Pyöräilijän helmet: jalokivi, Lintuinmaa ja Linnoitus

Polkaise Vuoksen kansallismaisemaan tai kurvaa Rautaesirippureitillä liki lännen ja idän rajaa. Tankkaa evääksi karjalanpiirakoita, särää, vetyä tai atomia matkumatkareitin varrelta ja polje sen jälkeen vaikkapa kohti Saimaan kanavan sulkuja. Etelä-Karjalasta löytyy nyt uusia teemallisia polkupyöräreittejä, jotka kutsuvat pyöräilylomalle. Digitaaliset reittisovellukset ohjaavat sinut oikeille poluille.

Etelä-Karjalan Polkupyöräilyn teemareitit -hankkeessa suunniteltiin vetovoimaisia pyöräilyreittejä ja digitaalisia reittipalveluja pyöräilijöille palvelemaan paremmin Etelä-Karjalan alueen pyöräilyharrastajia ja matkailijoita. FCG laati Polkupyöräilyn teemareitti -selvityksen Etelä-Karjalan liitolle. Selvitys valmistui juuri ennen kesäkauden alkua. Ei muuta kun aktiiviselle kotimaan lomalle!

Hankkeen tuloksena Etelä-Karjalaan syntyi 15 teemallista pyöräilyreittiä, jotka vievät kaupungeista luonnon keskelle rauhallisiin maaseutu- ja järvimaisemiin. Reitit suunniteltiin yhdessä paikallisten pyöräilyaktiivien ja kuntien kanssa. Reiteillä pääsee tutustumaan myös maakunnan kulttuuriin ja historiaan sekä esimerkiksi Saimaa Geopark -kohteisiin. Reittien tuotteistamisella voidaan tukea paikallisia yrittäjiä ja elinkeinotoimintaa – esimerkiksi reittien varrella sijaitsevia matkailu- tai pyöräilypalveluita.

Etelä-Karjalan pyöräilyverkosto ulottuu jokaiseen maakunnan kuntaan. Reitit ovat pituudeltaan noin 10 kilometristä lähes 200 kilometriin. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien keskustoihin ja niiden ympäristöön suunniteltiin lyhyempiä reittejä, jotka sopivat puolen päivän tai yhden päivän retkille. Maaseudulla on myös reittejä, jotka sopivat useamman päivän retkille. Reitit sopivat sekä aktiivisille pyöräilyharrastajille, satunnaisille pyöräilijöille että perheille.

Etelä-Karjala tarjoaa pyöräilijälle monipuolisia elämyksiä

Ihastele vesistönäkymiä

Etelä-Karjalan erityispiirre ovat upeat järvimaisemat, joihin pääsee tutustumaan useilla pyöräilyreiteillä, esimerkiksi Taipalsaaren maisemareitillä, Neljän saaren reitillä, ja Kyläniemen kierroksella. Vuoksen kansallismaisemaa voi ihailla Vuoksi-reitillä. Saimaan kanava ja sen historia esittäytyvät Saimaan kanavan sulkureitillä tai Saimaan kanavan reitti Nuijamaalle –reitillä, samalla voi seurata kanavalla liikennöiviä laivoja ja sulutusta.

Idän ja lännen rajalla

Etelä-Karjalan maakunnalla on pitkä yhteinen raja Venäjän valtion kanssa. Rajan läheisyyttä voi aistia parhaiten pyöräilyreitillä Lappeenranta-Imatra rajalla sekä Rautaesirippureitillä Imatralta Parikkalaan. Parikkalassa ollaan Laatokan Karjalan luontovyöhykkeellä, minkä ansiosta Lintuinmaan reitin varrella on useita hienoja lintukohteita.

Kaupungit ja arkkitehtuuri

Arkkitehtuurista kiinnostuneiden pyöräilijöiden kannattaa suunnata Imatran arkkitehtuuri- ja nähtävyyskierrokselle. Hyvän yleiskatsauksen Lappeenrannan kaupunkikulttuuriin ja maisemiin saa Lappeenrannan kaupunkikierroksella.

Karjalainen ruokakulttuuri

Etelä-Karjalassa on omia erikoisuuksia paikallisesta ruuasta kiinnostuneille. Tunnetuimpia herkkuja ovat karjalanpiirakat, särä sekä vety ja atomi. Lappeenrannasta Lemille ja Luumäelle suuntautuvalla Makumatkareitillä pyöräilijä pääsee nauttimaan sekä maaseutumaisemista että maistelemaan maakunnan herkuista useissa viehättävissä paikallisissa ruokapaikoissa.

Elinkeino- ja sotahistoria

Teollisuus- ja sotahistoria ovat vahvasti läsnä Etelä-Karjalassa. Sotahistorian kannalta erityisen kiinnostavia ovat Länsi-Saimaan linnoituskierros sekä Salpalinja- ja spektroliittireitti, joiden varrelta löytyy tutustuttavaksi linnoituksia ja Salpalinjan rakenteita.

Maakunnassa on tyypillisesti ollut paljon energiatuotantoa ja puunjalostusteollisuutta, joihin voi tutustua Vuoksen reitillä sekä Saimaan Kanavan sulkureitillä.

Suomessa poikkeuksellinen kivilaji on Lappeenrannassa louhittava kalkkikivi. Jos et ole nähnyt suurta louhosta, sellaisen pääsee tutustumaan Suoluonto ja kalkki –reitillä. Samalla reitillä voi myös pistäytyä keskellä suoluontoa.

