Pyöräilijän helmet: jalokivi, Lintuinmaa ja Linnoitus

Polkaise Vuoksen kansallismaisemaan tai kurvaa Rautaesirippureitillä liki lännen ja idän rajaa. Tankkaa evääksi karjalanpiirakoita, särää, vetyä tai atomia matkumatkareitin varrelta ja polje sen jälkeen vaikkapa kohti Saimaan kanavan sulkuja. Etelä-Karjalasta löytyy nyt uusia teemallisia polkupyöräreittejä, jotka kutsuvat pyöräilylomalle. Digitaaliset reittisovellukset ohjaavat sinut oikeille poluille.

Etelä-Karjalan Polkupyöräilyn teemareitit -hankkeessa suunniteltiin vetovoimaisia pyöräilyreittejä ja digitaalisia reittipalveluja pyöräilijöille palvelemaan paremmin Etelä-Karjalan alueen pyöräilyharrastajia ja matkailijoita. FCG laati Polkupyöräilyn teemareitti -selvityksen Etelä-Karjalan liitolle. Selvitys valmistui juuri ennen kesäkauden alkua. Ei muuta kun aktiiviselle kotimaan lomalle!

Hankkeen tuloksena Etelä-Karjalaan syntyi 15 teemallista pyöräilyreittiä, jotka vievät kaupungeista luonnon keskelle rauhallisiin maaseutu- ja järvimaisemiin. Reitit suunniteltiin yhdessä paikallisten pyöräilyaktiivien ja kuntien kanssa. Reiteillä pääsee tutustumaan myös maakunnan kulttuuriin ja historiaan sekä esimerkiksi Saimaa Geopark -kohteisiin. Reittien tuotteistamisella voidaan tukea paikallisia yrittäjiä ja elinkeinotoimintaa – esimerkiksi reittien varrella sijaitsevia matkailu- tai pyöräilypalveluita.

Etelä-Karjalan pyöräilyverkosto ulottuu jokaiseen maakunnan kuntaan. Reitit ovat pituudeltaan noin 10 kilometristä lähes 200 kilometriin. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien keskustoihin ja niiden ympäristöön suunniteltiin lyhyempiä reittejä, jotka sopivat puolen päivän tai yhden päivän retkille. Maaseudulla on myös reittejä, jotka sopivat useamman päivän retkille. Reitit sopivat sekä aktiivisille pyöräilyharrastajille, satunnaisille pyöräilijöille että perheille.

Etelä-Karjala tarjoaa pyöräilijälle monipuolisia elämyksiä

Ihastele vesistönäkymiä

Etelä-Karjalan erityispiirre ovat upeat järvimaisemat, joihin pääsee tutustumaan useilla pyöräilyreiteillä, esimerkiksi Taipalsaaren maisemareitillä, Neljän saaren reitillä, ja Kyläniemen kierroksella. Vuoksen kansallismaisemaa voi ihailla Vuoksi-reitillä. Saimaan kanava ja sen historia esittäytyvät Saimaan kanavan sulkureitillä tai Saimaan kanavan reitti Nuijamaalle –reitillä, samalla voi seurata kanavalla liikennöiviä laivoja ja sulutusta.

Idän ja lännen rajalla

Etelä-Karjalan maakunnalla on pitkä yhteinen raja Venäjän valtion kanssa. Rajan läheisyyttä voi aistia parhaiten pyöräilyreitillä Lappeenranta-Imatra rajalla sekä Rautaesirippureitillä Imatralta Parikkalaan. Parikkalassa ollaan Laatokan Karjalan luontovyöhykkeellä, minkä ansiosta Lintuinmaan reitin varrella on useita hienoja lintukohteita.

Kaupungit ja arkkitehtuuri

Arkkitehtuurista kiinnostuneiden pyöräilijöiden kannattaa suunnata Imatran arkkitehtuuri- ja nähtävyyskierrokselle. Hyvän yleiskatsauksen Lappeenrannan kaupunkikulttuuriin ja maisemiin saa Lappeenrannan kaupunkikierroksella.

Karjalainen ruokakulttuuri

Etelä-Karjalassa on omia erikoisuuksia paikallisesta ruuasta kiinnostuneille. Tunnetuimpia herkkuja ovat karjalanpiirakat, särä sekä vety ja atomi. Lappeenrannasta Lemille ja Luumäelle suuntautuvalla Makumatkareitillä pyöräilijä pääsee nauttimaan sekä maaseutumaisemista että maistelemaan maakunnan herkuista useissa viehättävissä paikallisissa ruokapaikoissa.

