Neliömäärät kuriin laadusta tinkimättä – Kouvola pisti koulusuunnitelmat uusiksi

Kahdeksan-yhdeksän neliötä per oppilas. Tämä oli tilankäytön tavoite uusille kouluille Kouvolassa. Nyt nämä tehoneliöt löytyvät Anjalan, Sarkolan ja Valkealan koulujen suunnitelmista.

Matka tehokkaaseen tilankäyttöön kouluissa ei ole ollut Kouvolassa aivan suoraviivainen. Siihen on kuljettu muutaman mutkan kautta.

Sarkolan ja Valkealan koulujen suunnitteluprosessi oli pitkällä, kun Kouvola päätti pistää pelin poikki. Näytti siltä, että kouluista oli tulossa hyvin perinteisiä ja tilankäytöltään tehottomia.

– Keskeytimme suunnitelmat ja otimme uuden alun. Halusimme tavoitella uuden­aikaisempaa oppimisympäristöä ja peda­gogista suunnitelmaa sekä selkeyttää tilankäytön tavoitteita.

– Kustannuksiltaan aikaisempi yhtälö oli vaikea. Kustannusarviot haluttiin käydä uudestaan läpi ja täsmentää oppilaskohtaista neliömäärää, perusopetuksen palvelupäällikkö Kim Strömmer Kouvolasta kertoo.

Koulusuunnittelun uutta alkua astui tahdittamaan FCG:n arkkitehti-pedagogi -asian­tuntijapari Mikko Kaira ja Raila Oksanen.

Laskevat oppilasennusteet

Uusia kouluja suunnitellaan Kouvolassa tilanteessa, jossa väestöennusteet laskevat. Samaan aikaan etenevät perusopetuksen kehittämissuunnitelma ja kouluverkon tarkastelu. Haasteita työssä riittää.

– Oppilasmäärän lasku jatkuu. Syntyneiden määrän perusteella olemme arvioineet, millainen palveluverkko tarvitaan ja miten nämä kouluhankkeet sopivat siihen. Valkealan ja Anjalan koulujen oppilasmäärät laskevat jo rakentamisen aikana, Strömmer sanoo.

Tässä tilanteessa on koulujen suunnittelua katsottava uudesta näkökulmasta. Nyt suunnitelmassa Valkealan kirkonkylälle rakentuu 630 oppilaan yhtenäiskoulu, johon yhdistyvät 100 lapsen päiväkoti, kirjasto ja neuvola.

– Kyseessä on monikäyttötila, joka on monistettavissa toisillekin alueille. Suunnittelemme nyt ensimmäistä kertaa tällaista ratkaisua

– Lähtökohtana on, että koulurakennus on joustava ja muuntuva. Sitä voidaan käyttää erilaisiin ja eri-ikäisten ihmisten tarpeisiin, Strömmer kuvailee.

Monikäyttöisyys ja joustavuus leikkaavat läpi suunnitelman. Rakennuksen sisätilat ovat paitsi avoimia ja helposti muunneltavia, myös luovasti ja tehokkaasti käytettyjä.

– Äidinkielen luokka on sijoitettu pysyvästi kirjastoon, ilmaisutaidonluokka näyttämölle ja terveystieto ruokalan yhteyteen, Mikko Kaira esittelee pohjapiirrosta.

Sekä Valkealassa että Sarkolan 350 oppilaan alakoulussa tilatehokkuus on saatu puristettua alle 8 neliöön per oppilas. Se on merkittävästi vähemmän kuin aikaisemmin on keskimäärin rakennettu kouluja – ja juuri sellainen luku, johon Kouvolan kaupunki tähtäsi.

– Turhat neliöt ovat kaikkein suurin kustannuksiin vaikuttava tekijä. Mikään muu ei pysty sitä kompensoimaan. Kun taloa tiivistetään, säästyy rahaa, jota voidaan käyttää laadukkaaseen rakentamiseen, Kaira kiteyttää.

– Tilatehokkuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koulu on ahdas ja ilmat puristettu pihalle. Väljyys rakennuksissa säilyy, hän jatkaa. Neliöitä kouluissa on vähennetty paitsi tilojen luovalla yhteiskäytöllä myös esimerkiksi osoittamalla aula- ja käytävätiloja opetuskäyttöön.