Eurooppalaiselle Outdooractive.com -sivustolle

Pyöräilijöille nämä reitit tulevat näkymään Outdooractive.com -sivustolla todennäköisesti jo kesäkuussa. Sivusto on Euroopanlaajuisesti tunnettu, joten sivustolle syötettävät reitit saadaan miljoonien käyttäjien nähtäville.”Sivustolta löytyy kuvia sekä tietoa reitin varrella olevista nähtävyyksistä sekä palveluista, kuten majoituksesta”, toteavat Hanna Ollikainen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä ja Marjo Wallenius Etelä-Karjalan liitosta.

Pyöräilyreittihanketta hallinnoi Etelä-Karjalan liitto. Hankkeen rahoituksesta 80 prosenttia tulee EU:n maaseuturahastolta. Pyöräilyreitistöä päätettiin laajentaa, ja tällä hetkellä FCG suunnittelee Etelä-Karjalaan maastopyöräily- ja monikäyttöreittejä. Se, minkälaisia reiteistä tulee, selviää tämän vuoden aikana.

Reitteihin on mahdollista tutustua jo nyt seuraavien reittisovellusten kautta (toteutusvaiheessa olevat ns. beta versiot):

Teemalliset polkupyöräreitit Etelä-Karjalassa Kaupunkisuunnittelu.com

Etelä-Karjalan Liitto - Kaupunkisuunnittelu.com      EK-virkistysalusaatio - Kaupunkisuunnittelu.com      EK-virkistysalusaatio - Kaupunkisuunnittelu.com

fcg arkkitehdit jan tvrdy
Jan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asiantuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö. Jan Tvrdy, projektipäällikkö, FCG Suunnittelu ja tekniikka, jan.tvrdy@fcg.fi

 

Smart City -verkostoista hyöty irti FCG:n verkostokuvausselvityksen avulla

Smart City ja muut älykkään kaupunkikehittämisen teemat ovat esillä monien suomalaisten kaupunkien strategioissa ja kehittämistoimissa. Kaupungit elävät maailmanlaajuisessa murroksessa, jossa haasteita luo energian kallistuminen, korjausvelan kasvaminen ja internetin muovaamat mullistukset muun muassa liikkumisen ja liikenteen osalta.

Resurssiniukkuudesta, teknologian murroksesta ja kaupunkien kasvusta syntyviin haasteisiin täytyy löytää uusia ratkaisuja ja ottaa olemassa olevat resurssit tehokkaammin käyttöön. Tähän problematiikkaan Smart City ja muut älykkään kaupunkikehityksen teemat tarjoavat mahdollisuuksia kaupungeille.

Älykäs kaupunkikehittäminen ja siihen liittyvät uudenlaiset kaupunkipalvelut tarkoittavat innovatiivisia sovelluksia ja menetelmiä, joilla tuetaan kestävää ja avointa kaupunkikehitystä sekä palveluinfrastruktuuria.

Palveluissa hyödynnetään uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa ja keskeinen tavoite on parantaa elämisen laatua kaupungeissa. Usein Smart City -teemat sisältävät myös käyttäjälähtöistä palvelujen kehittämistä, jossa asukkaat otetaan mukaan suunnittelemaan kaupungin tarjoamia palveluja esimerkiksi liikenteen ja liikkumisen, jätehuollon tai tiedon jakamisen osalta.

Suomalaiset kaupungit ovat kasvavissa määrin hakeutuneet mukaan erilaisten kotimaisten ja kansainvälisten Smart City -yhteistyö- ja asiantuntijaverkostojen toimintaan. Näissä verkostoissa tieto ja hyvät käytännöt Smart City -teemoista liikkuvat tehokkaasti kaupunkien välillä.

Usein verkostojen toimintamalleihin kuuluvat myös hankkeiden yhteiskehittäminen jäsenkaupunkien kesken sekä rahoitushaut tai -konsultointi Smart City -käytänteiden omaksumiseksi kaupungeissa. Kansainväliset verkostot tarjoavat kaupungeille myös laajaa näkyvyyttä ja toimivat kaupunkibrändin rakentajina ja vahvistajina.

Smart City -verkostot Jyväskylässä

Jyväskylän kaupunki on yksi Suomen edelläkävijöistä älykkään kaupunkikehittämisen osalta ja Jyväskylä on ollut jo 1990-luvulta lähtien aktiivisesti mukana useiden kotimaisten ja kansainvälisten älykkään kaupunkikehittämisen verkostojen toiminnassa.

Hippoksen, Kankaan, Kukkulan ja kaupunkikeskustan kehittämisen alueet toimivat tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin tärkeimpinä kaupunkikehitysalustoina. Näillä alueilla pyritään älykaupunkisovellusten ja palveluiden avulla mahdollistamaan erilaisten ratkaisuiden kehittäminen kaupunkielämän parantamiseksi ja kaupunkiympäristöjen muuntamiseksi älykkäiksi ja ympäristöystävälliseksi.

Osittain näiden keskeisten kaupunkikehitysalustojen myötä Jyväskylän kaupunki heräsi syksyllä 2017 tarpeeseen arvioida ja selvittää kotimaisiin ja kansainvälisiin Smart City -verkostoihin kuulumisesta saatavia hyötyjä. Tavoitteena oli selvittää, mihin verkostoihin Jyväskylän kaupungin kannattaa kuulua ja mitkä ovat verkostoihin kuulumisen reunaehdot.