Elinkeino- ja sotahistoria

Teollisuus- ja sotahistoria ovat vahvasti läsnä Etelä-Karjalassa. Sotahistorian kannalta erityisen kiinnostavia ovat Länsi-Saimaan linnoituskierros sekä Salpalinja- ja spektroliittireitti, joiden varrelta löytyy tutustuttavaksi linnoituksia ja Salpalinjan rakenteita.

Maakunnassa on tyypillisesti ollut paljon energiatuotantoa ja puunjalostusteollisuutta, joihin voi tutustua Vuoksen reitillä sekä Saimaan Kanavan sulkureitillä.

Suomessa poikkeuksellinen kivilaji on Lappeenrannassa louhittava kalkkikivi. Jos et ole nähnyt suurta louhosta, sellaisen pääsee tutustumaan Suoluonto ja kalkki –reitillä. Samalla reitillä voi myös pistäytyä keskellä suoluontoa.

Eurooppalaiselle Outdooractive.com -sivustolle

Pyöräilijöille nämä reitit tulevat näkymään Outdooractive.com -sivustolla todennäköisesti jo kesäkuussa. Sivusto on Euroopanlaajuisesti tunnettu, joten sivustolle syötettävät reitit saadaan miljoonien käyttäjien nähtäville.”Sivustolta löytyy kuvia sekä tietoa reitin varrella olevista nähtävyyksistä sekä palveluista, kuten majoituksesta”, toteavat Hanna Ollikainen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä ja Marjo Wallenius Etelä-Karjalan liitosta.

Pyöräilyreittihanketta hallinnoi Etelä-Karjalan liitto. Hankkeen rahoituksesta 80 prosenttia tulee EU:n maaseuturahastolta. Pyöräilyreitistöä päätettiin laajentaa, ja tällä hetkellä FCG suunnittelee Etelä-Karjalaan maastopyöräily- ja monikäyttöreittejä. Se, minkälaisia reiteistä tulee, selviää tämän vuoden aikana.

Reitteihin on mahdollista tutustua jo nyt seuraavien reittisovellusten kautta (toteutusvaiheessa olevat ns. beta versiot):

Teemalliset polkupyöräreitit Etelä-Karjalassa Kaupunkisuunnittelu.com

Etelä-Karjalan Liitto - Kaupunkisuunnittelu.com      EK-virkistysalusaatio - Kaupunkisuunnittelu.com      EK-virkistysalusaatio - Kaupunkisuunnittelu.com

fcg arkkitehdit jan tvrdy
Jan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asiantuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö. Jan Tvrdy, projektipäällikkö, FCG Suunnittelu ja tekniikka, jan.tvrdy@fcg.fi

 

Kiinteistöveron merkitys kuntataloudessa kasvaa

FCG on tehnyt kiinteistö­veroselvityksiä kymmenissä kunnissa. Uutta veropotentiaalia on löytynyt merkittävässä määrin.

Sen tuotto on kasvanut 2000-luvulla muun muassa siksi, että kiinteistöveroprosentteja on korotettu useita kertoja.

– Monessa kunnassa kiinteistöveron osuus kunnan verotuloista on jo tällä hetkellä 20 prosentin luokkaa, ja soteuudistuksen myötä osuus kasvaa entisestään – Kunta­liiton arvion mukaan lähes 2,5-kertaiseksi. Rekistereissä on kuitenkin paljon virheitä ja puutteita, joiden vuoksi kunnilta jää saamatta satoja miljoonia euroja, kertoo johtava asiantuntija Teijo Salmi FCG:ltä.

Salmi kannustaa kuntia korjaamaan rekistereissä olevat virheelliset kiinteistötiedot ja saattamaan rekistereistä puuttuvat rakennukset kiinteistöveron piiriin. Tämä varmistaa kiinteistönomistajien tasapuolisen verokohtelun ja kasvattaa kunnan verotuloja.

– Joissain kohteissa verotettava pinta-ala on saattanut selvityksen myötä jopa kaksin- tai kolminkertaistua Verohallinnon tietoihin verrattuna, toteaa yli 16 vuotta alalla toiminut ja lähes 150 000 kohdetta tarkastanut Salmi.

