keskustaa?

Olemme totta kai jalkautuneet tarkkailemaan maanalaisten tilojen käyttöä omin silmin, korvin ja nenin sekä ottaneet käyttöön useita tutkimusmenetelmiä määrällisestä seurannasta digitaalisiin sovelluksiin. Kuvallisia huomioita ja ideoita keräämme Chaos Crowd-sovelluksen avulla ja somesta aihetunnisteella #Myundergroundhelsinki.

Yksi sosiologian gradukin on tekeillä. Siinä tutkija seuraa mitä tapahtuu, kun Asematunneliin kesäkuussa tuodaan laadukas tanskalainen istuinryhmä väsyneiden jalkojen lepuuttamiseen ja tapaamispaikaksi.

Järjestämme yhteistyössä FCG Koulutuksen kanssa aivan kohta myös lyhyen kurssin, jolla kokeillaan useimpia projektissa käytettävistä menetelmistä ja osallistutaan tutkimuksen tekoon. Odotan innoissani ja jännityksellä, mitä on tulossa!

”Kävelevä kaupunkilaboratorio” –kaupunkianalyysikurssi 11.-12.6. Ilmoittaudu tästä!

Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi

Digikaava: Kehitys ei ole helppoa ja edelläkävijöitä tarvitaan.

Digikaavoituksen rooli korostunee tulevaisuudessa, kun maankäyttö- ja rakennuslakia sekä kiinteistöverolakia uudistetaan. Vuorovaikutteisessa suunnittelussa on ollut jo jonkin aikaa käytössä erilaisia digitaalisia työkaluja, jotka ovat usein irrallaan toisistaan ja osin irrallaan paikkatiedosta.

Kaavojen tietomalleilla yhdessä BIM-mallien kanssa on monia etuja kaavoituksessa aina rakennus- ja ylläpitovaiheeseen asti.

  • Tulevaisuudessa tietomallit mahdollistavat sujuvampia talous- ja ilmastovaikutusten arviointeja, liikenteen mallinnusta tai alueiden rakentamisen tehokasta seurantaa.
  • Hyväksytystä digikaavasta muodostuu tärkeä lähtötietomalli kiinteistöverotukseen, eli sillä on pian suorat vaikutukset kuntien vuosittaisiin verotuloihin.
  • Digikaava on paras työkalu kuntien sekä viranomaisten tiedolla johtamiseen pohjautuvalle päätöksenteolle yhdyskuntarakenteen suunnittelussa. Digikaavoitus sujuvoittaa niihin liittyviä prosesseja.
  • Digitalisaation mahdollistama parempi vuorovaikutus ja nopeutunut prosessi lisää onnistumisen ennustettavuutta ja vähentää investointipäätösten riskejä.

Nykyhetkessä ollaan todennäköisesti jo vaikuttamassa siihen, miten kaavoitukseen liittyvät käytännöt muuttuvat. Yllä kuvattuun ideaalimaailmaan on kuitenkin vielä pitkä matka. Digitalisaatioprosessin tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa kaavoitusprosessin läpivientiä poistamalla hukkaa sekä tehostamalla ja ajoittamalla vuorovaikutuskäytäntöjä nykyistä joustavammiksi ja monikanavaisemmaksi eri sidosryhmien välillä. Tämä kunniahimoinen tavoite kuitenkin vaatii suunnittelutapojen ja -organisaatioiden sekä asenteiden muutosta. Selvää on, että toimintatapamuutokset vaativat aikaa. Digitaaliseen suunnitteluun siirtyminen aiheuttaa lisää koulutustarpeita (esimerkiksi kaavojen piirtämisvaiheeseen) ja vie resursseja ja hermoja alkuvaiheessa, kuten Pekka Leviäkangas toteaa Helsingin Sanomissa.

Kehitys ei ole helppoa. Edelläkävijöitä tarvitaan.

Pitää kuitenkin muistaa, että muutos tuo pitkällä aikavälillä säästöä ja vapauttaa osapuolien kädet siihen, mitä ne osaavat parhaiten. Kaavasuunnittelijoiden kädet vapautuvat laadukkaan ja kestävän ympäristön suunnitteluun, koska heidän ei tarvitse käyttää aikaa perustelujen keksimiselle ja hankkeiden koordinointiin. Viranomaisten kädet vapautuvat hankkeiden ohjaamiseen ja lainmukaisuuden valvontaan, koska heille annetaan siihen sopivat välineet oikeassa hetkessä. Päättäjien kädet vapautuvat päätöksenteolle, koska tieto on saatavissa helposti ymmärrettävissä formaatissa. Asukkaiden kädet vapautuvat yhteisön kehittämiseen, koska he saavat mahdollisuuden vaikuttaa kaavahankeisiin jo alkuvaiheessa, eli silloin, kun muutokset on helppo tehdä. Eri vaiheiden välisiä katkoksia pienennetään ja sujuvoitetaan.

FCG:n KiraDigi-hanke ”Digikaavoitus: Tiedolla johtaminen, kaavoitusprosessin sujuvoittaminen digitalisointi, vuorovaikutus ja läpinäkyvyys” valmistui viime vuoden lopussa. Loppuraporttiin on mahdollista tutustu esimerkiksi täällä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että FCG:n työpanos aiheeseen loppuu. Maaliskuussa asetettiin digikaava.fi -alustalla Pihtiputaan kunnan ranta-asemakaava nähtäville. Sipoon kunnan pilotointi jatkuu, samoin kuin Oulun kaupungin kokeilu Tahkokankaan asemakaavassa. Tavoitteet pysyvät korkealla ja ovat kunnianhimoiset. Pystymmekö osallistamaan viranomaiset digikaavoitukseen? Pystymmekö määritellä ja vaatia digikaavoitusprosessia jo suunnitteluhankinnoissa? Pystymmekö luomaan tuottavuutta ja tehokkuutta kasvattavan digitaalisen ympäristön?