Projektin tarkoituksena oli auttaa Jyväskylän kaupunkia kohdistamaan resurssit tehokkaasti niihin älykkään kaupunkikehittämisen verkostoihin, joista kaupunki saa parhaan mahdollisen lisäarvon kehittämishankkeidensa taustalle.

FCG:n verkostokuvausselvitys Jyväskylän kaupungin tukena

FCG:llä tartuimme haasteeseen ja lähdimme toteuttamaan yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa kohdistettua benchmark-selvitystä, jonka tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva tarjolla olevista Smart City ja muista älykkään kaupunkikehittämisen kansainvälisistä ja suomalaisista yhteistyöverkostoista sekä muodostaa priorisoitu listaus niistä verkostoista, joihin Jyväskylän kaupungin kannattaa omien resurssiensa ja kaupunkikehitysalustojensa perusteella kuulua.

Työn aluksi muodostettiin yhdessä tilaajan kanssa kriteeristö kartoitettaville verkostoille. Jyväskylän kaupungin keskeisten kaupunkikehitysalustojen teemojen mukaisesti kriteereiksi verkostojen kartoittamiselle nousivat kiertotalouden näkökulmat sekä yksityisen sektorin osallistaminen ja uuden yritystoiminnan mahdollistaminen.

Kriteerien pohjalta lähdettiin kokoamaan niin sanottua pitkää listausta kiinnostavista verkostoista. Listaus sisälsi kuvaukset kiinnostavista verkostoista kriteeristön perusteella ja tiedot verkoston kuulumiseen reunaehdoista.

Seuraavaksi järjestettiin yhdessä tilaajan kanssa välityöpaja, jossa kävimme yhdessä läpi alustavan kartoituksen tulokset ja valitsimme relevanteimmat verkostot mukaan niin sanotulle lyhyelle listalle. Näitä valittuja verkostoja lähdettiin seuraavaksi kontaktoimaan puhelinhaastattelujen ja strukturoitujen kyselyjen avulla. Tarkoituksena oli syventää tietoa verkostoon kuulumisen hyödyistä Jyväskylän kaupungin näkökulmasta.

Kerätty aineisto analysoitiin ja lopputuloksena syntyi projektin loppuraportti Jyväskylän kaupungin tarpeisiin, joka sisälsi kattavat kuvaukset verkostoista, niiden toimintamallista, keskeisistä hyödyistä ja verkostoon kuulumisen reunaehdoista.

Verkostoista muodostettiin lopuksi priorisoitu listaus Jyväskylän kaupungin tarpeisiin, jota kaupunki voi käyttää jatkossa perusteltuna näkemyksenä pohdittaessa olemassa olevien sekä mahdollisten uusien Smart City -verkostojäsenyyksien tarvetta.

Smart City -verkostoista hyöty irti FCG:n verkostokuvausselvityksen avulla - Kaupunkisuunnittelu.com

Smart city -verkostot - Vierto Lauri FCG - kaupunkisuunnittelu.com
Lauri Vierto on FCG:n alue- ja elinkeinokehittämisen asiantuntija, erityisalanaan älykäs kaupunkikehittäminen ja yritystoiminnan aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnit. Vierron työskentelyä ohjaa suunnittelun laatu, vuorovaikutteiset työmenetelmät sekä asiakastyytyväisyyden tavoittelu. Koulutukseltaan Vierto on kauppatieteiden maisteri ja suunnittelumaantieteilijä. Lauri Vierto, asiantuntija, alueidenkäytön konsultointi, lauri.vierto@fcg.fi

 

Neliömäärät kuriin laadusta tinkimättä – Kouvola pisti koulusuunnitelmat uusiksi

Kahdeksan-yhdeksän neliötä per oppilas. Tämä oli tilankäytön tavoite uusille kouluille Kouvolassa. Nyt nämä tehoneliöt löytyvät Anjalan, Sarkolan ja Valkealan koulujen suunnitelmista.

Matka tehokkaaseen tilankäyttöön kouluissa ei ole ollut Kouvolassa aivan suoraviivainen. Siihen on kuljettu muutaman mutkan kautta.

Sarkolan ja Valkealan koulujen suunnitteluprosessi oli pitkällä, kun Kouvola päätti pistää pelin poikki. Näytti siltä, että kouluista oli tulossa hyvin perinteisiä ja tilankäytöltään tehottomia.

– Keskeytimme suunnitelmat ja otimme uuden alun. Halusimme tavoitella uuden­aikaisempaa oppimisympäristöä ja peda­gogista suunnitelmaa sekä selkeyttää tilankäytön tavoitteita.

– Kustannuksiltaan aikaisempi yhtälö oli vaikea. Kustannusarviot haluttiin käydä uudestaan läpi ja täsmentää oppilaskohtaista neliömäärää, perusopetuksen palvelupäällikkö Kim Strömmer Kouvolasta kertoo.

Koulusuunnittelun uutta alkua astui tahdittamaan FCG:n arkkitehti-pedagogi -asian­tuntijapari Mikko Kaira ja Raila Oksanen.