Kiinteistöveroselvitys kunnassa kannattaa - Kaupunkisuunnittelu.com
FCG tutkii yhdessä Mitta Oy:n kanssa mobiililaserkeilausteknologian hyödyntämismahdollisuuksia kiinteistövero­selvityksessä.

Perhossa hyviä tuloksia

Keskipohjanmaalaisen Perhon kunnan vuosittainen kiinteistöverokertymä on tähän asti ollut suunnilleen 600 000 euroa eli noin 10 prosenttia kunnan tuloista. Jatkossa kertymä on tätä suurempi kiinteistöverotuksen piiriin tulevan tuulivoimapuiston ja vuonna 2017 tehdyn kiinteistöveroselvityksen  ansiosta.

– Kimmokkeena kiinteistökannan selvittämiseen oli se, että tulevien uudistusten myötä kunnan ansaintalogiikka muuttuu ja kiinteistöverojen merkitys kuntataloudessa kasvaa selkeästi. Tiesimme, että rekistereissä on puutteita, kunnanjohtaja Lauri Laajala
sanoo.

Yhteistyössä FCG:n kanssa toteutettu selvitys aloitettiin aineistotarkastelulla. Tarkastelu osoitti, että kunnalla oli parempi tieto kokonaisneliömäärästä kuin verottajalla, mutta selvisi myös, että sekä kunnan että Verohallinnon rekistereistä puuttui merkittävästi rakennuksia.

Aineistotarkastelua seuranneessa maas­to­vaiheessa käytiin läpi noin 10 prosenttia potentiaalisimmasta kiinteistökannasta, yhteensä 53 000 neliömetriä (m2). Kokonaisala kasvoi tässä tarkastelussa 17 000 m2, mikä merkitsee kiinteistöverotulojen kasvua arviolta 28 000–29 000 eurolla.

– Vuonna 2000 tekemämme kiinteistötarkastelun jälkeen olemme seurailleet, että talousrakennukset eivät mene kiinteistöveron piiriin, mutta muut rakennukset ovat menneet aika tarkkaan, toteaa tekninen johtaja Pasi Rannila.

Kunta ei lähetä toimenpideilmoituksista tietoa verottajalle, vaan ilmoittaminen on omistajan vastuulla, jatkaa maastotarkastukseen osallistunut rakennustarkastaja Jyri Harju. – Suurin osa toimenpideilmoituksella menneistä rakennuksista puuttui Verohallinnon rekisteristä.

Loputkin 90 prosenttia kiinteistökannasta selvitetään, toteutustapa vain on vielä auki, kunnanjohtaja kertoo. Aineistoanalyysivaiheessa tehdyn arvion mukaan kunta saisi kaikki kiinteistötiedot päivittämällä 75 000 euron verohyödyn.

Asiantuntija-apua tarjolla

FCG tarjoaa kolmentasoisia kiinteistöveroselvityksiä: ne ovat kunnan ja verohallinnon rekisterien vertailu, aineistoanalyysi ja maastoselvitys.

Selvityksen sisältö ja kulku räätälöidään asiakkaan toiveiden mukaan. Voidaan esimerkiksi käydä läpi vain joitain alueita tai edetä halutussa järjestyksessä. Rekisterivertailu otettiin portfolioon asiakkaiden toivomuksesta.

– Pelkkään rekisterien vertailuun tyytymistä en kuitenkaan kunnille suosittele rekistereihin sisältyvien puutteiden ja virheellisyyksien vuoksi. Ennemminkin vertailu toimii nopeana ja helppona aloituksena yksityiskohtaisemmalle selvitykselle. Pelkän rekisterivertailun avulla saatavat verohyödyt ovat hyvin rajalliset, Teijo Salmi tiivistää.

Aineistoanalyysi on tehokkaampi vaihtoehto, sillä se kertoo myös, paljonko rakennusmassaa on rekisterien ulkopuolella ja miten tämä rakennusmassa kunnassa alueellisesti sijoittuu. Aineistoanalyysin pohjalta maastoselvitys voidaan kohdistaa sinne, missä virheitä ja puutteita on eniten. Näin verotuloja saadaan etupainotteisesti.

Tietomäärän ja tiedon laadun vuoksi selvitykset ovat varsin työläitä, joten asiantuntija-apu on monesti tarpeen, Salmi toteaa. – Keskivertokunnalla saattaa olla Verohallinnon rekisterissä 2 miljoonaa yksittäistä tietoa kiinteistöistä, ja jos tästä vielä 15–20 prosenttia puuttuu, niin tehtävää on melkoisesti.

