Kestävä matkailu puhuttaa

Sanat kestävyys, vastuullisuus, hiilijalanjälki ja ilmastonmuutos ovat olleet vahvasti median, yksittäisten kansalaisten sekä yksityisten että julkisten organisaatioiden huulilla viimeisen reilun vuoden aikana. Huoli ympäristömme ja paikallisväestön hyvinvoinnista koskettaa myös matkailuelinkeinoa, jossa kestävän ja vastuullisen matkailun kehittämisestä ja edistämisestä on viime vuosina tullut kuuma puheenaihe.

Matkailun osuus globaaleista hiilidioksidipäästöistä on tällä hetkellä noin viisi prosenttia, mutta päästöjen odotetaan kasvavan nykyisestä jopa 130 prosenttia vuoteen 2035 mennessä matkailun kasvun myötä (Brown, A. 2019). Onneksi matkailijat tiedostavat yhä enenevissä määrin, että heidän valinnoillaan on vaikutusta. Vastuullisten matkavalintojen lisääntyminen, halu päästä tuntemattomille ja hiljaisille alueille sekä median ja lehdistön luoma sosiaalinen paine kestävyyskysymysten ympärillä alkavat vaikuttaa päätöksiin. Vaikka merkittävä osa maailman matkailijoista ei vielä ota huomioon kestävyyttä matkustuspäätöstä tehdessään, on yritysten ja matkailudestinaatioiden vastuulla juuri nyt tietoisuuden lisääminen kestävän matkailun tärkeydestä ja myös matkailijoiden kouluttaminen.

Monet viimeaikaiset kuluttajatutkimukset kertovat samaa kieltä; vastuullisuuden huomioiminen matkustuspäätöstä tehdessä on aina vain tärkeämpää, jopa kriittistä. Tämä nousee esille erityisesti nuoremmissa kohderyhmissä. Erään tutkimuksen mukaan 73 % milleniaaleista on valmis maksamaan enemmän kestävistä tuotteista ja Z-sukupolven edustajista 65 % tutkii tuotteen alkuperän ennen sen ostoa (WTTC and Bloomberg Media Group Report 2019). Kansainväliset matkanjärjestäjät pitävät Sustainable Destination -ohjelmaa ja yleensä kestävää matkailua tärkeänä.

Mitä konkreettista hyötyä on kestävän matkailun edistämisestä?

Norjassa on tehty systemaattista työtä kestävän ja vastuullisen matkailun edistämiseksi jo yli kymmenen vuoden ajan ja maata käytetäänkin usein esimerkkinä kestävän matkailun mallimaana. Norjan Green Travel –sateenvarjomerkki ja Sustainable Destination –ohjelma ovat saaneet paljon huomiota myös maailmanlaajuisesti, ja kansainväliset matkanjärjestäjät pitävät Sustainable Destination -ohjelmaa ja yleensä kestävää matkailua tärkeänä. Tehty työ on myös vahvistanut Norjan matkailubrändiä ja esimerkiksi Visit Norwayn kestävän matkailun sivuilla viivytään keskimäärin kauemmin kuin sivuston muilla sivuilla. Kestävän matkailun avulla yrityksille, matkailun toimijoille ja kunnille on luotu puitteet rakentavalle yhteistyölle. Myös yhteistyö paikallisväestön kanssa on lisääntynyt. Systemaattisen kehittämistyön tuloksena matkailu huomioidaan entistä paremmin kuntien ja alueiden päätöksenteossa.  Lisäksi yöpymisten määrä on kasvanut ja median kiinnostus matkailualueita ja kestävästi toimivia yrityksiä kohtaan on lisääntynyt.

Suomen suosion matkailukohteena odotetaan lisääntyvän tulevina vuosina, mikä merkitsee tarvetta kehittää entisestään matkailua kestävin periaattein muun muassa lisääntyvien asiakasvolyymien kielteisten vaikutusten hillitsemiseksi sekä matkailun myönteisten vaikutusten lisäämiseksi. Kestävän matkailun huomioimisella ja siihen liittyvillä toimenpiteillä yritykset luovat myönteistä yrityskuvaa, lisäävät toimintansa uskottavuutta ja viestivät asiakkaille ja yhteistyökumppaneille arvoistaan. Tutkimusten mukaan asiakastyytyväisyys ja koettu laatutaso ovat korkeampia kestävästi toimivissa yrityksissä kuin muissa. Kestävät valinnat tarjoavat yrityksille myös kustannussäästöjä esimerkiksi energiansäästöratkaisujen tai hävikin vähentämisen avulla.

Mistä apua?

Mitä meidän pitäisi tehdä kestävien toimien lisäämiseksi? Mistä löydämme tietoa? Mikä olisi meille sopivin sertifiointi? Sertifioimmeko lainkaan? Miten tuomme näkyväksi omaa vastuullista toimintaa? Nämä ovat niitä kysymyksiä, joihin matkailutoimijat etsivät parhaillaan vastauksia. Osaltaan näihin on jo saatu ratkaisuja Visit Finlandin tuottamien materiaalien ja työkalujen sekä Sustainable Travel Finland – destinaatio- ja yritystason ohjelmien kautta. Sekä destinaatio- että yritysohjelman tavoitteena on edistää kestävää matkailua Suomessa, tehostaa ja yhtenäistää viestintää Suomesta kestävän matkailun maana, helpottaa matkailijoiden kestävien matkustuspäätösten tekemistä sekä käynnistää ja lisätä kestävän matkailun yhteistyötä kuntien, matkailun alueorganisaatioiden ja matkailuyritysten välillä. Ohjelman pilotit ovat käynnissä ja ensimmäisiä tuloksia on jo nähtävillä. Mukaan on lähdössä yhä uusia alueita ympäri Suomen. Myös monet koulutus- ja kehittämishankkeet ovat edistäneet kestävän matkailun haltuunottoa. FCG:llä on ollut iloa tarjota omaa vankkaa kestävän matkailun osaamistaan moneen kehittämishankkeeseen ja myös tulevaisuus näyttää työntäyteiseltä!

Julkiset toimijat vahvemmin mukaan kestävän matkailun kehittämiseen

Kaupunkien strategiset tavoitteet ja toimet kuten ”Helsinki hiilineutraali vuonna 2035”, ”Tampere hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä” ja ”Lahti – Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021” tukevat myös matkailutoimijoiden ponnistuksia, mutta yleisesti kunnat ovat vaihtelevin määrin panostaneet kestävän kehityksen edistämiseen. Erityisesti kunnissa, joissa matkailu on tärkeä elinkeino, olisi syytä nostaa matkailu mukaan kestävän kehityksen asialistalle ja keskusteluihin. Matkailualueiden ja yksittäisten yritysten on lähes mahdotonta viedä kestävää matkailua eteenpäin ilman julkisia toimijoita. Esimerkiksi kunta vastaa alueen kaavoituksesta ja sillä on jätehuoltoon liittyviä viranomaistehtäviä. ELY-keskuksella on puolestaan keskeinen rooli julkisen liikenteen järjestämisessä. Siksi kunnan ja muiden julkisten tahojen on tärkeää olla mukana myös kestävän matkailun kehittämisessä.

Viestintään panostettava

Matkailuyrityksemme ovat tehneet jo vuosia hyvää työtä kestävän matkailun eteen. Verrattuna moneen muuhun maahan, meillä on lähtökohtaisesti asiat hyvin, johtuen muun muassa perinteisitä toimintatavoistamme, luontosuhteestamme, hyvästä infrastruktuuristamme ja lainsäädännöstämme. Haasteena on edelleen kuitenkin se, ettemme tuo toimenpiteitämme näkyväksi asiakkaillemme ja muille sidosryhmillemme. Parinkymmenen kestävään ja vastuulliseen matkailuun panostavan yrityksen nettisivujen analyysi paljasti, että vain pienellä osalla asia oli esillä nettisivuilla. Osa näistä yrityksistä toi vastuullisuuden ja kestävyyden periaatteet ja toimenpiteet esille näyttävästi, mutta osalla nämä tiedot olivat hankalasti löydettävissä. Mikäli haluamme menestyä kansainvälisessä kilpailussa ja viedä Suomea eteenpäin kestävän matkailun maana, on meidän viestittävä aktiivisesti teoistamme ja tehtävä se niin sanotusti ”rinta rottingilla!”