Käyttäjät, tilaaja ja maksaja yhdessä

Arkkitehtuurin rinnalla koulusuunnittelussa kulkee pedagoginen suunnitelma. Tuore OPS tukee koulutilojen kehittämistä avoimiksi ja joustaviksi.

Raila Oksanen muistuttaa kuitenkin, että pedagogiikassakin on katsottava reippaasti nykyhetkeä pidemmälle.

– Kun koulut rakennetaan hyvin, ne kestävät vuosikymmeniä. Rakennusten on oltava muunneltavia, kun OPS vaihtuu 10 vuoden välein. Emme voi tehdä koulua vain tämänhetkistä pedagogista virtausta varten.

Hyvä kokonaisuus tulevaisuuden koulusta syntyykin, kun siinä kohtaavat pedagogisten tarpeiden ohella myös tilaajan ja maksajan sekä tulevan ylläpitäjän taloudelliset intressit. Näin tapahtui Kouvolassa.

– Lähdimme hakemaan tukea uuden­laiseen ajatteluun oppimisympäristöstä, tilojen monikäyttöisyydestä ja erilaisista käyttötarkoituksista koko koulun elinkaaren aikana. Tässä on onnistuttu hyvin, Strömmer kiteyttää.

Oksanen ja Kaira saivat koulusuunnitelmat valmiiksi tammikuun lopussa. Hankesuunnittelu etenee Kouvolassa kevään aikana.

– Päätökset investoinneista tehdään kesään mennessä, Strömmer arvioi.

Teksti Katariina Kääpä.
Kuvat Joonas Berlin ja Minna Seppä. Mallinnukset Milla Rusanen.
(Artikkeli on julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Mikko Kaira Kaupunkisuunnittelu.com
Kysy lisää!
Mikko Kaira
Toimialajohtaja
Arkkitehtuuri
mikko.kaira@fcg.fi
040 517 6975

 

Raila Oksanen FCG kaupunkisuunnittelu.com
Raila Oksanen
johtava konsultti
raila.oksanen@fcg.fi
050 439 5619

 

Kiinteistöveron merkitys kuntataloudessa kasvaa

FCG on tehnyt kiinteistö­veroselvityksiä kymmenissä kunnissa. Uutta veropotentiaalia on löytynyt merkittävässä määrin.

Sen tuotto on kasvanut 2000-luvulla muun muassa siksi, että kiinteistöveroprosentteja on korotettu useita kertoja.

– Monessa kunnassa kiinteistöveron osuus kunnan verotuloista on jo tällä hetkellä 20 prosentin luokkaa, ja soteuudistuksen myötä osuus kasvaa entisestään – Kunta­liiton arvion mukaan lähes 2,5-kertaiseksi. Rekistereissä on kuitenkin paljon virheitä ja puutteita, joiden vuoksi kunnilta jää saamatta satoja miljoonia euroja, kertoo johtava asiantuntija Teijo Salmi FCG:ltä.

Salmi kannustaa kuntia korjaamaan rekistereissä olevat virheelliset kiinteistötiedot ja saattamaan rekistereistä puuttuvat rakennukset kiinteistöveron piiriin. Tämä varmistaa kiinteistönomistajien tasapuolisen verokohtelun ja kasvattaa kunnan verotuloja.

– Joissain kohteissa verotettava pinta-ala on saattanut selvityksen myötä jopa kaksin- tai kolminkertaistua Verohallinnon tietoihin verrattuna, toteaa yli 16 vuotta alalla toiminut ja lähes 150 000 kohdetta tarkastanut Salmi.

Kiinteistöveroselvitys kunnassa kannattaa - Kaupunkisuunnittelu.com
FCG tutkii yhdessä Mitta Oy:n kanssa mobiililaserkeilausteknologian hyödyntämismahdollisuuksia kiinteistövero­selvityksessä.

Perhossa hyviä tuloksia

Keskipohjanmaalaisen Perhon kunnan vuosittainen kiinteistöverokertymä on tähän asti ollut suunnilleen 600 000 euroa eli noin 10 prosenttia kunnan tuloista. Jatkossa kertymä on tätä suurempi kiinteistöverotuksen piiriin tulevan tuulivoimapuiston ja vuonna 2017 tehdyn kiinteistöveroselvityksen  ansiosta.