Teksti Paula Böhling. Kuva Hannu Vallas, Mitta Oy
(Artikkeli on julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Lue lisää FCG:n kiinteistöveroselvitys kunnille -tiedote

”Saatiin ansaintalogiikkaa lisää. Yhteistyö on helppoa ja luontevaa. He ovat asiantunteva yhteistyökumppani. Yhteistyön helppoutta. Tulokset tulivat silloin kuin sovittiin ja raportti oli sellainen kuin sovittiin.

Lauri Laajala, Kunnanjohtaja, Perho

 

Salmi Teijo-21284-ref4197

 

Kysy lisää!
Teijo Salmi
Johtava asiantuntija
044 259 9926
teijo.salmi@fcg.fi

Horizontal and Vertical Structure of Urban Green Space: Developing Target and Minimum Levels for the Helsinki Green Factor Toolset

Among the city and land use planners, the vegetation height in the cities is usually not considered as an interesting indicator. Vegetation vertical structure is important for biodiversity and ecosystem service provision. For example the air passing above, and not through, vegetation is not filtered; barriers should be high enough and porous enough to let the air through, but solid enough to allow the air to pass close to the surface.

In cities, however, while variation in the spatial extent and distribution of vegetation has been widely investigated, vertical vegetation structure and its potential drivers have not. It simply might be a useful tool describing the ecological state of various urban areas and districts.

Different land use functions have different needs and boundary conditions with regard to urban green space. During the development of the Helsinki Green Factor tools the city officials, land-use planners, and experts found it very important to develop land-use specific target levels for the Helsinki Green Factor (“viherkerroin”).

Each land-use class has an area based target level that sets the goal for the green factor score in the horizontal scale. In this study we aim to provide some very initial data in case someone wants to consider also the vertical scale.

Height of Vegetation in Helsinki

In this statistical analysis, we aim to analyze the current height of vegetation in Helsinki using two different approaches. In the first one, the average height of vegetation is analyzed within districts – it shows distribution in certain continuous areas.

The second approach shows statistics about the vegetation height in different city detail planning zones (“asemakaava”) derived from Combined Detailed Plan Map of The City of Helsinki (Helsingin kaupunkiympäristön toimiala, 2017). This statistics doesn’t cover continuous area, but connect areas within the same zone across the city. For the height determination we used the open source laser scanning data (National Land Survey of Finland, 2015) generalized to 3 x 3 m grid.

The city of Helsinki is divided into various subdivisions and statistical units. In this study, we used the division into 34 districts to visualize the differences in vegetation height. The differences are clearly visible.

The highest vegetation in Helsinki is in the Tuomarinkylä district (over 11 m in average) while the lowest average vegetation height is in Malmi district (6,9 m). The average height in Helsinki is 7,5 m.

Even larger differences can be found when we divide the city into 145 neighborhoods. The vegetation range is almost eight meters. While in the neighborhood of Hermanninranta the average height is about 4,5 m, which is clearly associated with the “young and developing” state of the area.

On the other hand at Haltiala the average value is almost three times higher (12,4 m) as Haltiala represents the old parts of the Helsinki central park (“Helsingin keskuspuisto”). Everyone who ever visited those areas will agree that both of the neighborhoods are very different if we consider the scale of ecosystem services that is provided.

Height-of-vegeation-1

As mentioned above, the second approach to analyze vegetation height was based on the building related zoning areas of detailed land use plans. These zones don’t cover continuous area, but in each zone buildings have usually similar use – center, mixed use (C), block of flats (AK), semi-detached and detached housing (AP), recreation and tourist areas (R), retail (K) and traffic (L). Here we can point out, that the AP zone is represented the most – we can find over 19 000 different AP plots in the Helsinki.

The second most represented zone, about 7 000 different occurrences, is the AK zone. AP and AK together represent more than 95 % of the building related zoned city area. As shown in the graph, the highest average height of vegetation is in zone R, about 9 m. This fact is very easy to explain, because R stands for recreation and tourist areas, which are supposed to offer good “green” environment for spending free time.

On the other hand, zone L1 represent the opposite side of chart, with average height about 6,2 m. That is also not surprising since L includes traffic areas, where the vegetation is usually quite young and sparse.

And again if we take the air quality as a factor, we might question why we are ending up having the lowest average height among the traffic intense zones. The analysis also shows that the abundance of high trees in Helsinki is pretty low,, while the vegetation under 10 m height prevails.