Mistä resurssit?

Matkailun alueorganisaatioilla on tulevaisuudessa nykyistä merkittävämpi rooli matkailualueen kokonaisvaltaisessa hallinnassa. Niiden tulee pystyä kannustamaan koko matkailukenttää ja matkailualueeseen liittyviä muita toimialoja sitoutumaan kestävän kehityksen toimintamalleihin kestävän matkailuelinkeinon turvaamiseksi. Millä toimintamallilla ja millä henkilö- ja toimintaresursseilla tämä tehdään, on yksi tärkeimmistä asioista, mikä alueilla tulee lähivuosina ratkaista. Tähän tarvitaan niin julkista kuin merkittävää yksityistäkin panostusta.

Lopun muistilista kestävän matkailun edistämiseksi:

  • Tehkää laaja-alaista yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa
  • Integroikaa kestävä matkailu kunnan, seutukunnan ja maakuntien strategioihin ja ohjelmiin
  • Käynnistäkää yhdessä toimenpiteitä sekä ohjelmia asioiden edistämiseksi
  • Osoittakaa resursseja kehittämistyön koordinointiin ja toteutukseen
  • Muistakaa, että kestävä matkailu on muutakin kuin ilmastonmuutosta
  • Moni asia on meillä jo hyvällä malilla – kertokaa siitä myös muille!

Hyvää joulunodotusta kaikille!

Nina Vesterinen,

kestävän matkailun johtava asiantuntija,

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Going underground in Helsinki

Underground spaces are part of Helsinki, and in heavy use. Annually there are 17 million metro station users at Helsinki Central Railway Station and 14.5 million at Kamppi. About 80 % of Helsinki centre’s grocery stores are underground.

Subsurface facilities and routes are a very important part of the functional, traffic and commercial center. They have a strong concentration of urban DMA: Density – Mix – Access. The triangle consists of a lot of people (and purchasing power), mixed activities, and very good accessibility. These are qualities that new shopping malls are trying their best to attain. The super-central underground in the core of the city will become increasingly important the longer and denser the linear subway-connected city of Helsinki-Espoo becomes.

Loitering to integration

With the City of Helsinki, we wanted to have a better perspective to: 

• What is the daily life of underground spaces like – what’s going on, how do people spend their time? 

• What is the quality of the underground space? Do the downtown public spaces meet current expectations? 

Let’s consider awhile what makes for significant places. The renowned Danish architect, Jan Gehl, would say it is the possibilities for staying, having a bit of a good time sociably with a friend, peacefully alone, or curiously among strangers. 

The Helsinki tunnels were not meant for loiterers. In the 1960s Helsinki started constructing pedestrian tunnels for quick passing-through, and apparently for clearing streets of pedestrians. These rough corridors still prevail, even though the needs of citizens have changed. 

Where are, in contemporary Helsinki, the places meant for would-be citizens, not-yet citizens, or downright strangers? Could they be welcome guests to perfectly open places? There is the grand public library Oodi, new pride of Helsinki, that promises to welcome all social groups. Oodi has the large capacity and brave staff needed to tackle the issues that arise. It is fair to say that with developments like this the expectation of openness, already high in the equitable Nordic countries, has risen.

Could subsurface spaces, for example, Helsinki’s well-worn Asematunneli (Station Tunnel) play a part in “open society”? 

What was found?

We made a set of studies of the underground city for the update or Helsinki’s Underground Master Plan. First we made a study plan and a concise benchmarking, then executed a series of studies, and lastly reported several proposals and recommendations. We assessed – besides ”walkability” itself – social safety, accessibility, orientation, and service supply, and, for the key spaces, also opportunities for staying, resting and engaging in social interaction.

The tunnel network is, and will continue to be, aimed at securing smooth mobility on the system level. This should be further improved by better physical accessibility, spatial orientation, and signage.

There is another need that is not being met however. This is a demand for places to stay. In the very heart of the city (which is located exactly in the Station Tunnel), there must also be places where staying is not only permitted but enjoyable. In our project, we devised a pop up experiment where groups of high-quality seating furniture was introduced to the Station Tunnel. The furniture was kindly provided by Norwegian design company Vestre.

’Positive takeover’ step by step

The experiment showed that people can be encouraged to take over the space by improving it with small, very affordable measures. Of course, having more eyes on the place improves also its atmosphere of safety.

It is crucial that expanding the underground world does not compromise the vitality of street-level services. In Helsinki centre, walking is by far the winning mode of transport, and the modal share of public transport is very high. Therefore, we can afford to develop underground routes and shops without a risk of the street level services withering or lacking customers. In good weather and summer, people will choose the street anyway.

Quality is however much more important than quantity. Especially for the sense of security and lively services, it is better to have just a few high-quality, busy places with attaching corridors than long gateways. And it is very important to plan routes so that there are no blank areas left.

Like city space, the subsurface space is also structured into squares and routes. If you want to stop a customer, it is much better to be on the square than along the route.

No lack of ideas

The boundary between the street and the underground should be as porous as possible. You could say a double decker city is the better the more transparent it is. This might mean big windows, multi-story atriums, bringing in natural light, gentle paths, and clear guidance to well-known places; weather protected, tidy connections to bus terminals, cultural sites such as theaters, clubs, museums. Natural light, greenery, public art, music, fountains. Han Admiraal and Antonia Cornaro cover many fancy possibilities Underground Spaces Unveiled (2018). Worth checking out!

Underground facilities offer opportunities to provide services and city “brand experiences” to thousands of users daily. Since we have the best digital library system in the world, could there be a pick-and-drop library point at a subway station gate, for example?

Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi

Kokoaan isompi Jakobstads centrum

Olin Pietarsaaressa alustajana seminaarissa, jossa käynnistettiin keskustan ympäristö- ja liikennesuunnitelman päivittäminen hankkeen vetäjän, Ilmari Heinosen johdolla. 

Olin etukäteen innostunut siitä, että tapaan pitkästä aikaa Pietarsaaren legendaarisen ex-kaupunginarkkitehdin Roger Wingrenin, liikennesuunnittelun vai sanoisiko mieluummin monipuolisen ”mobiliteettiymmärryksen” gurun Pentti Murolen ja kaupan konsultoinnin konkarin Tuomas Santasalon. 

Rockin ja aaveiden kaupunki

Puhujaksi oli kutsuttu jo vuosikymmenet Uppsalassa asunut, mutta Pietarsaaressa kasvanut kirjailija Lars Sund. Oli mahtava tutustua Lasseen, jonka nuoruusmuistoihin väljästi pohjautuvan romaanin Mistä musiikki alkoi kautta olin vastikään nauttinut ihan erikoista kaupunki-ilmaa.1960–70-lukujen Jeppis, jossa oli enemmän rockbändejä kuin missään muualla, pursuaa kirjasta kokoaan suurempana.

Aloin uskoa, että Pietarsaaressa eri aikakaudet elävät päällekkäin ja keskustelevat keskenään – myös aaveiden hahmossa. 

Sunnuntai-iltana tapasin vanhat mestarit komeaan Tulli- ja pakkahuoneeseen perustetussa Epoque-hotellissa. Jalkauduimme sieltä etsimään ravintoa. Ensimmäinen kehityskohde oli helppo tunnistaa: keskustaan tarvitaan enemmän kapakoita ja varsinkin ruokaravintoloita! Päädyimme Black Sheepiin, entiseen huoltoasemarakennukseen perustettuun olutravintolaan. Note to self: Jeppiksen jazzelämän tukipylväs, O’Learys-pubin perinteiset torstaijamit, ovat siirtynyt samaan Black Sheepiin. 

