Yksi tulokulma: kestävä kehitys voi kulkea käsi kädessä kiinteistöveron kanssa

Kiinteistöveron tuotto on tänä vuonna reilut 1,8 miljardia euroa. Veron tuotto on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla, ja muun muassa taloustieteilijät, EU-komissio, IMF ja OECD suosittelevat edelleen kiinteistöveron osuuden kasvattamista. Monessa kunnassa kiinteistöveron osuus kunnan verotuloista on jo tällä hetkellä 20 prosentin luokkaa. Sote-uudistuksen myötä sen osuus todennäköisesti kasvaa entisestään.

Tiedämme varsin hyvin, että rekistereissä on paljon virheitä ja puutteita, joiden vuoksi kunnilta jää saamatta vuosittain verotuloja satoja miljoonia euroja. Kiinteistöveron ulkopuolelle on kunnissa jäänyt huomattava määrä rakennusmassaa, joka ei sisälly minkään viranomaistahon rekistereihin.

Puuttuvien rakennusten lisäksi ongelmana rekistereissä on rakennusten ominaisuustietojen virheellisyys. Siksi jopa 15−20 prosenttia kuntien potentiaalisesta kiinteistöverotulosta saattaa jäädä perimättä. Tätä hypoteesia vahvistavat kiinteistöveroselvitykset, joita FCG on jo tehnyt monien kuntien maastoissa kuten esimerkiksi tänä vuonna Leppävirralla, Pöytyällä, Äänekoskella ja Varkaudessa.

Avaa kartta, joka esittää kuntien 2018 verotusvuoden kiinteistöverot ja rakennusten käyttötarkoituksen mukaiset laskennalliset kiinteistöverotiedot (Tilastokeskus 2018) sekä rakennusten määrä kunnittain (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 2018). Kuntakohtaisia tietoja saat esille klikkaamalla haluamaasi kuntaa.

Kokemuksemme mukaan todellisuudessa kymmeniä prosentteja olemassa olevista rakennuksista ja niiden kokonaispinta-alasta puuttuu sekä kuntien että verottajan rekisteristä. Toki on jo olemassa joitakin kuntia, jotka ovat tehneet kiinteistöveroselvityksiä ja päivittäneet tarvittavat rekisteri ajan tasalle. Silti tämän kokemuksen sekä kuntien potentiaalisen 15-20 prosentin kiinteistöverotulojen kasvun perusteella voidaan arvioida, miten iso rahallinen euromäärä jää kiinteistöveroja kunnissa perimättä.

Yksinkertaisesti laskettuna 20 prosenttia 1,8 miljardista tarkoittaa vuositasolla 360 miljoonaa euroa verotuloa. Se olisi mittava lisäresurssi, jonka kunnat voisivat käyttää esimerkiksi palvelutason ja infran ylläpitoon, kehittämiseen sekä ratkaisuihin, joita voidaan käyttää ilmastomuutokseen sopeutumiseen ja yhdyskuntarakenteen ja asukkaiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Esimerkkiratkaisuina tästä ovat vaikkapa laadukkaat kävelykeskukset ja toimivat pyöräily- ja ulkoilureittiyhteydet, joiden rakentaminen maksaa noin 100–150 000 euroa per kilometri tai viihtyisät puistot hulevesiratkaisuineen, joiden toteutushinta on noin 250 000 euroa per puoli hehtaaria. Lisäksi lisätuloja olisi kunnissa mahdollista käyttää koulujen ja muden julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, erilaisiin cleantech-kehittämishankkeisiin tai esimerkiksi sähköautojen latauspisteverkoston laajentamiseen.

fcg arkkitehdit jan tvrdy - kaupunkisuunnittelu

 Jan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asia ntuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö. Jan Tvrdy, projektipäällikkö, FCG Suunnittelu ja tekniikka, jan.tvrdy@fcg.fi

Webinaari: Kiertotaloudesta mahdollisuuksia kunnille – tule mukaan!

Kiertotalous tarjoaa kunnille paitsi mahdollisuuksia vähentää ympäristövaikutuksiaan, myös näkökulman elinkeinosektorin uudistamiseen sekä mahdollisuuksia kehittää elinvoimaisuutta. FCG:n ilmainen webinaari vastaa ajankohtaisiin kiertotaloutta koskeviin kysymyksiin.

Kiertotaloudesta mahdollisuuksia kunnille
Webinaari ma 15.10. klo 13-14

Miten kiertotalous voi vaikuttaa kuntien yritystoimintaan ja houkuttelevuuteen? Miten kunta voi edistää kiertotaloutta omassa toiminnassaan ja elinkeinojen kehittämisessä? Mistä rahat kehittämiseen ja investointeihin? Entä miten innovatiiviset hankinnat liittyvät tähän?

Kiertotalous tarjoaa kunnille paitsi mahdollisuuksia vähentää ympäristövaikutuksiaan, myös näkökulman elinkeinosektorin uudistamiseen sekä mahdollisuuksia kehittää elinvoimaisuutta. Tiedetään esimerkiksi, että kiertotalous tulee luomaan uusia työpaikkoja, mutta miten kiertotaloutta tulisi lähestyä, jotta kunnat pääsevät osalliksi kiertotalouden tarjoamista mahdollisuuksista?