– Kimmokkeena kiinteistökannan selvittämiseen oli se, että tulevien uudistusten myötä kunnan ansaintalogiikka muuttuu ja kiinteistöverojen merkitys kuntataloudessa kasvaa selkeästi. Tiesimme, että rekistereissä on puutteita, kunnanjohtaja Lauri Laajala
sanoo.

Yhteistyössä FCG:n kanssa toteutettu selvitys aloitettiin aineistotarkastelulla. Tarkastelu osoitti, että kunnalla oli parempi tieto kokonaisneliömäärästä kuin verottajalla, mutta selvisi myös, että sekä kunnan että Verohallinnon rekistereistä puuttui merkittävästi rakennuksia.

Aineistotarkastelua seuranneessa maas­to­vaiheessa käytiin läpi noin 10 prosenttia potentiaalisimmasta kiinteistökannasta, yhteensä 53 000 neliömetriä (m2). Kokonaisala kasvoi tässä tarkastelussa 17 000 m2, mikä merkitsee kiinteistöverotulojen kasvua arviolta 28 000–29 000 eurolla.

– Vuonna 2000 tekemämme kiinteistötarkastelun jälkeen olemme seurailleet, että talousrakennukset eivät mene kiinteistöveron piiriin, mutta muut rakennukset ovat menneet aika tarkkaan, toteaa tekninen johtaja Pasi Rannila.

Kunta ei lähetä toimenpideilmoituksista tietoa verottajalle, vaan ilmoittaminen on omistajan vastuulla, jatkaa maastotarkastukseen osallistunut rakennustarkastaja Jyri Harju. – Suurin osa toimenpideilmoituksella menneistä rakennuksista puuttui Verohallinnon rekisteristä.

Loputkin 90 prosenttia kiinteistökannasta selvitetään, toteutustapa vain on vielä auki, kunnanjohtaja kertoo. Aineistoanalyysivaiheessa tehdyn arvion mukaan kunta saisi kaikki kiinteistötiedot päivittämällä 75 000 euron verohyödyn.

Asiantuntija-apua tarjolla

FCG tarjoaa kolmentasoisia kiinteistöveroselvityksiä: ne ovat kunnan ja verohallinnon rekisterien vertailu, aineistoanalyysi ja maastoselvitys.

Selvityksen sisältö ja kulku räätälöidään asiakkaan toiveiden mukaan. Voidaan esimerkiksi käydä läpi vain joitain alueita tai edetä halutussa järjestyksessä. Rekisterivertailu otettiin portfolioon asiakkaiden toivomuksesta.

– Pelkkään rekisterien vertailuun tyytymistä en kuitenkaan kunnille suosittele rekistereihin sisältyvien puutteiden ja virheellisyyksien vuoksi. Ennemminkin vertailu toimii nopeana ja helppona aloituksena yksityiskohtaisemmalle selvitykselle. Pelkän rekisterivertailun avulla saatavat verohyödyt ovat hyvin rajalliset, Teijo Salmi tiivistää.

Aineistoanalyysi on tehokkaampi vaihtoehto, sillä se kertoo myös, paljonko rakennusmassaa on rekisterien ulkopuolella ja miten tämä rakennusmassa kunnassa alueellisesti sijoittuu. Aineistoanalyysin pohjalta maastoselvitys voidaan kohdistaa sinne, missä virheitä ja puutteita on eniten. Näin verotuloja saadaan etupainotteisesti.

Tietomäärän ja tiedon laadun vuoksi selvitykset ovat varsin työläitä, joten asiantuntija-apu on monesti tarpeen, Salmi toteaa. – Keskivertokunnalla saattaa olla Verohallinnon rekisterissä 2 miljoonaa yksittäistä tietoa kiinteistöistä, ja jos tästä vielä 15–20 prosenttia puuttuu, niin tehtävää on melkoisesti.

Teksti Paula Böhling. Kuva Hannu Vallas, Mitta Oy
(Artikkeli on julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Lue lisää FCG:n kiinteistöveroselvitys kunnille -tiedote

”Saatiin ansaintalogiikkaa lisää. Yhteistyö on helppoa ja luontevaa. He ovat asiantunteva yhteistyökumppani. Yhteistyön helppoutta. Tulokset tulivat silloin kuin sovittiin ja raportti oli sellainen kuin sovittiin.