Maanantaina löysimme tiemme Wava-taideopiston komeaan Campus Allegro-rakennukseen. Media oli paikalla ja sali täyttyi kuulijoista sekä iltapäivällä että illalla. Kiitos siitä kuuluu paikalliselle markkinointiviestintätoimistolle Ab Wikström Media Oy:lle.

Kuva: Lasse Sund, Pena Murole ja Roger Wingren lehdistön tentattavana.

Mikä trendaa?

Seminaariohjelman aloitti Lasse Sund aiheella tulevaisuuden historia. Tulevaisuus on kirjoittamaton ja arvaamaton. Tiedämme, että ilmastonmuutos on tosiasia, mutta emme vielä ymmärrä miten se tulee meihin ja lapsiimme vaikuttamaan. Nuo vaikutukset ovat se musta joutsen, josta tilastot eivät kerro ja joka ei seuraile mitään ohjelmia tai suunnitelmia. Tätä Nassim Nicholas Talebin tunnetuksi tekemää käsitettä ei kuulemma pidä sekoittaa Pohjanlahdella esiintyviin oikeisiin, värimuunnoksena kehittyneisiin mustiin joutseniin. Lassen viesti oli synkeä: ilmastokriisi koskee meitä kaikkia. Kaunisteluun ei ole varaa eikä aikaa. 

Tuomas Santasalo avasi seminaariväelle kaupunkikehitystä toisesta kulmasta eli kulutuksen kautta: vaikka päivittäistavarakauppa kasvaa, kaikki erikoiskauppa vähenee. Pitäisikö huolestua? Pikkuliikkeet ovat toki tärkeitä keskustan elävyyden kannalta. Voi kuitenkin päätellä niinkin, että kauppa kriisiytyy juuri ylikulutuksen vuoksi. Jos ja kun ihmisillä on jo pääsääntöisesti kaikki tarvittavat tavarat ja todella paljon sellaista, mitä he eivät koskaan tarvitse, kauppa kärsii. Myymälät vähenevät.

Päättelin, että se mikä säilyy, on ihmisten tarve tavata toisiaan. Tuomaksen mukaan nousussa on lähinnä kahviloiden ja ravintoloiden myynti. Ravintolaelämähän heijastelee sekä halua päästä arjessa helpommalla että mitä suurimmassa määrin myös vuorovaikutuksen tarvetta. 

Sain tästä mielestäni kelpo sillan omaan esitykseeni: kestävää kulutusta on kulttuurin, elämysten ja vuorovaikutuksen kulutus. Siis käyttäkäämme rahamme niihin ja kävelkäämme keskustaan, jossa on toivottavasti yhä villimpi tarjonta omaehtoista kulttuuria ja nähtävää.

Pohdiskelin myös, mitä ihmisiä kuhisevat kesäiset kirppikset kertovat. Jos kerran vaatteita on kaikilla kaapit täynnä, ehkä kaivattu “kaupunkia aktivoiva muotikauppa” onkin juuri kirpputoreilla ja kierrätyskeskuksissa. Ne ovat kohtaamispaikkoja, joissa asiantuntija eli vaatteen edellinen omistaja on siitä kertomassa, joten ostaja saa myös tarinan. 

Jalkautukaa suunnittelijat!

Kaksikielisen esitykseni teemaksi oli annettu interaktiivinen ydinkeskusta. 

Korostin kävelijän näkökulmaa keskustaan. Kävely on ihmisen vuorovaikutusta kaupungin kanssa. Toisin kuin muut liikennemuodot ja liikuntamuodot, se on ihmisten vuorovaikutusta keskenään. Saarnasin Jane JacobsinWilliam Whyten ja Jan Gehlin inspiroimana siitä, että jokaisen suunnittelijan ja aktivistin kannattaisi jalkautua tutkimaan kaupunkitilaa. Olisi todella tärkeää ymmärtää, mitä kaupunkikeskustassa tapahtuu, miten ihmiset käyttävät siellä aikaa ja miten suuri vaikutus kohtaamisilla on. 

Entäs huomaammeko, miten moniaistisesti kaupungissa etenemme ja mitkä aistimukset meidän kulkuumme ja käyttäytymiseemme vaikuttavat? Kylmyys ja lämpö vaikuttavat monessa. Varmaan tuntoaisti on unohtunut, kun graniittipaasia käytetään ulkokalusteissa Suomen ilmastossa. Entä miten juhlahuoneistosta kantautuva lämmin valo vetääkään puoleensa kertoen käynnissä olevista trooppisista tangoiltamista!

Kuva: Interaktiivisuuden huippu, tangoiltamat

Uusi keskustasuunnittelun kierros on siis vasta alkamassa. Ensimmäisessä vaiheessa luvassa on esseekokoelma kulttuurikaupunki Jeppiksen menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Inspiroivaa olla mukana!

Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi

Kaupungin sydän maan alla

Kaikki haluavat keskustoihin. Miten keskustojen vetovoiman kasvu näkyy kaupunkirakenteessa? Helsingin siluetista ja korkeiden rakennusten sovittamisesta siihen puhutaan paljon. Vastakkainen prosessi on jäänyt vähemmälle huomiolle: keskusta siirtyy vähä vähältä katutason alapuolelle. Varsinkin ruoka ostetaan valtaosin maan alta: vähittäistavarakaupan myynnistä ydinkeskustassa 85 prosenttia tulee maanalaisista liiketiloista. Olisitko uskonut – ihan oikeasti? Maan alle kaivautuminen on ollut käynnissä pitkään ja vaivihkaa.

Helsinki tunnetaan ammattipiireissä kansainvälisestikin korkealaatuisesta maanalaisesta infrastruktuuristaan. Erikoislaatuisimpia kohteita edustaa Esplanadinpuiston alle piilotettu valtava tekojärvi, joka tuo mukavuutta tuhansille keskustan käyttäjille rakennusten kaukoviilennyksen lähteenä.

Samaan aikaan maanalaiset kävely-ympäristöt ovat jääneet kehittämättä, silmiinpistävimmin 1960-lukulainen Asematunneli. Iso murros saattaa käynnistyä viime vuonna valmistuneen Amos Rexin myötä, jonka suunnitelmassa otettiin hienosti haltuun maanalainen maailma. Kallioon louhitut tilat yhdistettiin aukioon kiipeiltävillä ja kurkisteltavilla taideteoksilla, joihin kaikki rakastuivat.

Juuri ne asiat, jotka tekevät Amos Rexistä menestyksen, puuttuvat viereisistä kävelytunneleista yhdyskäytävineen: siistit ja huolitellut tilat, tilojen monimuotoisuus, taide ja luonnonvalo.

Teemme Helsingin kaupunkiympäristön tilauksesta selvitystä, jossa luotaamme Helsingin maanalaisen keskustan mahdollisia tulevaisuuksia. Miten keskustan kävelytunneleita voisi parantaa ja tehdä viihtyisämmäksi osaksi käveltävää kaupunkia? Pitäisikö maanalaisia yhteyksiä lisätä ja yhtenäistää? Vai tulisiko tyytyä nykyisten parantamiseen ja suunnata isommat resurssit maan päällisiin julkisiin tiloihin, aukioihin, palveluihin ja ylipäätään katuympäristöön?

Keksitäänkö vielä jotain aivan uutta olojen parantamiseksi – myös sadoille päivittäin tunnelimaailmassamme meitä muita palveleville maanalaisten liiketilojen työntekijöille?

Miten maanalaisista tiloista ja kävelytunneleista saataisiin osa viihtyisää kävely-ystävällistä keskustaa?

