Hämeenlinna kasvaa ja kehittyy – hallitusti

Hämeenlinnan kaupungilla on käynnistymässä ja vireillä historiallisen paljon mittavia rakennushankkeita. Keskeisiä kysymyksiä ovat: miten hankkeet kannattaisi kokonaisuus huomioon ottaen toteuttaa ja ajoittaa? Mikä voi joustaa?

Hämeenlinnan keskustan kehittäminen on lähtenyt aikamoiseen vauhtiin. Asemanranta ja Keinusaari, Engelinranta, radanvarsi, Moreeni ja muut elinkeinoalueet, Jukola, keskustan kehittäminen…

– Aluekehittäminen on nähty yhdeksi keinoksi lisätä kaupungin elinvoimaa. Kyse on ennen kaikkea kaupungin houkuttelevuudesta asumis- ja yritysympäristönä. Asukasmäärässä tavoitellaan puolen prosentin vuosikasvua ja yrityspuolella toimitaan aktiivisesti uusien työpaikkojen luomiseksi joustavoittamalla yritysten sijoittumisprosessia sekä kaavoittamalla kiinnostavia ja kilpailukykyisiä yritysalueita, kertoo kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri.

Käynnissä ja suunnitteilla olevat hankkeet ovat kaupungin kokoon nähden suuria ja paljon resursseja vaativia.

– Kaupunkia on tehty ennenkin, mutta uutta on se, että rakennetaan pääosin keskustaa ja isoja yritysalueita – ja rakennetaan paikoille, jotka ovat kaupungin historiaan katsoen tavallista vaativampia, kuvaa maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki.

Toimialan budjetti on tiukka, joten on jouduttu pohtimaan, kuinka vuotuiset 8–10 miljoonan euron investointivarat saadaan riittämään – etenkin, kun niitä tarvitaan myös muuhun, esimerkiksi palveluverkon hallintaan ja korjauksiin.

Selvityksen kautta eteenpäin

Suunnittelun ja päätöksenteon tueksi toteutettiin alkukesästä 2017 nopealla aikataululla projektinhallintaselvitys, jossa yhteistyökumppanina oli FCG.

Hankkeiden arviointi aloitettiin kaupungin hallintokuntien edustajien ja sidosryhmien haastattelulla, minkä jälkeen aineistoa työstettiin skenaarioiden pohjalta työpajoissa. Prosessin tuloksena syntyivät arviot kunkin skenaarion vahvuuksista ja heikkouksista sekä investointikustannusten ja tulojen kehittymisestä vuoteen 2035 ulottuvalla aikajanalla.

– Tuloksista näkyy konkreettisesti se, että jos johonkin hankkeeseen investoidaan, raha on pois muualta. Selvitys kertoo siis joustonvaranäkymän – ei niinkään hankkeiden toteutusjärjestystä, se on päätöksentekijöiden asia, Majuri toteaa.

Kokonaistarkastelulle ja vaihtoehtoisten toteutus- ja johtamismallien analysoinnille on tarvetta.

– Esimerkiksi, jos joku hanke kaatuu tai toteutuu suunniteltua nopeammin, se muuttaa koko kuvion. Asemanranta on tästä hyvä esimerkki. Se lähti toteutumaan paljon ajateltua nopeammin ja siihen pitäisi reagoida, Lähteenmäki sanoo.

Selvitys toimii taustamateriaalina vuonna 2018 laadittavalle pitkän ajan toteutussuunnitelmalle. Toteutuspäätökset tehdään hanke kerrallaan.

Uudenlainen tarkastelutapa

Hämeenlinnassa ei ole ennen tehty vastaavaa selvitystä, joten kilpailutusvaiheessa Majurilla ja Lähteenmäellä ei ollut käsitystä, kuka olisi tehtävään sopiva konsultti.

– Isot kaupungit ovat varmasti joutuneet miettimään tällaisia asioita, mutta ehkä Hämeenlinnan kokoluokassa työ on vasta alkamassa.

Vaikka tilanne oli uudenlainen, prosessi ja lopputulos olivat ilmeisen onnistuneita. Vuorovaikutteisuus, laaja osallistaminen, päätöksentekijöiden mukanaolo, monipuoliset tarkastelut, tulosten konkreettinen esitystapa – muun muassa ne saavat tilaajilta kiitosta.

– Päättäjiä kiinnostaa ehkä eniten se, milloin päästään taloudellisesti nollarajan yläpuolelle, mutta meille on tärkeää myös se muu tieto. Sitä voidaan käyttää suunnittelun pohjana ja ehkä lähteä etsimään lisätietoa sen mukaan, mitä selvityksessä on noussut esiin.

Myös hankkeiden johtamisen ja koordinoinnin vaatimat henkilöresurssit tulivat selvityksessä selkeästi esiin – ja tarve osoittautui odotettua suuremmaksi.