Laskevat oppilasennusteet

Uusia kouluja suunnitellaan Kouvolassa tilanteessa, jossa väestöennusteet laskevat. Samaan aikaan etenevät perusopetuksen kehittämissuunnitelma ja kouluverkon tarkastelu. Haasteita työssä riittää.

– Oppilasmäärän lasku jatkuu. Syntyneiden määrän perusteella olemme arvioineet, millainen palveluverkko tarvitaan ja miten nämä kouluhankkeet sopivat siihen. Valkealan ja Anjalan koulujen oppilasmäärät laskevat jo rakentamisen aikana, Strömmer sanoo.

Tässä tilanteessa on koulujen suunnittelua katsottava uudesta näkökulmasta. Nyt suunnitelmassa Valkealan kirkonkylälle rakentuu 630 oppilaan yhtenäiskoulu, johon yhdistyvät 100 lapsen päiväkoti, kirjasto ja neuvola.

– Kyseessä on monikäyttötila, joka on monistettavissa toisillekin alueille. Suunnittelemme nyt ensimmäistä kertaa tällaista ratkaisua

– Lähtökohtana on, että koulurakennus on joustava ja muuntuva. Sitä voidaan käyttää erilaisiin ja eri-ikäisten ihmisten tarpeisiin, Strömmer kuvailee.

Monikäyttöisyys ja joustavuus leikkaavat läpi suunnitelman. Rakennuksen sisätilat ovat paitsi avoimia ja helposti muunneltavia, myös luovasti ja tehokkaasti käytettyjä.

– Äidinkielen luokka on sijoitettu pysyvästi kirjastoon, ilmaisutaidonluokka näyttämölle ja terveystieto ruokalan yhteyteen, Mikko Kaira esittelee pohjapiirrosta.

Sekä Valkealassa että Sarkolan 350 oppilaan alakoulussa tilatehokkuus on saatu puristettua alle 8 neliöön per oppilas. Se on merkittävästi vähemmän kuin aikaisemmin on keskimäärin rakennettu kouluja – ja juuri sellainen luku, johon Kouvolan kaupunki tähtäsi.

– Turhat neliöt ovat kaikkein suurin kustannuksiin vaikuttava tekijä. Mikään muu ei pysty sitä kompensoimaan. Kun taloa tiivistetään, säästyy rahaa, jota voidaan käyttää laadukkaaseen rakentamiseen, Kaira kiteyttää.

– Tilatehokkuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koulu on ahdas ja ilmat puristettu pihalle. Väljyys rakennuksissa säilyy, hän jatkaa. Neliöitä kouluissa on vähennetty paitsi tilojen luovalla yhteiskäytöllä myös esimerkiksi osoittamalla aula- ja käytävätiloja opetuskäyttöön.

Käyttäjät, tilaaja ja maksaja yhdessä

Arkkitehtuurin rinnalla koulusuunnittelussa kulkee pedagoginen suunnitelma. Tuore OPS tukee koulutilojen kehittämistä avoimiksi ja joustaviksi.

Raila Oksanen muistuttaa kuitenkin, että pedagogiikassakin on katsottava reippaasti nykyhetkeä pidemmälle.

– Kun koulut rakennetaan hyvin, ne kestävät vuosikymmeniä. Rakennusten on oltava muunneltavia, kun OPS vaihtuu 10 vuoden välein. Emme voi tehdä koulua vain tämänhetkistä pedagogista virtausta varten.

Hyvä kokonaisuus tulevaisuuden koulusta syntyykin, kun siinä kohtaavat pedagogisten tarpeiden ohella myös tilaajan ja maksajan sekä tulevan ylläpitäjän taloudelliset intressit. Näin tapahtui Kouvolassa.

– Lähdimme hakemaan tukea uuden­laiseen ajatteluun oppimisympäristöstä, tilojen monikäyttöisyydestä ja erilaisista käyttötarkoituksista koko koulun elinkaaren aikana. Tässä on onnistuttu hyvin, Strömmer kiteyttää.

Oksanen ja Kaira saivat koulusuunnitelmat valmiiksi tammikuun lopussa. Hankesuunnittelu etenee Kouvolassa kevään aikana.

– Päätökset investoinneista tehdään kesään mennessä, Strömmer arvioi.

Teksti Katariina Kääpä.
Kuvat Joonas Berlin ja Minna Seppä. Mallinnukset Milla Rusanen.
(Artikkeli on julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Mikko Kaira Kaupunkisuunnittelu.com
Kysy lisää!
Mikko Kaira
Toimialajohtaja
Arkkitehtuuri
mikko.kaira@fcg.fi
040 517 6975

 

Raila Oksanen FCG kaupunkisuunnittelu.com
Raila Oksanen
johtava konsultti
raila.oksanen@fcg.fi
050 439 5619

 

Hämeenlinna kasvaa ja kehittyy – hallitusti

Hämeenlinnan kaupungilla on käynnistymässä ja vireillä historiallisen paljon mittavia rakennushankkeita. Keskeisiä kysymyksiä ovat: miten hankkeet kannattaisi kokonaisuus huomioon ottaen toteuttaa ja ajoittaa? Mikä voi joustaa?