Lauri Laajala, Kunnanjohtaja, Perho

 

Salmi Teijo-21284-ref4197

 

Kysy lisää!
Teijo Salmi
Johtava asiantuntija
044 259 9926
teijo.salmi@fcg.fi

ÄLUMTOK – Järviseudun master plan taipuu rap-riimeiksi

Meidän masterplan on tosi hyvä plääni
kuuluviin on päässyt toimijoiden ääni.

Aisapari aktivoi ja kokoamisen hoiti FCG,
tuo Hannan tiimi hyvää työtä tekee.

Näin riimittelee toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää Leader Aisaparista Etelä-Pohjanmaalta. Kyseessä on ÄLUMTOK (Älä Unohda Mitä Tänään Olet Kuullut) -rap, jonka lainit kertovat Järviseudun neljän kunnan matkailun master planista.

– Tiesin, että joudun asiasta jotakin master planin julkistustilaisuudessa kertomaan ja mielestäni on mukava jutella jotakin erilaista, Niemi-Huhdanpää valottaa riimien syntyä.

Diamonds Are A Girl’s Best Friend

FCG:n Järviseudulle laatima master plan on hionut alueen matkailun kehittämisen pääteemat Kraatterijärven seudun timantin muotoon. Sen pohjana ovat luonto- ja vesistöteemat, ja kärjeksi nousee geo- ja astroteema. Timantti konkretisoi Lappajärven syntyhistoriaa ja tarinaa meteoriittikraatterina.

– Kun näin timantin ensimmäisen kerran master planin luonnoksessa, minulle tuli mieleen Marilynin Diamonds Are A Girl’s Best Friend ja Cheekin Timantit ovat ikuisia, mutta en tiennyt mitä niitä voisi puheenvuorossa hyödyntää.

Julkistamistilaisuutta edeltävänä aamuna Niemi-Huhdanpää ryhtyi pistämään tekstiä paperille.

– Samasta plan vääntyi plääni, jonka pariksi tuli ääni ja siitä se sitten lähti.

Tiedossa on hommia

Entä millainen master plan rapin taakse kätkeytyy? Se kiteyttää Järviseudun matkailun kehittämisen tahtotilaksi Kraatterijärven seudun kiinnostavavana kohteena ja palvelukokonaisuutena, joka tunnetaan erityisesti Lappajärven tarinasta.

Suunnitelma sisältää esimerkiksi Lappajärven meteoriittinäyttelyn laajentamista, pyöräilyreittien ja koko perheen aktiviteettien kehittämistä sekä yhteisiä markkinointiponnistuksia.

Master plan syntyi vuorovaikutteisessa prosessissa. Aluksi FCG:n asiantuntijat Hanna Baas ja Mari Pohjola haastattelivat Järviseudun alueen toimijoita.

– Tämän jälkeen järjestettiin yhteinen työpaja, joka oli menestys. Tosi paljon väkeä ja kiinnostuneita tuli paikalle. Työpajan jälkeen osallistujat saivat tutustua luonnokseen ja kommentoida sitä.

– Minulle jäi mielikuva, että alueen toimijat kokivat saavansa osallistua. Hannan tiimi sai loistavasti kiinni alueelta tulleista toiveista, kommenteista ja mielipiteistä, Niemi-Huhdanpää kiittelee.

Kun kaikki lähdetään innolla hommiin,
yhteistyötä tehden,
ei tämä juttu todellakaan voi mennä pommiin.

Tiedossa on hommia – hiet pyyhitään housuun,
tästä lähtee Järviseudun matkailu nousuun.

Näin Niemi-Huhdanpää kannustaa rapissaan Järviseudun matkailun kehittämistä kohti master planin yhteistä tahtotilaa.

– Ensimmäisenä käydään keskustelua jo olemassa olevien hankkeiden kanssa ja törmäytetään alueiden toimijoiden kanssa. Sitten on tarkoitus hankkeistaa erilaisia kokonaisuuksia LEADER-rahoitus ja AIKO-rahoitus ensimmäisinä rahoituslähteinä.

– Hyvällä polulla ollaan. Konkreettista tekemistä löytyy helposti, kunhan vaan saadaan nämä ihmiset toimimaan yhdessä, hän tuumaa.