Aika näyttää, saadaanko aikaan esimerkiksi valtakunnallinen yhtenäinen integroitu kaavoitusjärjestelmä vai sirpaloituuko tiedon ylläpito järjestelmien toteuttajille. 

Stay tuned!

Tutustuu pilottihankeisiin:

Niemenharjun asemakaavasuunnitelman luonnos nähtävillä Digikaava-alustalla
Katso Tahkokankaan asemakaavaluonnos Digikaava-alustalla
NG 8 Nikkilän Kartanon keskus ja asemanseutu

fcg arkkitehdit jan tvrdy - kaupunkisuunnitteluJan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asiantuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö.

Jan Tvrdy,
projektipäällikkö,
FCG Suunnittelu ja tekniikka,
jan.tvrdy@fcg.fi

Päähuomioita pohdittavaksi investointihankkeiden osalta

Suomessa on runsaasti potentiaalia erilaisille investoinneille. Osa alueista (kunnat, kaupungit, yksittäiset yritykset, maanomistajat) pohtivat, että onpas tässä hieno maisema – mahtava paikka esimerkiksi hotellille. Otetaan valokuvaa, maisemakuvaa, havainnekuvaa ja selfietä ynnä muuta. Hyvä sekin, mutta pohtimatta jäävät usein muutamat tosiseikat, kuten esimerkiksi nämä 12 päähuomioita:

  1. Mikä idea?
  2. Millainen business case?
  3. Kenelle tuo business case?
  4. Onko maanluovutukseen liittyvä päätöksenteko jo tehty?
  5. Onko business case kannattava?
  6. Millä edellytyksillä se on kannattava tai mahdollisesti saadaan kannattavaksi?
  7. Onko idealle kysyntää? mitä tämä vaikuttaa yleisesti alueen elinvoimaisuuteen?
  8. Paljonko investointi maksaa?
  9. Mitä ylläpito maksaa?
  10. Mitkä ovat yleensäkin liiketoiminnan kulut?
  11. Millaiset tilat?
  12. Miten tilat mitoitetaan kysyntää vastaavaksi?

Kaikkiin näihin kysymyksiin, ja tarvittaessa muihinkin, saadaan vastauksia FCG liiketoimintakonseptoinnin, investointien kannattavuustarkastelujen tai yleispätevästi toteutettavuusselvitysten avulla. Usein investointihankkeita on valmisteltu – tai niistä on jopa unelmoitu – pitkään. Keskeisimpiin kysymyksiin ei ole kuitenkaan löydetty, tai haettu, vastauksia. Nyt on sen aika – olehan edellä muita.

Nissi Markku-FCGMarkku Nissi on liiketoiminnan, aluekehityksen ja vaikutusten arvioinnin asiantuntija, jota kiehtoo erityisesti konkretian esiintuominen teoreettisen jahkailun sijaan. Merkittävä osa Markun osaamisesta pohjautuu matkailuliiketoiminnan kehittämiseen sekä taloudellisten vaikutusten arviointiin. Erityinen intohimo on auttaa löytämään suunnitelluille investoinneille kantava ajatus ja realistiset menestymisen mahdollisuudet numeroidenkin valossa yhdessä yritysten ja elinkeinokehittäjien kanssa. Markku Nissi, FCG Suunnittelu ja tekniikka, markku.nissi@fcg.fi

Hulevesien haasteet ja hallinta

Kaupunkirakenteen kasvu ja tiivistyminen sekä ilmastonmuutoksen myötä rankkenevat sateet kasvattavat hulevesien määrää ja hulevesien aiheuttamat ongelmat tulevat yleistymään ilman toimenpiteitä. Jos luonnontilaisessa ympäristössä satavasta vedestä maahan imeytyy puolet ja vain kymmenesosa vedestä muodostaa pintavaluntaa, on tiiviisti rakennetussa ympäristössä tilanne jo täysin toinen: sataneesta vedestä yli puolet päätyy valuntaan ja vain 15% imeytyy maahan. Lue Lisää

Kaupunkitilan ja -luonnon elinvoimaisuus

Mitä vaikutuksia tiivistämisellä on lähiluonnolle? Helsingin yleiskaava puhututtaa yli puoluerajojen. Onhan kaupunkimme lentokoneesta katsottuna todella vihreä ja kansainvälisestikin poikkeuksellisen monimuotoisen ja runsaan lähiluonnon ekosysteemi. Lue Lisää

Kaupungistuminen – tiivistyvä kaupunki

Kaupunkilaisten määrän on ennustettu nousevan vuonna 2030 jo viiteen miljardiin, jolloin kaupungeissa asuisi 70 prosenttia maailman ihmisistä (nyt yli 50 %). Nopea kaupungistuminen aiheuttaa slummiutumista, työttömyyttä, ilmansaasteita jne., mutta toisaalta suurkaupungit tuottavat usein asukkailleen paremman mahdollisuuden terveydenhoitoon, koulutukseen ja esim. urakehitykseen.

Lue Lisää