Height-of-vegeation-2

Height-of-vegeation-3

The vegetation height heterogeneity is associated with habitat diversity and species richness not speaking about the aesthetic effect that it provides to human. Understanding how vegetation vertical structure varies across cities and identifying the potential drivers of this variation might improve the management of urban vegetation for biodiversity and ecosystem services (e.g. air quality improvement).

The management of urban vegetation should not focus solely on the horizontal scale – amount of tree cover or green space present across cities. We should also focus on identifying where interventions to improve vegetation vertical complexity are required and how can we, as urban planners, affect on it.

The study was concluded by Denisa Kujovská, Bachelor’s degree programme student at the Czech University of Life Sciences Prague (CULS), during her Erasmus+ traineeship at FCG in the summer 2017.

Read also (in Finnish)
Viherkerroinmenetelmä antaa bonuspisteitä syötävistä kasveista tai perhosniityistä

fcg arkkitehdit jan tvrdy

 

Further information 
Jan Tvrdy, Senior Advisor, Urban and Strategic Planning
jan.tvrdy@fcg.fi

Eikö saatu sitte etiäpäin tuota aluetta? Elinkeinotonttien markkinoinnin lyhyt oppimäärä

Kunta päätti kaavoittaa tunturikeskusta lähellä olevan maa-alueen matkailuelinkeinon ja vapaa-ajan asumisen käyttöön. Valtuusto hykerteli tyytyväisenä kaavan saatua lainvoiman. Ei yhden yhtä valitusta – ja kunta saisi näiden tonttien tuloista hyvät rahat, KUN ostajia ja kehittäjiä tonteille löytyy.

No – kului pari vuotta ja tonttivarauksia tuli muutamia, mutta rakentaminen ei ole alkanut. Kyselyitäkin tekniselle puolelle tuli hotelli- ja liiketiloiksi tarkoitetusta tontista, mutta ei varsinaisesti sitovaa kiinnostusta. Kunnanhallituksessa ja -valtuustossa esittelijänä toimiva tekninen johtaja totesi, että kysyntää on kovasti, kyllä tämä tästä vielä lähtee!

Valitettavasti ei lähtenyt, eikä suuria tapahtunut. Kaava alkoi ”happanemaan käsiin”. Valtuustokin vaihtui ja porinaa alkoi kuulua torilla, marketin pihalla ja huoltoaseman tankkauspisteellä. Eikö saatu sitte etiäpäin tuota aluetta, missäköhän syy?

Kantava ajatus ja pihvi

Tilanne saattaa kuulostaa tutulta joissakin kunnissa tai kaupungeissa. Elinkeinotonttien toteutuminen edellyttää ensisijaisesti kysyntää tontilla harjoitettavaan liiketoimintaan. Sijainti ja saavutettavuus ovat myöskin tärkeitä, sen jo tiedämme.

No entäpäs onko pohdittu tarkemmin sitä kantavaa ajatusta, jolla tontin luovuttamista voisi edistää? Millaisia liiketoimintaehdotuksia voisi alustavasti laatia, jotta kiinnostus tonttiin heräisi? Eli esimerkiksi, mikä on se ”pihvi” tontin kehittäjälle ja tontilla liiketoimintaa harjoittavalle toimijalle?

Pelkkä skannattu pdf-kartta asemakaava-alueesta kunnan uudistetuilla nettisivuilla ei riitä. Tarvitaan kättä pidempää. Täytyy tuoda esiin alueen kantavaa ajatusta ja realistisia mahdollisuuksia – eli hienommalla kielellä konseptin on oltava kunnossa ja liiketoimintapotentiaali selvitetty.

FCG tarjoaa elinkeinotonttien markkinointiin asiantuntija-apua. Elinkeinotontit voidaan jakaa matkailua, teollisuutta, kauppaa tai muita elinkeinojakin palveleviksi tonteiksi. Tonttien markkinointi voi edellyttää kokonaisvaltaista konseptointia alueen, tilojen sekä palveluiden ja toimintojen suhteen, jotta potentiaaliset kehittäjät tai toimijat saadaan kiinnostumaan niistä.