– Se oli tavallaan meidän työmme näkyväksi tuomista muiden sanoittamana, Majuri muotoilee.

Monialainen tiimi

FCG:llä hankkeen projektipäällikkönä toimi Arkkitehtuuri ja yhdyskunnat -palvelualueen johtaja Pauli Santala. Työhön osallistuivat lisäksi alueidenkäytön asiantuntijat, projektijohtaja Kuisma Reinikainen ja johtava asiantuntija Jan Tvrdý sekä Infra ja verkostot -palvelualueen johtaja Jani Sillanpää.

Teksti Paula Böhling. Kuva Jarmo Teinilä.
(Artikkeli on julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Kuvassa Tarja Majuri ja Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan torin kulmalla. Taustalla arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema ”Skogsterin talo”, joka valmistui vuonna 1907 tavarataloksi. Nykyisin rakennuksessa on muun muassa ravintoloita ja Hämeenlinnan kaupunginmuseo.

pauli-santala-fcg
Lisätiedot
Pauli Santala
Johtaja, Arkkitehtuuri ja yhdyskunnat
050 556 5272
pauli.santala@fcg.fi

 

Tervetuloa sadun maailmaan!

Rovaniemen ja Napapiirin matkailuluvut kasvavat liki 20 prosentin vuosivauhdilla. Kasvu on tuonut uutta tarvetta maankäytön suunnittelulle – ja myös suunnitelmien vaikutusten arvioinnille.

Matkailun hiljaiseloa kesti Rovaniemellä usei­ta vuosia. Esimerkiksi Napapiirille kaavoitetut kauppa- ja liiketilat eivät menneet. Alue oli kuin unessa, kunnes vuonna 2013 hyväksytyssä kaavassa tarjottiin enemmän sisältöä ja elämyksiä, sadun maailmaa.

– Napapiiri alkoi elää, alueelle tuli sykettä. Ohjelmapalveluille ja tapahtumille varatut alueet alkoivat täyttyä. Käynnistyi iso hotellihanke. Kaikki alkoi kasvaa, matkailijamäärät, lentoliikenne, autoliikenne, kuvailee kaupunginarkkitehti Tarja Outila.

Puolen miljoonan majoitusvuorokauden raja ylittyi Rovaniemellä ensimmäisen kerran vuonna 2016. Matkailijoita tulee noin 130 maasta, mutta Kiina ja Israel ovat tuoneet eniten kasvua.

– Paras matkailun sisäänheittäjä on tietenkin joulupukki, hänet tunnetaan kaikkialla.

Joulupukin ohella kansainvälisiä turisteja kiinnostaa kaupungin sijainti mystisesti Napapiirin tuntumassa, erämaisen luonnon lähellä – ja myös kaupunkisuunnittelu, jota Outila itsekin esittelee turistiryhmille.

Kaavamuutos

Matkailun elpymistä oli toivottu, mutta näin nopeaan muutokseen ei ollut osattu täysin varautua.

– Huomasimme, että Napapiirin ohjelmapalveluyritykset tarvitsevat reiteilleen laajempia alueita kuin niille on kaavoissa varattu. Liikennekin alkoi olla aika kaoottista, ja paikoitusalueista tuli pulaa.

Tilanteen parantamiseksi alettiin valmistella Napapiirin asemakaavan muutosta, eri näkökulmat mahdollisimman hyvin huomioon ottaen. Erityisesti ELY-keskuksen kannanottojen huomioon ottaminen on ollut kaupunginhallitukselle haastavaa.

Rovaniemi tekee merkittävistä kaavoistaan yritysvaikutusten arvioinnit, mutta yleispiirteiseen sanalliseen lomakearviointiin Outila ei halunnut lähteä. Hän halusi perustaa arviot faktoihin – ja lähti FCG:n Markku Nissin puheille.

Vaikutukset numeroiksi

Alkoi tiivis yhteistyö Outilan, Nissin ja Rovaniemen Kehitys Oy:n investointiasiantuntijan Jaakko Pöykön kesken. Yritysvaikutusten arviointiin kehitettyä SYVA-mallia hiottiin niin, että saatiin esiin kaavan työllisyys- ja verotulovaikutukset.

Kaavaehdotuksen arvioitiin kasvattavan ohjelmapalvelujen kysyntää 30 prosentilla ja liikevaihtoa 10,4 miljoonalla eurolla.

Laskelmien mukaan toiminnan välitön ja välillinen työllisyysvaikutus on yhteensä 105 henkilötyövuotta, palkkatulo vastaavasti noin 4 miljoonaa euroa ja verotulo runsas 0,6 miljoonaa euroa. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat huomattavat.