Hämeenlinnan keskustan kehittäminen on lähtenyt aikamoiseen vauhtiin. Asemanranta ja Keinusaari, Engelinranta, radanvarsi, Moreeni ja muut elinkeinoalueet, Jukola, keskustan kehittäminen…

– Aluekehittäminen on nähty yhdeksi keinoksi lisätä kaupungin elinvoimaa. Kyse on ennen kaikkea kaupungin houkuttelevuudesta asumis- ja yritysympäristönä. Asukasmäärässä tavoitellaan puolen prosentin vuosikasvua ja yrityspuolella toimitaan aktiivisesti uusien työpaikkojen luomiseksi joustavoittamalla yritysten sijoittumisprosessia sekä kaavoittamalla kiinnostavia ja kilpailukykyisiä yritysalueita, kertoo kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri.

Käynnissä ja suunnitteilla olevat hankkeet ovat kaupungin kokoon nähden suuria ja paljon resursseja vaativia.

– Kaupunkia on tehty ennenkin, mutta uutta on se, että rakennetaan pääosin keskustaa ja isoja yritysalueita – ja rakennetaan paikoille, jotka ovat kaupungin historiaan katsoen tavallista vaativampia, kuvaa maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki.

Toimialan budjetti on tiukka, joten on jouduttu pohtimaan, kuinka vuotuiset 8–10 miljoonan euron investointivarat saadaan riittämään – etenkin, kun niitä tarvitaan myös muuhun, esimerkiksi palveluverkon hallintaan ja korjauksiin.

Selvityksen kautta eteenpäin

Suunnittelun ja päätöksenteon tueksi toteutettiin alkukesästä 2017 nopealla aikataululla projektinhallintaselvitys, jossa yhteistyökumppanina oli FCG.

Hankkeiden arviointi aloitettiin kaupungin hallintokuntien edustajien ja sidosryhmien haastattelulla, minkä jälkeen aineistoa työstettiin skenaarioiden pohjalta työpajoissa. Prosessin tuloksena syntyivät arviot kunkin skenaarion vahvuuksista ja heikkouksista sekä investointikustannusten ja tulojen kehittymisestä vuoteen 2035 ulottuvalla aikajanalla.

– Tuloksista näkyy konkreettisesti se, että jos johonkin hankkeeseen investoidaan, raha on pois muualta. Selvitys kertoo siis joustonvaranäkymän – ei niinkään hankkeiden toteutusjärjestystä, se on päätöksentekijöiden asia, Majuri toteaa.

Kokonaistarkastelulle ja vaihtoehtoisten toteutus- ja johtamismallien analysoinnille on tarvetta.

– Esimerkiksi, jos joku hanke kaatuu tai toteutuu suunniteltua nopeammin, se muuttaa koko kuvion. Asemanranta on tästä hyvä esimerkki. Se lähti toteutumaan paljon ajateltua nopeammin ja siihen pitäisi reagoida, Lähteenmäki sanoo.

Selvitys toimii taustamateriaalina vuonna 2018 laadittavalle pitkän ajan toteutussuunnitelmalle. Toteutuspäätökset tehdään hanke kerrallaan.

Uudenlainen tarkastelutapa

Hämeenlinnassa ei ole ennen tehty vastaavaa selvitystä, joten kilpailutusvaiheessa Majurilla ja Lähteenmäellä ei ollut käsitystä, kuka olisi tehtävään sopiva konsultti.

– Isot kaupungit ovat varmasti joutuneet miettimään tällaisia asioita, mutta ehkä Hämeenlinnan kokoluokassa työ on vasta alkamassa.

Vaikka tilanne oli uudenlainen, prosessi ja lopputulos olivat ilmeisen onnistuneita. Vuorovaikutteisuus, laaja osallistaminen, päätöksentekijöiden mukanaolo, monipuoliset tarkastelut, tulosten konkreettinen esitystapa – muun muassa ne saavat tilaajilta kiitosta.

– Päättäjiä kiinnostaa ehkä eniten se, milloin päästään taloudellisesti nollarajan yläpuolelle, mutta meille on tärkeää myös se muu tieto. Sitä voidaan käyttää suunnittelun pohjana ja ehkä lähteä etsimään lisätietoa sen mukaan, mitä selvityksessä on noussut esiin.

Myös hankkeiden johtamisen ja koordinoinnin vaatimat henkilöresurssit tulivat selvityksessä selkeästi esiin – ja tarve osoittautui odotettua suuremmaksi.

– Se oli tavallaan meidän työmme näkyväksi tuomista muiden sanoittamana, Majuri muotoilee.

Monialainen tiimi

FCG:llä hankkeen projektipäällikkönä toimi Arkkitehtuuri ja yhdyskunnat -palvelualueen johtaja Pauli Santala. Työhön osallistuivat lisäksi alueidenkäytön asiantuntijat, projektijohtaja Kuisma Reinikainen ja johtava asiantuntija Jan Tvrdý sekä Infra ja verkostot -palvelualueen johtaja Jani Sillanpää.

Teksti Paula Böhling. Kuva Jarmo Teinilä.
(Artikkeli on julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Kuvassa Tarja Majuri ja Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan torin kulmalla. Taustalla arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema ”Skogsterin talo”, joka valmistui vuonna 1907 tavarataloksi. Nykyisin rakennuksessa on muun muassa ravintoloita ja Hämeenlinnan kaupunginmuseo.

pauli-santala-fcg
Lisätiedot
Pauli Santala
Johtaja, Arkkitehtuuri ja yhdyskunnat
050 556 5272
pauli.santala@fcg.fi

 

Tervetuloa sadun maailmaan!