Lisäksi markkinointi edellyttää analyysiä siitä, miten toiminta saadaan pyörimään kannattavasti ja millä aikataululla. Ja vielä tämän lisäksi havainnollistamista ja ehkäpä myyviä kuvia ajatusten tueksi. Erityisesti se markkinointi edellyttää toimijoita, jotka näkevät liiketoimintamahdollisuuksia kyseisellä tontilla. Toimijatkin voidaan kartoittaa.

Miten tuo alun tarina sitten päättyy? Otetaan siitä yhdessä selvää – ota yhteyttä FCG:n asiantuntijoihin elinkeinotonttien markkinoimiseksi.

Nissi Markku-FCGMarkku Nissi on liiketoiminnan, aluekehityksen ja vaikutusten arvioinnin asiantuntija. Merkittävä osa Markun osaamisesta pohjautuu matkailuliiketoiminnan kehittämiseen sekä taloudellisten vaikutusten arviointiin. 18 vuoden työrupeamaan mahtuu tuotteistamista, myyntiä ja markkinointia, liiketoiminnan suunnittelua, kannattavuuden ja toteuttavuuden arviointia sekä erilaisia kehittämissuunnitelmia. Erityinen intohimo on auttaa löytämään suunnitelluille investoinneille kantava ajatus ja realistiset menestymisen mahdollisuudet numeroidenkin valossa yhdessä yritysten ja elinkeinokehittäjien kanssa. Työssä Markkua kiehtoo erityisesti konkretian esiintuominen tyhjän teoreettisen jahkailun sijaan. markku.nissi@fcg.fi

Satojen miljoonien kiinteistöverotulot odottavat ottajaansa

Kylmä fakta on, että kuntien ja Verohallinnon kiinteistörekisterien tiedot eivät ole ajan tasalla. Rekisterit saattavat olla usein pahastikin puutteellisia ja virheellisiä. Tämän vuoksi kunnilta jääkin vuosittain saamatta jopa satojen miljoonien eurojen kiinteistöverotulot. Samaan aikaan talouskurimuksessa elävässä kuntataloudessa on jo pitkään etsitty säästöjä kaikin mahdollisin keinoin.

Kunnat keräävät tänä vuonna kiinteistöveroja kaikkiaan noin 1,8 miljardia euroa. Kiinteistörekisteritietojen puutteiden ja virheiden seurauksena kunnilta jää kuitenkin saamatta vuosittain noin 200–300 miljoonaa euroa verotuloja.

Tätä arvioita tukevat pitkäaikaiset tulokset, joita kiinteistörekistereitä tarkistamalla on saatu. FCG:n tekemät kiinteistörekisteritietojen päivitystyön tulokset kunnissa ovatkin olleet hyvin rohkaisevia ja tuloksellisia. Yhteistyö kuntien kanssa on edennyt mallikkaasti ja kiinnostus kiinteistöveroselvityksiin on ollut laajaa.

Ongelmat moninaisia

Rekisteritietojen ongelmat juontavat pitkälti juurensa jo menneiltä vuosikymmeniltä. Kiinteistöjen nykytilanteen tiedot ole päivittyneet eri viranomaistahojen rekisteritietoihin kuin poikkeustapauksissa. Siksi rekisteritietojen päivitys kattavasti koko kuntaa koskevana onkin ensiarvoisen tärkeää.

Kiinteistörekisteritiedoissa oleville puutteille ja virheille on moniakin erilaisia syitä. Yhteinen nimittäjä niille on, että lähes poikkeuksetta ne heijastuvat taloudellisina menetyksinä kuntien kiinteistöverotuloihin. Rekisteritietojen virheiden ja puutteiden kirjo sekä kohteiden kokoluokka ja taloudellinen merkitys on mitä moninaisin pienistä talousrakennuksista aina teollisuuden suuryksikköihin.

Kiinteistöveron merkitys kovassa kasvussa

Maamme viimeaikaisilla hallituksilla on ollut korostunut pyrkimys kiinteistöverotulojen kasvattamiseen kuntien verotulojen lähteenä. Siksi myös kiinteistöverotietojen puutteet ja virheet nousevat korostuneesti esille. Tulevien sote-ratkaisujen myötä kiinteistöveron merkitys kuntataloudelle tulee entisestään kasvamaan.

Kiinteistöveroprosenttien jatkuvat korotukset ovat kasvattaneet voimakkaasti kuntien kiinteistöverokertymää 2000-luvulla. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen nosto on ongelmallista varsinkin korkeiden asuinkustannusten alueilla, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Viime vuosina lukuisat kunnat ovat olleetkin pakotettuja nostamaan kiinteistöveroprosenttejaan veroprosenttien alarajoja noston myötä.