Olemme totta kai jalkautuneet tarkkailemaan maanalaisten tilojen käyttöä omin silmin, korvin ja nenin sekä ottaneet käyttöön useita tutkimusmenetelmiä määrällisestä seurannasta digitaalisiin sovelluksiin. Kuvallisia huomioita ja ideoita keräämme Chaos Crowd-sovelluksen avulla ja somesta aihetunnisteella #Myundergroundhelsinki.

Yksi sosiologian gradukin on tekeillä. Siinä tutkija seuraa mitä tapahtuu, kun Asematunneliin kesäkuussa tuodaan laadukas tanskalainen istuinryhmä väsyneiden jalkojen lepuuttamiseen ja tapaamispaikaksi.

Järjestämme yhteistyössä FCG Koulutuksen kanssa aivan kohta myös lyhyen kurssin, jolla kokeillaan useimpia projektissa käytettävistä menetelmistä ja osallistutaan tutkimuksen tekoon. Odotan innoissani ja jännityksellä, mitä on tulossa!

”Kävelevä kaupunkilaboratorio” –kaupunkianalyysikurssi 11.-12.6. Ilmoittaudu tästä!

Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi

Yksi tulokulma: kestävä kehitys voi kulkea käsi kädessä kiinteistöveron kanssa

Kiinteistöveron tuotto on tänä vuonna reilut 1,8 miljardia euroa. Veron tuotto on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla, ja muun muassa taloustieteilijät, EU-komissio, IMF ja OECD suosittelevat edelleen kiinteistöveron osuuden kasvattamista. Monessa kunnassa kiinteistöveron osuus kunnan verotuloista on jo tällä hetkellä 20 prosentin luokkaa. Sote-uudistuksen myötä sen osuus todennäköisesti kasvaa entisestään.

Tiedämme varsin hyvin, että rekistereissä on paljon virheitä ja puutteita, joiden vuoksi kunnilta jää saamatta vuosittain verotuloja satoja miljoonia euroja. Kiinteistöveron ulkopuolelle on kunnissa jäänyt huomattava määrä rakennusmassaa, joka ei sisälly minkään viranomaistahon rekistereihin.

Puuttuvien rakennusten lisäksi ongelmana rekistereissä on rakennusten ominaisuustietojen virheellisyys. Siksi jopa 15−20 prosenttia kuntien potentiaalisesta kiinteistöverotulosta saattaa jäädä perimättä. Tätä hypoteesia vahvistavat kiinteistöveroselvitykset, joita FCG on jo tehnyt monien kuntien maastoissa kuten esimerkiksi tänä vuonna Leppävirralla, Pöytyällä, Äänekoskella ja Varkaudessa.

Avaa kartta, joka esittää kuntien 2018 verotusvuoden kiinteistöverot ja rakennusten käyttötarkoituksen mukaiset laskennalliset kiinteistöverotiedot (Tilastokeskus 2018) sekä rakennusten määrä kunnittain (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 2018). Kuntakohtaisia tietoja saat esille klikkaamalla haluamaasi kuntaa.

Kokemuksemme mukaan todellisuudessa kymmeniä prosentteja olemassa olevista rakennuksista ja niiden kokonaispinta-alasta puuttuu sekä kuntien että verottajan rekisteristä. Toki on jo olemassa joitakin kuntia, jotka ovat tehneet kiinteistöveroselvityksiä ja päivittäneet tarvittavat rekisteri ajan tasalle. Silti tämän kokemuksen sekä kuntien potentiaalisen 15-20 prosentin kiinteistöverotulojen kasvun perusteella voidaan arvioida, miten iso rahallinen euromäärä jää kiinteistöveroja kunnissa perimättä.

Yksinkertaisesti laskettuna 20 prosenttia 1,8 miljardista tarkoittaa vuositasolla 360 miljoonaa euroa verotuloa. Se olisi mittava lisäresurssi, jonka kunnat voisivat käyttää esimerkiksi palvelutason ja infran ylläpitoon, kehittämiseen sekä ratkaisuihin, joita voidaan käyttää ilmastomuutokseen sopeutumiseen ja yhdyskuntarakenteen ja asukkaiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Esimerkkiratkaisuina tästä ovat vaikkapa laadukkaat kävelykeskukset ja toimivat pyöräily- ja ulkoilureittiyhteydet, joiden rakentaminen maksaa noin 100–150 000 euroa per kilometri tai viihtyisät puistot hulevesiratkaisuineen, joiden toteutushinta on noin 250 000 euroa per puoli hehtaaria. Lisäksi lisätuloja olisi kunnissa mahdollista käyttää koulujen ja muden julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, erilaisiin cleantech-kehittämishankkeisiin tai esimerkiksi sähköautojen latauspisteverkoston laajentamiseen.

fcg arkkitehdit jan tvrdy - kaupunkisuunnittelu

 Jan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asia ntuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö. Jan Tvrdy, projektipäällikkö, FCG Suunnittelu ja tekniikka, jan.tvrdy@fcg.fi

Kohennetaan kävelykaupunkia Bulevardista alkaen

Osallistuimme FCG Arkkitehtien tiimillä äskettäiseen Helsingin kaupungin ideakilpailuun kävelykeskustan laajentamisesta. Halusimme näyttää, miten käveltävyyttä parannetaan ihmisten ympäristöstä ja katutilan viihtyisyydestä lähtien.

Arja Sippolan ehdotuksesta lähdimme hahmottelemaan, miten kävely-ympäristöä nimenomaan ydinkeskustan torien ja merenrantojen välillä voidaan parantaa. Linjasimme kohennettavat kävely-yhteydet merenrantaan kaikkiin ilmansuuntiin, mutta ehdotimme että kävelypainotteisen keskustan laajentaminen aloitetaan Bulevardista. Valitsimme juuri Bulevardin vaikutusalueineen, koska katu on jo nyt vilkas, suosittu, ja edustuskelpoinen. Lisäksi sen merkitys kasvaa edelleen Jätkäsaaren ja Hernesaaren rakentamisen myötä.

Lähde lauantaikävelylle

Suosittelen kiireetöntä lauantaikävelyä Ruoholahdesta ydinkeskustaan! Kulje kanavan vartta Jätkäsaaren hulppean Clarion-hotellin kautta Hietalahdenrantaan, jonka laitureissa nuokkuvat alukset laajentavat kävelijän maailmaa kadulta merelle. Sinne on syntymässä kuin stadin oma Nyhavn (se Kööpenhaminan kapakkasatama) erilaisine hieman repsottavine rantaravintoloineen.

Etene Hietalahdentorille, jossa on käynnissä satojen ihmisten kohtaamisia kirppiksen tekosyyllä, ja jatka Bulevardia Aleksanterinteatterille. Poikkea Ekbergin terassille teelle, jatka sitten Vanhan kirkon puistoon vetämään henkeä ennen tuloa vilkkaalle Erottajalle, jota jo parannetaan komeaksi kaupunkiaukioksi. Bulevardi tarjoaa vaikka kuinka paljon tapahtumaa, kohtaamisia ja nähtävää. Kaupunkilaiset ovat ottaneet niin Koffin puiston kuin Ruttopuiston omakseen.

Kuitenkin huomaat, miksi tämä yksi suosituimmista promenaadeista, stadilaisille myyttisen tärkeä ”Bulsa” on usein negatiivisissa otsikoissa. Ahtailla jalkakäytävillä kävelijät törmäilevät erilaisiin esteisiin, aikaa tuhrautuu liikennevaloissa. Pyöräilijöitä kapealla kaistallaan uhkaavat pysäköivät autot.

Bulevardista Helsingin Ramblas

Ehdotamme, että Bulevardista tehdään kävelypainotteinen Helsingin Ramblas linkiksi Kauppatorin, Espan ja Hietalahdenrannan väliin, poistamalla pysäköintiä, leventämällä jalkakäytäviä ja tuomalla penkkejä ja taidetta katutilaan levähtämistä ja viipyilyä varten.