Rovaniemen ja Napapiirin matkailuluvut kasvavat liki 20 prosentin vuosivauhdilla. Kasvu on tuonut uutta tarvetta maankäytön suunnittelulle – ja myös suunnitelmien vaikutusten arvioinnille.

Matkailun hiljaiseloa kesti Rovaniemellä usei­ta vuosia. Esimerkiksi Napapiirille kaavoitetut kauppa- ja liiketilat eivät menneet. Alue oli kuin unessa, kunnes vuonna 2013 hyväksytyssä kaavassa tarjottiin enemmän sisältöä ja elämyksiä, sadun maailmaa.

– Napapiiri alkoi elää, alueelle tuli sykettä. Ohjelmapalveluille ja tapahtumille varatut alueet alkoivat täyttyä. Käynnistyi iso hotellihanke. Kaikki alkoi kasvaa, matkailijamäärät, lentoliikenne, autoliikenne, kuvailee kaupunginarkkitehti Tarja Outila.

Puolen miljoonan majoitusvuorokauden raja ylittyi Rovaniemellä ensimmäisen kerran vuonna 2016. Matkailijoita tulee noin 130 maasta, mutta Kiina ja Israel ovat tuoneet eniten kasvua.

– Paras matkailun sisäänheittäjä on tietenkin joulupukki, hänet tunnetaan kaikkialla.

Joulupukin ohella kansainvälisiä turisteja kiinnostaa kaupungin sijainti mystisesti Napapiirin tuntumassa, erämaisen luonnon lähellä – ja myös kaupunkisuunnittelu, jota Outila itsekin esittelee turistiryhmille.

Kaavamuutos

Matkailun elpymistä oli toivottu, mutta näin nopeaan muutokseen ei ollut osattu täysin varautua.

– Huomasimme, että Napapiirin ohjelmapalveluyritykset tarvitsevat reiteilleen laajempia alueita kuin niille on kaavoissa varattu. Liikennekin alkoi olla aika kaoottista, ja paikoitusalueista tuli pulaa.

Tilanteen parantamiseksi alettiin valmistella Napapiirin asemakaavan muutosta, eri näkökulmat mahdollisimman hyvin huomioon ottaen. Erityisesti ELY-keskuksen kannanottojen huomioon ottaminen on ollut kaupunginhallitukselle haastavaa.

Rovaniemi tekee merkittävistä kaavoistaan yritysvaikutusten arvioinnit, mutta yleispiirteiseen sanalliseen lomakearviointiin Outila ei halunnut lähteä. Hän halusi perustaa arviot faktoihin – ja lähti FCG:n Markku Nissin puheille.

Vaikutukset numeroiksi

Alkoi tiivis yhteistyö Outilan, Nissin ja Rovaniemen Kehitys Oy:n investointiasiantuntijan Jaakko Pöykön kesken. Yritysvaikutusten arviointiin kehitettyä SYVA-mallia hiottiin niin, että saatiin esiin kaavan työllisyys- ja verotulovaikutukset.

Kaavaehdotuksen arvioitiin kasvattavan ohjelmapalvelujen kysyntää 30 prosentilla ja liikevaihtoa 10,4 miljoonalla eurolla.

Laskelmien mukaan toiminnan välitön ja välillinen työllisyysvaikutus on yhteensä 105 henkilötyövuotta, palkkatulo vastaavasti noin 4 miljoonaa euroa ja verotulo runsas 0,6 miljoonaa euroa. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat huomattavat.

Outila pitää FCG:n mallia tähänastisista parhaana. – Näkökulma on tutkimuksellinen, eivätkä arviot riipu henkilöstä. Työkalu on joustava ja helppokäyttöinen. Muuttujia ja arvoja vaihtamalla voidaan tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Aina on näytettävissä, mitä laskelmassa on otettu huomioon.

Uusi arviointitapa on jo lyönyt itsensä läpi Rovaniemellä, Outila sanoo. – Hinta­raamikin on järkevä, joten malli on mahdollista hankkia kehitysyhtiön ja kaupungin käyttöön.

Soveltuisi muuallekin

SYVA-mallin (sijoittuvan yrityksen vaikutusten arviointi) avulla saadaan helposti ja nopeasti entistä tarkempaa tietoa yrityksen sijoittumisen tai investoinnin aikaansaamista aluetaloudellisista hyödyistä – ja nyt malli on sovellettavissa myös kaavojen vaikutusten arviointiin, projektipäällikkö Markku Nissi esittelee.

Työkalun avulla voidaan arvioida sekä rakennusvaiheen että toiminnan aikaiset suorat ja välilliset vaikutukset työllisyyteen, verotuloihin ja muihin kuntakonsernin tuloihin. Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään kuntakohtaisia tietoja, Tilastokeskuksen toimialakohtaisia tietoja ja sijoittuvan yrityksen tietoja.

– Kun päättäjät haluavat tietää kaavan vaikutukset, tämä malli antaa vastauksen lukujen kautta, Nissi tiivistää.

Palvelukonseptiin sisältyvät aloitustyöpaja, työkalun räätälöinti asiakkaan tarpeisiin sekä työkalun luovutus ja käytön opastus. Malli on asiakkaan hyödynnettävissä vuoden lisenssillä. FCG vastaa mallin ylläpidosta ja käyttäjätuesta.