Erinomainen vaihtoehto veroprosenttien korotusten sijaan olisikin veropohjan kuntoon saattaminen kiinteistötietojen päivityksen avulla. Syystä tai toisesta kunnissa ei ainakaan toistaiseksi ole herätty siihen, että ajan tasalla olevan kiinteistörekisterin avulla kunnan verotulot voivat kasvaa merkittävästikin. Rekisteritietojen päivityksen myötä toteutuisi samalla myös kuntalaisten ja yritysten tasapuolinen verotuskohtelu.

Salmi Teijo-21284-ref4197
Teijo Salmi on kiinteistöverotuksen erityisasiantuntija. Hänellä on 16 vuoden kokemus kiinteistöverotietojen tarkastustehtävistä kautta koko maan niin kuntasektorilla kuin yrityksissäkin. Lähes 150.000 läpikäydyn tarkastuskohteen ansiosta Salmi tuntee läpikotaisin kiinteistöverotuksen käytännön yksityiskohdat, ongelma-alueet ja veromuodon toimivuuden Suomessa. Salmi työskentelee johtava asiantuntijana FCG Suunnittelu ja tekniikan kiinteistöverotiimissä. teijo.salmi@fcg.fi

 

Päähuomioita pohdittavaksi investointihankkeiden osalta

Suomessa on runsaasti potentiaalia erilaisille investoinneille. Osa alueista (kunnat, kaupungit, yksittäiset yritykset, maanomistajat) pohtivat, että onpas tässä hieno maisema – mahtava paikka esimerkiksi hotellille. Otetaan valokuvaa, maisemakuvaa, havainnekuvaa ja selfietä ynnä muuta. Hyvä sekin, mutta pohtimatta jäävät usein muutamat tosiseikat, kuten esimerkiksi nämä 12 päähuomioita:

  1. Mikä idea?
  2. Millainen business case?
  3. Kenelle tuo business case?
  4. Onko maanluovutukseen liittyvä päätöksenteko jo tehty?
  5. Onko business case kannattava?
  6. Millä edellytyksillä se on kannattava tai mahdollisesti saadaan kannattavaksi?
  7. Onko idealle kysyntää? mitä tämä vaikuttaa yleisesti alueen elinvoimaisuuteen?
  8. Paljonko investointi maksaa?
  9. Mitä ylläpito maksaa?
  10. Mitkä ovat yleensäkin liiketoiminnan kulut?
  11. Millaiset tilat?
  12. Miten tilat mitoitetaan kysyntää vastaavaksi?

Kaikkiin näihin kysymyksiin, ja tarvittaessa muihinkin, saadaan vastauksia FCG liiketoimintakonseptoinnin, investointien kannattavuustarkastelujen tai yleispätevästi toteutettavuusselvitysten avulla. Usein investointihankkeita on valmisteltu – tai niistä on jopa unelmoitu – pitkään. Keskeisimpiin kysymyksiin ei ole kuitenkaan löydetty, tai haettu, vastauksia. Nyt on sen aika – olehan edellä muita.

Nissi Markku-FCGMarkku Nissi on liiketoiminnan, aluekehityksen ja vaikutusten arvioinnin asiantuntija, jota kiehtoo erityisesti konkretian esiintuominen teoreettisen jahkailun sijaan. Merkittävä osa Markun osaamisesta pohjautuu matkailuliiketoiminnan kehittämiseen sekä taloudellisten vaikutusten arviointiin. Erityinen intohimo on auttaa löytämään suunnitelluille investoinneille kantava ajatus ja realistiset menestymisen mahdollisuudet numeroidenkin valossa yhdessä yritysten ja elinkeinokehittäjien kanssa. Markku Nissi, FCG Suunnittelu ja tekniikka, markku.nissi@fcg.fi

Lähiöiden täydennysrakentaminen on kestävää kaupunkikehitystä

Lähiöiden täydennysrakentaminen on kestävää kaupunkikehitystä ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Se säästää energiaa ja vähentää päästöjä. Täydennysrakentamisella monipuolistetaan asuntotarjontaa ja ikärakennetta alueella sekä varmistaa palvelujen säilyminen ja kehittyminen sekä luonnonalueiden ja –varojen säästäminen. Kiinteistöjen tasearvoa voidaan kasvattaa rakennusoikeutta kaavoittamalla. Lue lisää