Kävelijän kuninkuus ja turvallisuus taataan poistamalla liikennevalot ja korottamalla risteysalueita. Aurinkoisen jalkakäytävän terasseille vapautuu lisää tilaa. Hietalahdentorille kuvittelimme ulkoilmaleffateatterin, Bolognan keskusaukion tapaan, ja Aleksanterinteatterin pihalle esittävän katutaiteen areenan, joka esittelee vierailuteatterin ajankohtaista ohjelmistoa.

Tarkemmin kadun toiminnot täytyy tietysti ideoida muiden tuottajien, käyttäjien ja aktiivien kanssa. Bulevardin tulevaisuus voidaan liittää Uudenmaankadulle syntyneen design districtin päivittämiseen.

Mielestämme ehdotus on hyvin joustava, koska se ei edellytä keskustan alittavan maanalaisen kokoojakadun rakentamista. Se toimisi hyvin yhteen esimerkiksi sellaisessa vaihtoehdossa, jossa tuodaan maanalaista pysäköintiä Hietalahdentorin alle. Silloin merellinen tori vapautuu tehtävästään parkkipaikkana rannan vieressä.

Länsisataman liikennettäkin helpottaisi, jos mahdollisimman moni laivamatkustaja kävelisi keskustaan. Eiköhän se onnistu, kun tarjotaan kävelyelämyksiä, joista saa vainun jo laivarannassa. Jos taiteen ja designin ”supermuseo” sijoitetaan ydinkeskustan muuttuvan painopisteen mukaisesti Hietalahdenrantaan, niin onnistutaan varmasti.

Ideat luovutettiin Helsingin kaupungille elokuun lopussa ja esiteltiin markkinatoimijoille ja yleisölle nyt syyskuussa. Laiturin keskustelutilaisuudessa toivottiinkin, että Bulevardin parantaminen aloitetaan vaikka heti!

Katso FCG:n Merellinen Helsinki -suunnitelma
Kaikki ideakilpailun ehdotukset kerrokantasi.hel.fi/keskusta-ideat
Kerrokantasi.fi-palvelussa voit kertoa myös oman kantasi suunnitelmista.

paivanen-jani-21210-ref20151217-171036-5920
Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi

 


Helsingin kaupunki järjesti kesän 2018 aikana ideakilpailun kävelykeskustan laajentamisesta ja maanalaisesta kokoojakadusta. Ideoiden kartoittaminen palvelee myöhemmin käynnistyvää yleissuunnitteluvaihetta. Tavoitteena on ideoida keskustan liikkumisen, huoltoliikenteen, pysäköinnin ja satamaliikenteen sekä kävelykeskustan viihtyisyyden ja toiminnallisuuden kannalta mahdollisimman hyvä ja toimiva kokonaisratkaisu, joka sisältää sekä kävelykeskustan laajentamisen että maanalaisen kokoojakadun. Ideat luovutettiin Helsingin kaupungille jatkokäyttöön elokuussa. Lue lisää www.uuttahelsinkia.fi

Kaupunkisuunnittelua: Bulevardia voi kehittää monipuolisena taide- ja ravintolakatuna.
Bulevardia voi kehittää monipuolisena taide- ja ravintolakatuna.

Kaupunkisuunnittelua: Koffin kortteeliin ravintolamaailma
Koffin korttelin sisäpihaa kehitetään viihtyisäksi ravintolamaailmaksi.

 

Poimi kaupunkikehittämisen tietoiskurastit ja voita junaliput

Miten houkutella nuoret mukaan maankäytön suunnitteluun? Kuinka tarinat luovat elämyksiä kaupunkikehittämisessä? Entä ymmärretäänkö matkailun todellinen merkitys kunnille?

Tule ja suunnista läpi kiinnostavien kaupunkikehittämisen tietoiskujemme Kuntamarkkinoilla syyskuussa. Päätepysäkillä voit hypätä junan kyytiin!

Kuntamarkkinat tarjoavat jälleen tilaisuuden osallistua ajankohtaiseen vuoropuheluun sekä verkostoitua kaupunkisuunnittelualan ammattilaistemme kanssa. Tänä vuonna voit tehdä sen hauskasti suunnistamalla.

Näin suunnistat Kuntamarkkinoilla 12.-13.9.2018

  • Poimi rastikortti matkaasi FCG:n näyttelyosastolta, tule kuuntelemaan tietoiskuja ja pyydä tietoiskun päätteeksi puhujalta merkintä suorituksesta rastikorttiisi.
  • Kun kortissasi on viisi rastia, palauta se pikimiten FCG-osastolle. Viisi nopeinta suunnistajaa palkitaan VR:n 20 euron junalippulahjakortilla.
  • Aloitus- ja päätösrasti on FCG:n osastolla K-kerroksessa osastolla H2. Kortteja saat myös tietoiskujen yhteydessä.

Laadi suunnistuskarttasi tietoiskuohjelmastamme.

Keskiviikko 12.9.2018

Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä

ke 12.9. 9:40–10:25, A 2.4, 2. krs

Oikein mitoitettu koulu on pedagogisesti toimiva, oppimisympäristöiltään monipuolinen ja kustannuksiltaan tehokas. Yhdessä FCG:n asiantuntijoiden kanssa tehty tilojen määrän ja laadun uudelleenarviointi tuottaa kustannustehokkuutta samalla, kun uudet tilat vastaavat uusiin pedagogisiin haasteisiin. Tule kuuntelemaan, miten FCG:n pedagogi Raila Oksanen ja arkkitehti Mikko Kaira toteuttavat oikein mitoitettuja koulu- ja oppimisympäristöjä lopputuloksen laadusta tinkimättä.

Kiertotaloudesta elinvoimaa kunnille

ke 12.9. klo 10:00–10:20, A 3.2, 3. krs

Laatu- ja ympäristöpäällikkö Suvi Järvinen sekä johtava asiantuntija Jaana Myllyluoma avaavat näkymiä kiertotalouden ajankohtaisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin kunnissa. Tietoiskussa käsitellään muun muassa

  • Kiertotalouden mahdollisuuksia kunnan omassa toiminnassa (Kiertotalouden RoadMap)
  • Kiertotalouden ekosysteemit elinkeinojen kehittämisessä
  • Käytännön esimerkkejä
  • Eväitä eteenpäin ideoita ja rahoitusmahdollisuuksia.

Kunta mukana matkailun kasvussa

ke 12.9.klo 11:00–11:20, A 3.2, 3. krs

Matkailu on aihe, josta kaikilla on kokemuksia. Matkailu tuo kunnille myös tuloa ja työllisyyttä. Mutta tiedetäänkö ja ymmärretäänkö sen todellinen merkitys? Entä panostukset ja pitkäjänteinen sitoutuminen suhteessa vaikutuksiin? Johtava asiantuntija Nina Vesterinen, jolla on yli 30 vuoden kokemus matkailun kehittämisestä ja edistämisestä, herättelee tarkastelemaan matkailun vaikutuksia eri näkökulmista.

Torstai 13.9.2018

Nuorten osallistamiseen kaupunkisuunnittelussa

to 13.9. klo 9:30–9:50, A 3.2, 3. krs

FCG selvitti yhdessä Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen kanssa, millä tavoin Suomessa osallistetaan nuoria maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen. FCG:llä yhdyskuntasuunnittelijana toimiva arkkitehti Mari Seppä esittelee selvityksen tuloksia ja kertoo FCG:n käyttämistä osallistamismenetelmistä kuten kyselyistä ja pelityöpajoista.

Strateginen yhdyskuntasuunnittelu

to 13.9. klo 11:00–11:20, A 3.2, 3. krs

Strategisessa maankäytön suunnittelutyössä määritellään kunnan kehittämisen pitkän tähtäimen painopisteitä ja teemoja kartalla. Työssä tärkeää on eri toimialojen ja toimijoiden välinen vuorovaikutus. FCG:llä yhdyskuntasuunnittelijana toimiva arkkitehti Mari Seppä esittelee strategisia suunnittelutöitä, joista viimeisimpänä on valmistunut Valkeakosken maankäytön strateginen kehityskuva.