Teksti Paula Böhling. Kuva Tuula Lampela.
(Artikkeli on  julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Projektipäällikkö Markku Nissi FCG Kaupunkisuunnittelu.com

Kysy lisää!
Projektipäällikkö
Markku Nissi
markku.nissi@fcg.fi

Matkailun kasvaessa kestävän kehittämisen merkitys korostuu

Matkailu on Suomessa kasvanut viimeisen vuoden aikana ennätysvauhtia. Kasvuhuumassa usein mielessä ovat vain numerot. Pehmeämmät arvot unohtuvat. Kestävän kehittämisen huomioiminen matkailussa on entistä tärkeämpää, jopa välttämätöntä, matkailumme kasvun jatkumiselle.

Matkailun tulisi tuoda hyvinvointia niin talouden, työllisyyden, ympäristön kuin sosio-kulttuurisen kestävyydenkin osa-alueilta, myös vuosien päästä. Myös matkailijoiden tulisi tuntea itsensä tervetulleiksi sekä saada rahoilleen ja odotuksilleen vastinetta.

Muutos kohti kokonaisvaltaista kestävämpää matkailua on pitkä ja haastava prosessi. Vaikka Suomessa jo 90-luvulta alkaen on tehty erilaisia projekteja ja tutkimuksia, yritykset ja matkailualueet suorittaneet koulutuksia ja sertifikaattiohjelmia, ovat näkyvät tulokset vielä suhteellisen vaatimattomia ja kapealaisia. Ne keskittyvät pääosin matkailun ympäristövaikutusten minimointiin kuten energiankäytön tehostamiseen ja jätteiden lajitteluun.

Nyt jos koskaan tarvitaan tekoja sanojen sijaan ja – myös myönteisten taloudellisten ja sosio-kulttuuristen vaikutusten maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi.
Matkailijavirtojen hallintaa ei myöskään tule unohtaa. Emmehän halua kokea niin sanottua overtourismia esimerkiksi Lapin matkailukeskuksissa ja Helsingissä  – monien muiden kohteiden kuten Reykjavikin ja Venetsian tapaan.

Kielteiset vaikutukset ilmenevät pikkuhiljaa

Kestävä matkailu on uudelleen kohdentamista ja sopeutumista. Se on tasapainoilua hyväksyttävien rajojen ja kasvun vaatiman käytön välillä. Jatkuva muutos pitää hereillä, mutta vaatii systemaattista seurantaa, suunnittelua ja toimia.

Kasvu ja toimintaympäristön muutos ovat myös asteittaista, toisaalta kasaantuvaa ja usein peruuttamatonta. Onnistunut kestävän matkailun kehittäminen vaatii laaja-alaista ja pitkäntähtäimen suunnittelua.

Matkailun kasvaessa kestävän kehittämisen merkitys korostuu -Kaupunkisuunnittelu.com
Kestävän matkailun vaikutuksen arvioinnissa voidaan hyödyntää esim. ETISiä (European Tourism Indicator System)

Kestävän matkailun edistäminen kaikkien asia

Ymmärrän hyvin pienen matkailuyrityksen tuskan siitä, miksi heille luodaan paineita kehittää toimintaa kestävällä tavalla kiireen keskellä, kun naapurin toisen alan yritykselle välttämättä ei. Matkailija käy harvoin vain yhdessä yrityksessä, vaan kulkee laajemmalla alueella käyttäen useamman yrityksen ja alueen palveluja. Siksi kestävä matkailu onkin kaikkien sidosryhmien kuten paikallisväestön, alueiden, vierailijoiden, elinkeinojen ja julkisten toimijoiden, asia.

Julkiset toimijat voivat säädöksillä, linjauksilla, suunnitelmilla ja rahoituksella ohjata yritysten toimintaa. Matkailijat, yhä enenevässä määrin, luovat painetta yrityksiin ja päättäjille kulutusvalinnoillaan, toiveillaan ja vaatimuksillaan. Matkailua voisi kutsua myös intohimoteollisuudeksi, jonka vaikutukset kiinnostavat kaikkia, myös mediaa.

Juuri poikkisektoraalisena toimijana matkailulla on mahdollisuus vaikuttaa suunnanmuutokseen. Tueksi tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja niin maankäyttöön, pitkän tähtäimen suunnitteluun, ympäristöystävällisempään toimintatapaan kuin kestävien matkailutuotteiden ja elämysten kehittämiseen. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen, jakamistalouden ja kiertotalouden lisääntyminen, esteettömyys ja työntekijöiden hyvinvointi, kuten asuminen, ovat osa kestävää matkailukehitystä.

FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy osallistuu entistä vahvemmin yhteisiin talkoihin tarjoamalla palveluja kestävän matkailun edistämiseksi. Me teemme esimerkiksi kestävää matkailualueen tai -keskuksen pitkäntähtäimen suunnittelua, matkailun taloudellisten, ympäristöllisten ja sosio-kulttuuristen vaikutusten arviointia ja kehittämissuunnitelmien laadintaa mittareineen.