FCG:n ilmainen Kiertotaloudesta mahdollisuuksia kunnille -webinaari on suunnattu kaikille kunnille, jotka ovat kiinnostuneita kiertotaloudesta ja pohtivat omaa rooliaan kiertotalouden kentässä.

Webinaarissa puhuvat

  • FCG Suunnittelu ja tekniikan kiertotalouden asiantuntijat: johtava asiantuntija Jaana Myllyluoma ja Kaakkois-Suomen aluepäällikkö Aki Keskinen.
  • Etelä-Karjalan Circwaste-hankkeesta aluekoordinaattori Salme Muurikka, joka kertoo kiinnostavia esimerkkejä Lappeenrannan kiertotalousteoista.

Ilmoittaudu webinaariin pe 12.10. mennessä >>

Tutustu myös kiertotalouspalveluihimme www.fcg.fi/kiertotalous

Satojen miljoonien kiinteistöverotulot odottavat ottajaansa

Kylmä fakta on, että kuntien ja Verohallinnon kiinteistörekisterien tiedot eivät ole ajan tasalla. Rekisterit saattavat olla usein pahastikin puutteellisia ja virheellisiä. Tämän vuoksi kunnilta jääkin vuosittain saamatta jopa satojen miljoonien eurojen kiinteistöverotulot. Samaan aikaan talouskurimuksessa elävässä kuntataloudessa on jo pitkään etsitty säästöjä kaikin mahdollisin keinoin.

Kunnat keräävät tänä vuonna kiinteistöveroja kaikkiaan noin 1,8 miljardia euroa. Kiinteistörekisteritietojen puutteiden ja virheiden seurauksena kunnilta jää kuitenkin saamatta vuosittain noin 200–300 miljoonaa euroa verotuloja.

Tätä arvioita tukevat pitkäaikaiset tulokset, joita kiinteistörekistereitä tarkistamalla on saatu. FCG:n tekemät kiinteistörekisteritietojen päivitystyön tulokset kunnissa ovatkin olleet hyvin rohkaisevia ja tuloksellisia. Yhteistyö kuntien kanssa on edennyt mallikkaasti ja kiinnostus kiinteistöveroselvityksiin on ollut laajaa.

Ongelmat moninaisia

Rekisteritietojen ongelmat juontavat pitkälti juurensa jo menneiltä vuosikymmeniltä. Kiinteistöjen nykytilanteen tiedot ole päivittyneet eri viranomaistahojen rekisteritietoihin kuin poikkeustapauksissa. Siksi rekisteritietojen päivitys kattavasti koko kuntaa koskevana onkin ensiarvoisen tärkeää.

Kiinteistörekisteritiedoissa oleville puutteille ja virheille on moniakin erilaisia syitä. Yhteinen nimittäjä niille on, että lähes poikkeuksetta ne heijastuvat taloudellisina menetyksinä kuntien kiinteistöverotuloihin. Rekisteritietojen virheiden ja puutteiden kirjo sekä kohteiden kokoluokka ja taloudellinen merkitys on mitä moninaisin pienistä talousrakennuksista aina teollisuuden suuryksikköihin.

Kiinteistöveron merkitys kovassa kasvussa

Maamme viimeaikaisilla hallituksilla on ollut korostunut pyrkimys kiinteistöverotulojen kasvattamiseen kuntien verotulojen lähteenä. Siksi myös kiinteistöverotietojen puutteet ja virheet nousevat korostuneesti esille. Tulevien sote-ratkaisujen myötä kiinteistöveron merkitys kuntataloudelle tulee entisestään kasvamaan.

Kiinteistöveroprosenttien jatkuvat korotukset ovat kasvattaneet voimakkaasti kuntien kiinteistöverokertymää 2000-luvulla. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen nosto on ongelmallista varsinkin korkeiden asuinkustannusten alueilla, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Viime vuosina lukuisat kunnat ovat olleetkin pakotettuja nostamaan kiinteistöveroprosenttejaan veroprosenttien alarajoja noston myötä.

Erinomainen vaihtoehto veroprosenttien korotusten sijaan olisikin veropohjan kuntoon saattaminen kiinteistötietojen päivityksen avulla. Syystä tai toisesta kunnissa ei ainakaan toistaiseksi ole herätty siihen, että ajan tasalla olevan kiinteistörekisterin avulla kunnan verotulot voivat kasvaa merkittävästikin. Rekisteritietojen päivityksen myötä toteutuisi samalla myös kuntalaisten ja yritysten tasapuolinen verotuskohtelu.

Salmi Teijo-21284-ref4197
Teijo Salmi on kiinteistöverotuksen erityisasiantuntija. Hänellä on 16 vuoden kokemus kiinteistöverotietojen tarkastustehtävistä kautta koko maan niin kuntasektorilla kuin yrityksissäkin. Lähes 150.000 läpikäydyn tarkastuskohteen ansiosta Salmi tuntee läpikotaisin kiinteistöverotuksen käytännön yksityiskohdat, ongelma-alueet ja veromuodon toimivuuden Suomessa. Salmi työskentelee johtava asiantuntijana FCG Suunnittelu ja tekniikan kiinteistöverotiimissä. teijo.salmi@fcg.fi