Investointien kannattavuuslaskelmat päätöksenteon tukena – FCG lisäarvontuottajana investointipäätöksissä

to 13.9. klo 11:30–11:50, A 3.2, 3. krs

Elinvoima ja kilpailukyky edellyttävät riittävän määrän erilaisia investointeja ja siten investoinneista päättäminen on keskeinen osa strategista suunnittelua. Investointipäätöksellä on aina merkittäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia talouteen ja tuleviin kassavirtoihin etenkin nyt, kun sote maakuntauudistuksessa kunnilta siirtyy 17,6 miljardin edestä lähinnä verotuloja ja valtionosuuksia maakunnille ja samanaikaisesti kuntien sote-kiinteistöjen tulevaisuus on epäselvä. Investointien kannattavuuslaskelmista päätöksenteon tukena puhuu palvelualueen johtaja Pauli Santala.

Tarinallistaminen kaupunkikehityksessä

to 13.9. klo 13:00–13:20, A 3.2, 3. krs

Sosiologi Jani Päiväsen esityksessä kuullaan, miten paikallisten asukkaiden kokemukset sekä kaupunkien historia voivat laajentaa kokemuksen ulottuvuutta kaupunkikehityksessä. Hyvän tarinan ominaisuuksia ovat näkökulman valinta, mahdollisuus samastua hahmoihin, yllättävyys ja merkitysten välittyminen. Tarinallistamisen kautta voidaan luoda voimakkaita ja pitkään muistissa säilyviä elämyksiä. Tästä syystä tarinallistaminen on elinvoimaisten kaupunkien kokonaisvaltaista kehittämistä, ja esimerkiksi kaupunkimatkailualalla tulisi nykyistä enemmän huomioida paikkojen tarina.

Ajankohtaista kiinteistöveroselvityksistä

to 13.9. klo 14:00–14:45, A 2.4, 2. krs

FCG on toimittanut jo 20 kunnalle kiinteistöveroselvityksen. Monen kunnan toiveena on käynnistää maastoselvitykset olemassa olevien kiinteistöjen kartoittamiseksi nopealla aikataululla. Kiinteistöveroselvityksillä saadaan aikaiseksi merkittäviä lisätuottoja kuntatalouteen. Johtavan asiantuntijan Teijo Salmen esityksessä käydään läpi FCG:n kiinteistöveroselvitysten palvelutarjonta, uusimpien maastoselvitysten tuloksia ja niiden verovaikutuksia. Lisäksi keskustelaan verohallinnon järjestelmäuudistuksen tuomista muutoksista ja niiden vaikutuksista kiinteistöveroselvityksiin.

Katso lisää

Tervetuloa!

fcg arkkitehdit jan tvrdy - kaupunkisuunnittelu

 

Lisätiedot
Jan Tvrdý
projektipäällikkö
FCG Suunnittelu ja tekniikka
jan.tvrdy@fcg.fi

Pyöräilijän helmet: jalokivi, Lintuinmaa ja Linnoitus

Polkaise Vuoksen kansallismaisemaan tai kurvaa Rautaesirippureitillä liki lännen ja idän rajaa. Tankkaa evääksi karjalanpiirakoita, särää, vetyä tai atomia matkumatkareitin varrelta ja polje sen jälkeen vaikkapa kohti Saimaan kanavan sulkuja. Etelä-Karjalasta löytyy nyt uusia teemallisia polkupyöräreittejä, jotka kutsuvat pyöräilylomalle. Digitaaliset reittisovellukset ohjaavat sinut oikeille poluille.

Etelä-Karjalan Polkupyöräilyn teemareitit -hankkeessa suunniteltiin vetovoimaisia pyöräilyreittejä ja digitaalisia reittipalveluja pyöräilijöille palvelemaan paremmin Etelä-Karjalan alueen pyöräilyharrastajia ja matkailijoita. FCG laati Polkupyöräilyn teemareitti -selvityksen Etelä-Karjalan liitolle. Selvitys valmistui juuri ennen kesäkauden alkua. Ei muuta kun aktiiviselle kotimaan lomalle!

Hankkeen tuloksena Etelä-Karjalaan syntyi 15 teemallista pyöräilyreittiä, jotka vievät kaupungeista luonnon keskelle rauhallisiin maaseutu- ja järvimaisemiin. Reitit suunniteltiin yhdessä paikallisten pyöräilyaktiivien ja kuntien kanssa. Reiteillä pääsee tutustumaan myös maakunnan kulttuuriin ja historiaan sekä esimerkiksi Saimaa Geopark -kohteisiin. Reittien tuotteistamisella voidaan tukea paikallisia yrittäjiä ja elinkeinotoimintaa – esimerkiksi reittien varrella sijaitsevia matkailu- tai pyöräilypalveluita.

Etelä-Karjalan pyöräilyverkosto ulottuu jokaiseen maakunnan kuntaan. Reitit ovat pituudeltaan noin 10 kilometristä lähes 200 kilometriin. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien keskustoihin ja niiden ympäristöön suunniteltiin lyhyempiä reittejä, jotka sopivat puolen päivän tai yhden päivän retkille. Maaseudulla on myös reittejä, jotka sopivat useamman päivän retkille. Reitit sopivat sekä aktiivisille pyöräilyharrastajille, satunnaisille pyöräilijöille että perheille.

Etelä-Karjala tarjoaa pyöräilijälle monipuolisia elämyksiä

Ihastele vesistönäkymiä

Etelä-Karjalan erityispiirre ovat upeat järvimaisemat, joihin pääsee tutustumaan useilla pyöräilyreiteillä, esimerkiksi Taipalsaaren maisemareitillä, Neljän saaren reitillä, ja Kyläniemen kierroksella. Vuoksen kansallismaisemaa voi ihailla Vuoksi-reitillä. Saimaan kanava ja sen historia esittäytyvät Saimaan kanavan sulkureitillä tai Saimaan kanavan reitti Nuijamaalle –reitillä, samalla voi seurata kanavalla liikennöiviä laivoja ja sulutusta.

Idän ja lännen rajalla

Etelä-Karjalan maakunnalla on pitkä yhteinen raja Venäjän valtion kanssa. Rajan läheisyyttä voi aistia parhaiten pyöräilyreitillä Lappeenranta-Imatra rajalla sekä Rautaesirippureitillä Imatralta Parikkalaan. Parikkalassa ollaan Laatokan Karjalan luontovyöhykkeellä, minkä ansiosta Lintuinmaan reitin varrella on useita hienoja lintukohteita.

Kaupungit ja arkkitehtuuri

Arkkitehtuurista kiinnostuneiden pyöräilijöiden kannattaa suunnata Imatran arkkitehtuuri- ja nähtävyyskierrokselle. Hyvän yleiskatsauksen Lappeenrannan kaupunkikulttuuriin ja maisemiin saa Lappeenrannan kaupunkikierroksella.

Karjalainen ruokakulttuuri

Etelä-Karjalassa on omia erikoisuuksia paikallisesta ruuasta kiinnostuneille. Tunnetuimpia herkkuja ovat karjalanpiirakat, särä sekä vety ja atomi. Lappeenrannasta Lemille ja Luumäelle suuntautuvalla Makumatkareitillä pyöräilijä pääsee nauttimaan sekä maaseutumaisemista että maistelemaan maakunnan herkuista useissa viehättävissä paikallisissa ruokapaikoissa.

Elinkeino- ja sotahistoria

Teollisuus- ja sotahistoria ovat vahvasti läsnä Etelä-Karjalassa. Sotahistorian kannalta erityisen kiinnostavia ovat Länsi-Saimaan linnoituskierros sekä Salpalinja- ja spektroliittireitti, joiden varrelta löytyy tutustuttavaksi linnoituksia ja Salpalinjan rakenteita.