Teksti Katariina Kääpä Kuvat Päivi Kultalahti

Baas Hanna FCG Finnish Consulting GroupLisätietoja  Hanna Baas, hanna.baas@fcg.fi
Hanna Baas on matkailun ja aluekehityksen asiantuntija, joka on neljäntoista vuoden aikana tehnyt töitä matkailualueiden, matkailupalvelujen ja markkinoinnin kehittämisen parissa. FCG:lla Hanna on ollut tekemässä esimerkiksi master planeja ja matkailustrategiatöitä eripuolilla Suomea ja tehnyt runsaasti myös matkailun kehittämistä palvelevia selvitystöitä. Hanna innostuu erityisesti töistä, joissa pääsee yhdessä asiakkaan ja toimijoiden kanssa tiivistämään suuntaa matkailun kehittämiselle ja sen jälkeen palastella tekeminen konkreettisiksi toimenpiteiksi ja aikataulutetuksi ohjelmaksi.

 

Kainuussa vauhtia matkailuinvestointeihin

FCG tuottaa Kainuun matkailuinvestointien edistämiseen liittyviä asiantuntijapalveluita. Työ on osa Kainuun liiton, kainuulaisten yritysten ja kuntien sekä Kainuun Etu Oy:n rahoittamaa 64 North Portfolio -hanketta.

Hankkeen tavoitteena on käynnistää merkittäviä matkailuinvestointeja Kainuussa, erityisesti niillä alueilla, joilla on jo investointivalmiita kohteita tarjolla. Hankkeessa rakennetaan tuottavimmista avainkohteista sijoittajille suunnattu portfolio, jota hyödynnetään myöhemmin myös laajemmin Kainuun matkailuinvestointien edistämisessä.

Lisäksi FCG on aktivoinut investointikohteiden markkinointia muun muassa Ristijärvellä, Kuhmossa ja Paltamossa.

Kiinnostus valmisteltuihin investointihankkeisiin on lisääntynyt Kainuun Edun aktiivisuuden ansiosta.

– Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä FCG:n kanssa investointikohteiden valmistelussa kansainvälisille sijoittajille, Carl Wideman Kainuun Etu Oy:stä kertoo hankkeesta.

– On erityisen tärkeää kiteyttää suunnitelmat sijoittajia houkutteleviksi investointimahdollisuuksiksi ja kirkastaa niiden tuomaa liiketoimintapotentiaalia. Liian usein investointikohteiden esittelyssä keskitytään vain loppukäyttäjään tai toimintamalliin.

– FCG:n tiimi on osoittanut nopeaa ymmärrystä, miten nostaa esille investointikohteiden tärkeimmät näkökohdat – ja kertoa ne sijoittajille niin, ettei esittely vaikuta pankkirahoituksen hakemiselta.

– On virkistävää työskennellä monipuolisen ja lisäarvoa tuottavan konsultin kanssa. Olemme saavuttaneet jo selviä tuloksia yhteisissä tavoitteissamme, Widerman kiteyttää.

Kuvat esimerkkejä investointikohteen visualisoinnista. Janne Tolppanen FCG. Kaupunkisuunnittelu.com
Kuvat esimerkkejä investointikohteen visualisoinnista. Janne Tolppanen FCG.

Nissi Markku-FCG

Lisätietoja
Projektipäällikkö
Markku Nissi
markku.nissi@fcg.fi

Laukaan kirkonkylän sataman kehittämissuunnitelma

FCG Arkkitehdit laativat Laukaan kirkonkylän sataman kehittämissuunnitelman, johon kuuluu vierasvenesataman, satamapuiston sekä Pellosniemen rannan alueet. Työssä ideoitiin puisto- ja ranta-aluetta palvelevia rakennuksia sekä sataman laajennusta yhdessä puistoalueiden toimintojen, valaistuksen ja rakenteiden kanssa. Tutustu tästä Laukaan alueen kehittämissuunnitelmaan.

nakyma-satamalaiturilta-uimarannalle
Näkymä satamalaiturilta uimarannalle.

Lue lisää

Ideoista kohti liiketoimintaa – satama-alueiden kehittäminen

Itäisen Suomenlahden vierasvenesatamien kehittämiseen on kerätty ajatuksia kunnilta, yrityksiltä ja käyttäjiltä. Liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat niiden perusteella laati FCG.

Onko vierasvenesatama liiketoimintamielessä ihanteellinen, jos siellä on aina tilaa? Kuinka suureksi satama pitää kasvattaa, jotta se tuottaisi tarpeeksi? Millaista toimintaa venesatamayrittäjä voisi talvella harjoittaa? Lue lisää