Nina Vesterinen FCG Finnish Consulting Group - Kaupunkisuunnittelu.com

 

Nina Vesterinen työskentelee johtavana asiantuntijana elinkeino- ja aluekehityksen palvelujen parissa. Hänellä on 30 vuoden monipuolinen kokemus matkailun asiantuntija- ja esimiestehtävistä elinkeinon, koulutuksen, tutkimuksen, konsultoinnin ja hallinnon alalta. nina.vesterinen@fcg.fi 

Siniaalto, Siltamäki ja Digikaava – kaupunkisuunnittelua vuonna 2017

Sinivalkoisena hehkuva aita Vantaalla, Nikkilän Sydän -koulu Sipoonlahdessa, Digikaava.fi, Siltämäki-peli, Kangasalan vuorovaikutteinen strateginen yleiskaava, paljon lisää kiinteistöverotuloja…

Tässä vain muutama esimerkki, millaisten asioiden parissa työskentelimme yhdessä asiakkaidemme kanssa FCG:n Arkkitehtuuri ja yhdyskunnat -palvelualueella vuonna 2017.

Tutustu kiinnostaviin poimintoihin eri alojen asiantuntijoidemme työn tuloksista suomalaisen kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun ajankohtaisen aiheiden parissa.

Kaupunkisuunnittelu

  • Kaupunkisuunnittelu. Olemme tutkineet Tampereen keskustan Morkun aukion täydennysrakentamisen täydennysrakentamista ja vanhan rautatiehistoriaan liittyvän rakennuskannan säilyttämistä ja kehittämistä. Hanke on puhuttanut Tampereella pitkään ja suunnitelmat etenevät nyt kaavan valmisteluvaiheeseen. Lisäksi olemme visioineet esimerkiksi Karjaan ja Paimion keskustan täydennysrakentamiskortteleita, Kirkkonummen Masalanportin palveluasumisen keskustakorttelia ja Veikkolanpuron korkealuokkaista pientaloasumisen aluetta.
  • Siniaalto-valotaideteos Vantaa. Suomi 100-juhlan kynnyksellä valmistui Vantaan Tammistoon 250 metriä pitkä Siniaalto-niminen valoteos ja suoja-aita Fingridin sähköasemalle. Aidan yli sata led-valoa hehkuvat pimeässä ja niiden värimaailmassa on eri vaihtoehtoja sateenkaaren väreissä. Itsenäisyyspäivän aikaan aita loisti sinivalkoisena.
  • Kouluhankkeet. Uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma tuo uudenlaisia mahdollisuuksia koulujen tilakäsitykseen. Arkkitehti- ja konsultointitiimit työstivät kouluhankkeita mm. Pöytyällä, Kouvolassa ja Kotkassa.
  •  Sisustussuunnittelu. Sipoonlahden Nikkilän sydän -koulun laajennus eteni sisustussuunnitteluvaiheeseen. Helsingin Kuntatalon viisivuotisessa saneerausprojektissa uuden sisutuksen saivat tänä vuonna lounasravintola, kokousravintola, kokouskeskus ja palvelukeskus.

Elinkeino- ja aluekehitys

  • Digitalisaatio. Merkittävimpiä digitaalisaatiota edistävä hankkeita oli ympäristöministeriön kaavoitusta palveleva KiraDigi Digikaava -hanke digikaava.fi  joka tuo uusia käytäntöjä ja ratkaisuja kaavoitukseen. Lapin Liiton Digi Aurora -hankkeessa kehitettiin Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen digitaalista myyntiä ja markkinointia sekä tuodaan alueen palvelutarjontaa esille nykyistä yhtenäisemmin. Siltamäki-pelissä kaupunginosan asukkaat pääsivät itse pelin avulla tutkimaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja tutkimaan miten rakentaminen vaikuttaa paikallispalveluihin.
  • Aluetalous. Vuonna 2017 lanseerattiin onnistuneesti SYVA -työkalu yritysten aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin, mitä SEKES ry päätti markkinoida valtakunnallisesti jäsenilleen. FCG Grant Advisors -palveluilla hankimme noin miljoona euroa kehitysrahaa asiakkaillemme.
  • Kiinteistövero. Kiinteistöveroselvityksiä toteutettiin 20 kunnassa ympäri Suomea. Joulukuussa solmittiin merkittävä yhteistyösopimus Helsingin kaupungin kanssa.

Maankäyttö ja kaavoitus

  • Kaavoitus. Yleiskaavoituksessa keskityimme entistä enemmän strategiseen suunnitteluun ja käynnistimme useita uusia strategisia yleiskaavakaavahankkeita. Esimerkkinä vuorovaikutuksellisesti laadittu Kangasalan strateginen yleiskaava.
  • Kaavahankkeissamme korostuvat myös entistä laajemmin uusiutuva energia, biotalous ja kiertotalous. Vuoden aikana käynnistimme useita energiantuotantoon ja teollisuuteen liittyviä kaavahankkeita.
  • Alueiden- ja maankäyttö. Olemme vahvasti mukana alueidenkäytön ohjauksen muutoksessa ja maakuntauudistuksessa esimerkiksi yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa laadittavan Alueiden käytön suunnittelun ja maakuntauudistuksen AAMU-selvityksen laatimisessa. Maankäytön kokonaisvaltainen konsultointi ja kuntien koko maankäytön toiminnan kehittäminen on nousemassa keskeiseksi osaamisalueeksemme.

Pauli Santala FCG Kaupunkisuunnittelu.com

 

Lisätietoja
Pauli Santala
Palvelualueen johtaja
pauli.santala@fcg.fi