Maakunnassa on tyypillisesti ollut paljon energiatuotantoa ja puunjalostusteollisuutta, joihin voi tutustua Vuoksen reitillä sekä Saimaan Kanavan sulkureitillä.

Suomessa poikkeuksellinen kivilaji on Lappeenrannassa louhittava kalkkikivi. Jos et ole nähnyt suurta louhosta, sellaisen pääsee tutustumaan Suoluonto ja kalkki –reitillä. Samalla reitillä voi myös pistäytyä keskellä suoluontoa.

Eurooppalaiselle Outdooractive.com -sivustolle

Pyöräilijöille nämä reitit tulevat näkymään Outdooractive.com -sivustolla todennäköisesti jo kesäkuussa. Sivusto on Euroopanlaajuisesti tunnettu, joten sivustolle syötettävät reitit saadaan miljoonien käyttäjien nähtäville.”Sivustolta löytyy kuvia sekä tietoa reitin varrella olevista nähtävyyksistä sekä palveluista, kuten majoituksesta”, toteavat Hanna Ollikainen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä ja Marjo Wallenius Etelä-Karjalan liitosta.

Pyöräilyreittihanketta hallinnoi Etelä-Karjalan liitto. Hankkeen rahoituksesta 80 prosenttia tulee EU:n maaseuturahastolta. Pyöräilyreitistöä päätettiin laajentaa, ja tällä hetkellä FCG suunnittelee Etelä-Karjalaan maastopyöräily- ja monikäyttöreittejä. Se, minkälaisia reiteistä tulee, selviää tämän vuoden aikana.

Reitteihin on mahdollista tutustua jo nyt seuraavien reittisovellusten kautta (toteutusvaiheessa olevat ns. beta versiot):

Teemalliset polkupyöräreitit Etelä-Karjalassa Kaupunkisuunnittelu.com

Etelä-Karjalan Liitto - Kaupunkisuunnittelu.com      EK-virkistysalusaatio - Kaupunkisuunnittelu.com      EK-virkistysalusaatio - Kaupunkisuunnittelu.com

fcg arkkitehdit jan tvrdy
Jan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asiantuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö. Jan Tvrdy, projektipäällikkö, FCG Suunnittelu ja tekniikka, jan.tvrdy@fcg.fi

 

Smart City -verkostoista hyöty irti FCG:n verkostokuvausselvityksen avulla

Smart City ja muut älykkään kaupunkikehittämisen teemat ovat esillä monien suomalaisten kaupunkien strategioissa ja kehittämistoimissa. Kaupungit elävät maailmanlaajuisessa murroksessa, jossa haasteita luo energian kallistuminen, korjausvelan kasvaminen ja internetin muovaamat mullistukset muun muassa liikkumisen ja liikenteen osalta.

Resurssiniukkuudesta, teknologian murroksesta ja kaupunkien kasvusta syntyviin haasteisiin täytyy löytää uusia ratkaisuja ja ottaa olemassa olevat resurssit tehokkaammin käyttöön. Tähän problematiikkaan Smart City ja muut älykkään kaupunkikehityksen teemat tarjoavat mahdollisuuksia kaupungeille.

Älykäs kaupunkikehittäminen ja siihen liittyvät uudenlaiset kaupunkipalvelut tarkoittavat innovatiivisia sovelluksia ja menetelmiä, joilla tuetaan kestävää ja avointa kaupunkikehitystä sekä palveluinfrastruktuuria.

Palveluissa hyödynnetään uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa ja keskeinen tavoite on parantaa elämisen laatua kaupungeissa. Usein Smart City -teemat sisältävät myös käyttäjälähtöistä palvelujen kehittämistä, jossa asukkaat otetaan mukaan suunnittelemaan kaupungin tarjoamia palveluja esimerkiksi liikenteen ja liikkumisen, jätehuollon tai tiedon jakamisen osalta.

Suomalaiset kaupungit ovat kasvavissa määrin hakeutuneet mukaan erilaisten kotimaisten ja kansainvälisten Smart City -yhteistyö- ja asiantuntijaverkostojen toimintaan. Näissä verkostoissa tieto ja hyvät käytännöt Smart City -teemoista liikkuvat tehokkaasti kaupunkien välillä.

Usein verkostojen toimintamalleihin kuuluvat myös hankkeiden yhteiskehittäminen jäsenkaupunkien kesken sekä rahoitushaut tai -konsultointi Smart City -käytänteiden omaksumiseksi kaupungeissa. Kansainväliset verkostot tarjoavat kaupungeille myös laajaa näkyvyyttä ja toimivat kaupunkibrändin rakentajina ja vahvistajina.

Smart City -verkostot Jyväskylässä

Jyväskylän kaupunki on yksi Suomen edelläkävijöistä älykkään kaupunkikehittämisen osalta ja Jyväskylä on ollut jo 1990-luvulta lähtien aktiivisesti mukana useiden kotimaisten ja kansainvälisten älykkään kaupunkikehittämisen verkostojen toiminnassa.

Hippoksen, Kankaan, Kukkulan ja kaupunkikeskustan kehittämisen alueet toimivat tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin tärkeimpinä kaupunkikehitysalustoina. Näillä alueilla pyritään älykaupunkisovellusten ja palveluiden avulla mahdollistamaan erilaisten ratkaisuiden kehittäminen kaupunkielämän parantamiseksi ja kaupunkiympäristöjen muuntamiseksi älykkäiksi ja ympäristöystävälliseksi.

Osittain näiden keskeisten kaupunkikehitysalustojen myötä Jyväskylän kaupunki heräsi syksyllä 2017 tarpeeseen arvioida ja selvittää kotimaisiin ja kansainvälisiin Smart City -verkostoihin kuulumisesta saatavia hyötyjä. Tavoitteena oli selvittää, mihin verkostoihin Jyväskylän kaupungin kannattaa kuulua ja mitkä ovat verkostoihin kuulumisen reunaehdot.

Projektin tarkoituksena oli auttaa Jyväskylän kaupunkia kohdistamaan resurssit tehokkaasti niihin älykkään kaupunkikehittämisen verkostoihin, joista kaupunki saa parhaan mahdollisen lisäarvon kehittämishankkeidensa taustalle.

FCG:n verkostokuvausselvitys Jyväskylän kaupungin tukena

FCG:llä tartuimme haasteeseen ja lähdimme toteuttamaan yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa kohdistettua benchmark-selvitystä, jonka tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva tarjolla olevista Smart City ja muista älykkään kaupunkikehittämisen kansainvälisistä ja suomalaisista yhteistyöverkostoista sekä muodostaa priorisoitu listaus niistä verkostoista, joihin Jyväskylän kaupungin kannattaa omien resurssiensa ja kaupunkikehitysalustojensa perusteella kuulua.

Työn aluksi muodostettiin yhdessä tilaajan kanssa kriteeristö kartoitettaville verkostoille. Jyväskylän kaupungin keskeisten kaupunkikehitysalustojen teemojen mukaisesti kriteereiksi verkostojen kartoittamiselle nousivat kiertotalouden näkökulmat sekä yksityisen sektorin osallistaminen ja uuden yritystoiminnan mahdollistaminen.

Kriteerien pohjalta lähdettiin kokoamaan niin sanottua pitkää listausta kiinnostavista verkostoista. Listaus sisälsi kuvaukset kiinnostavista verkostoista kriteeristön perusteella ja tiedot verkoston kuulumiseen reunaehdoista.

Seuraavaksi järjestettiin yhdessä tilaajan kanssa välityöpaja, jossa kävimme yhdessä läpi alustavan kartoituksen tulokset ja valitsimme relevanteimmat verkostot mukaan niin sanotulle lyhyelle listalle. Näitä valittuja verkostoja lähdettiin seuraavaksi kontaktoimaan puhelinhaastattelujen ja strukturoitujen kyselyjen avulla. Tarkoituksena oli syventää tietoa verkostoon kuulumisen hyödyistä Jyväskylän kaupungin näkökulmasta.

Kerätty aineisto analysoitiin ja lopputuloksena syntyi projektin loppuraportti Jyväskylän kaupungin tarpeisiin, joka sisälsi kattavat kuvaukset verkostoista, niiden toimintamallista, keskeisistä hyödyistä ja verkostoon kuulumisen reunaehdoista.

Verkostoista muodostettiin lopuksi priorisoitu listaus Jyväskylän kaupungin tarpeisiin, jota kaupunki voi käyttää jatkossa perusteltuna näkemyksenä pohdittaessa olemassa olevien sekä mahdollisten uusien Smart City -verkostojäsenyyksien tarvetta.

Smart City -verkostoista hyöty irti FCG:n verkostokuvausselvityksen avulla - Kaupunkisuunnittelu.com

Smart city -verkostot - Vierto Lauri FCG - kaupunkisuunnittelu.com
Lauri Vierto on FCG:n alue- ja elinkeinokehittämisen asiantuntija, erityisalanaan älykäs kaupunkikehittäminen ja yritystoiminnan aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnit. Vierron työskentelyä ohjaa suunnittelun laatu, vuorovaikutteiset työmenetelmät sekä asiakastyytyväisyyden tavoittelu. Koulutukseltaan Vierto on kauppatieteiden maisteri ja suunnittelumaantieteilijä. Lauri Vierto, asiantuntija, alueidenkäytön konsultointi, lauri.vierto@fcg.fi

 

Neliömäärät kuriin laadusta tinkimättä – Kouvola pisti koulusuunnitelmat uusiksi

Kahdeksan-yhdeksän neliötä per oppilas. Tämä oli tilankäytön tavoite uusille kouluille Kouvolassa. Nyt nämä tehoneliöt löytyvät Anjalan, Sarkolan ja Valkealan koulujen suunnitelmista.

Matka tehokkaaseen tilankäyttöön kouluissa ei ole ollut Kouvolassa aivan suoraviivainen. Siihen on kuljettu muutaman mutkan kautta.

Sarkolan ja Valkealan koulujen suunnitteluprosessi oli pitkällä, kun Kouvola päätti pistää pelin poikki. Näytti siltä, että kouluista oli tulossa hyvin perinteisiä ja tilankäytöltään tehottomia.

– Keskeytimme suunnitelmat ja otimme uuden alun. Halusimme tavoitella uuden­aikaisempaa oppimisympäristöä ja peda­gogista suunnitelmaa sekä selkeyttää tilankäytön tavoitteita.

– Kustannuksiltaan aikaisempi yhtälö oli vaikea. Kustannusarviot haluttiin käydä uudestaan läpi ja täsmentää oppilaskohtaista neliömäärää, perusopetuksen palvelupäällikkö Kim Strömmer Kouvolasta kertoo.

Koulusuunnittelun uutta alkua astui tahdittamaan FCG:n arkkitehti-pedagogi -asian­tuntijapari Mikko Kaira ja Raila Oksanen.

Laskevat oppilasennusteet

Uusia kouluja suunnitellaan Kouvolassa tilanteessa, jossa väestöennusteet laskevat. Samaan aikaan etenevät perusopetuksen kehittämissuunnitelma ja kouluverkon tarkastelu. Haasteita työssä riittää.

– Oppilasmäärän lasku jatkuu. Syntyneiden määrän perusteella olemme arvioineet, millainen palveluverkko tarvitaan ja miten nämä kouluhankkeet sopivat siihen. Valkealan ja Anjalan koulujen oppilasmäärät laskevat jo rakentamisen aikana, Strömmer sanoo.

Tässä tilanteessa on koulujen suunnittelua katsottava uudesta näkökulmasta. Nyt suunnitelmassa Valkealan kirkonkylälle rakentuu 630 oppilaan yhtenäiskoulu, johon yhdistyvät 100 lapsen päiväkoti, kirjasto ja neuvola.

– Kyseessä on monikäyttötila, joka on monistettavissa toisillekin alueille. Suunnittelemme nyt ensimmäistä kertaa tällaista ratkaisua

– Lähtökohtana on, että koulurakennus on joustava ja muuntuva. Sitä voidaan käyttää erilaisiin ja eri-ikäisten ihmisten tarpeisiin, Strömmer kuvailee.

Monikäyttöisyys ja joustavuus leikkaavat läpi suunnitelman. Rakennuksen sisätilat ovat paitsi avoimia ja helposti muunneltavia, myös luovasti ja tehokkaasti käytettyjä.

– Äidinkielen luokka on sijoitettu pysyvästi kirjastoon, ilmaisutaidonluokka näyttämölle ja terveystieto ruokalan yhteyteen, Mikko Kaira esittelee pohjapiirrosta.

Sekä Valkealassa että Sarkolan 350 oppilaan alakoulussa tilatehokkuus on saatu puristettua alle 8 neliöön per oppilas. Se on merkittävästi vähemmän kuin aikaisemmin on keskimäärin rakennettu kouluja – ja juuri sellainen luku, johon Kouvolan kaupunki tähtäsi.

– Turhat neliöt ovat kaikkein suurin kustannuksiin vaikuttava tekijä. Mikään muu ei pysty sitä kompensoimaan. Kun taloa tiivistetään, säästyy rahaa, jota voidaan käyttää laadukkaaseen rakentamiseen, Kaira kiteyttää.

– Tilatehokkuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koulu on ahdas ja ilmat puristettu pihalle. Väljyys rakennuksissa säilyy, hän jatkaa. Neliöitä kouluissa on vähennetty paitsi tilojen luovalla yhteiskäytöllä myös esimerkiksi osoittamalla aula- ja käytävätiloja opetuskäyttöön.

Käyttäjät, tilaaja ja maksaja yhdessä

Arkkitehtuurin rinnalla koulusuunnittelussa kulkee pedagoginen suunnitelma. Tuore OPS tukee koulutilojen kehittämistä avoimiksi ja joustaviksi.

Raila Oksanen muistuttaa kuitenkin, että pedagogiikassakin on katsottava reippaasti nykyhetkeä pidemmälle.

– Kun koulut rakennetaan hyvin, ne kestävät vuosikymmeniä. Rakennusten on oltava muunneltavia, kun OPS vaihtuu 10 vuoden välein. Emme voi tehdä koulua vain tämänhetkistä pedagogista virtausta varten.

Hyvä kokonaisuus tulevaisuuden koulusta syntyykin, kun siinä kohtaavat pedagogisten tarpeiden ohella myös tilaajan ja maksajan sekä tulevan ylläpitäjän taloudelliset intressit. Näin tapahtui Kouvolassa.

– Lähdimme hakemaan tukea uuden­laiseen ajatteluun oppimisympäristöstä, tilojen monikäyttöisyydestä ja erilaisista käyttötarkoituksista koko koulun elinkaaren aikana. Tässä on onnistuttu hyvin, Strömmer kiteyttää.

Oksanen ja Kaira saivat koulusuunnitelmat valmiiksi tammikuun lopussa. Hankesuunnittelu etenee Kouvolassa kevään aikana.

– Päätökset investoinneista tehdään kesään mennessä, Strömmer arvioi.

Teksti Katariina Kääpä.
Kuvat Joonas Berlin ja Minna Seppä. Mallinnukset Milla Rusanen.
(Artikkeli on julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Mikko Kaira Kaupunkisuunnittelu.com
Kysy lisää!
Mikko Kaira
Toimialajohtaja
Arkkitehtuuri
mikko.kaira@fcg.fi
040 517 6975

 

Raila Oksanen FCG kaupunkisuunnittelu.com
Raila Oksanen
johtava konsultti
raila.oksanen@fcg.fi
050 439 5619