Outila pitää FCG:n mallia tähänastisista parhaana. – Näkökulma on tutkimuksellinen, eivätkä arviot riipu henkilöstä. Työkalu on joustava ja helppokäyttöinen. Muuttujia ja arvoja vaihtamalla voidaan tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Aina on näytettävissä, mitä laskelmassa on otettu huomioon.

Uusi arviointitapa on jo lyönyt itsensä läpi Rovaniemellä, Outila sanoo. – Hinta­raamikin on järkevä, joten malli on mahdollista hankkia kehitysyhtiön ja kaupungin käyttöön.

Soveltuisi muuallekin

SYVA-mallin (sijoittuvan yrityksen vaikutusten arviointi) avulla saadaan helposti ja nopeasti entistä tarkempaa tietoa yrityksen sijoittumisen tai investoinnin aikaansaamista aluetaloudellisista hyödyistä – ja nyt malli on sovellettavissa myös kaavojen vaikutusten arviointiin, projektipäällikkö Markku Nissi esittelee.

Työkalun avulla voidaan arvioida sekä rakennusvaiheen että toiminnan aikaiset suorat ja välilliset vaikutukset työllisyyteen, verotuloihin ja muihin kuntakonsernin tuloihin. Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään kuntakohtaisia tietoja, Tilastokeskuksen toimialakohtaisia tietoja ja sijoittuvan yrityksen tietoja.

– Kun päättäjät haluavat tietää kaavan vaikutukset, tämä malli antaa vastauksen lukujen kautta, Nissi tiivistää.

Palvelukonseptiin sisältyvät aloitustyöpaja, työkalun räätälöinti asiakkaan tarpeisiin sekä työkalun luovutus ja käytön opastus. Malli on asiakkaan hyödynnettävissä vuoden lisenssillä. FCG vastaa mallin ylläpidosta ja käyttäjätuesta.

Teksti Paula Böhling. Kuva Tuula Lampela.
(Artikkeli on  julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Projektipäällikkö Markku Nissi FCG Kaupunkisuunnittelu.com

Kysy lisää!
Projektipäällikkö
Markku Nissi
markku.nissi@fcg.fi

ÄLUMTOK – Järviseudun master plan taipuu rap-riimeiksi

Meidän masterplan on tosi hyvä plääni
kuuluviin on päässyt toimijoiden ääni.

Aisapari aktivoi ja kokoamisen hoiti FCG,
tuo Hannan tiimi hyvää työtä tekee.

Näin riimittelee toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää Leader Aisaparista Etelä-Pohjanmaalta. Kyseessä on ÄLUMTOK (Älä Unohda Mitä Tänään Olet Kuullut) -rap, jonka lainit kertovat Järviseudun neljän kunnan matkailun master planista.

– Tiesin, että joudun asiasta jotakin master planin julkistustilaisuudessa kertomaan ja mielestäni on mukava jutella jotakin erilaista, Niemi-Huhdanpää valottaa riimien syntyä.

Diamonds Are A Girl’s Best Friend

FCG:n Järviseudulle laatima master plan on hionut alueen matkailun kehittämisen pääteemat Kraatterijärven seudun timantin muotoon. Sen pohjana ovat luonto- ja vesistöteemat, ja kärjeksi nousee geo- ja astroteema. Timantti konkretisoi Lappajärven syntyhistoriaa ja tarinaa meteoriittikraatterina.

– Kun näin timantin ensimmäisen kerran master planin luonnoksessa, minulle tuli mieleen Marilynin Diamonds Are A Girl’s Best Friend ja Cheekin Timantit ovat ikuisia, mutta en tiennyt mitä niitä voisi puheenvuorossa hyödyntää.

Julkistamistilaisuutta edeltävänä aamuna Niemi-Huhdanpää ryhtyi pistämään tekstiä paperille.

– Samasta plan vääntyi plääni, jonka pariksi tuli ääni ja siitä se sitten lähti.

Tiedossa on hommia

Entä millainen master plan rapin taakse kätkeytyy? Se kiteyttää Järviseudun matkailun kehittämisen tahtotilaksi Kraatterijärven seudun kiinnostavavana kohteena ja palvelukokonaisuutena, joka tunnetaan erityisesti Lappajärven tarinasta.

Suunnitelma sisältää esimerkiksi Lappajärven meteoriittinäyttelyn laajentamista, pyöräilyreittien ja koko perheen aktiviteettien kehittämistä sekä yhteisiä markkinointiponnistuksia.

Master plan syntyi vuorovaikutteisessa prosessissa. Aluksi FCG:n asiantuntijat Hanna Baas ja Mari Pohjola haastattelivat Järviseudun alueen toimijoita.

– Tämän jälkeen järjestettiin yhteinen työpaja, joka oli menestys. Tosi paljon väkeä ja kiinnostuneita tuli paikalle. Työpajan jälkeen osallistujat saivat tutustua luonnokseen ja kommentoida sitä.

– Minulle jäi mielikuva, että alueen toimijat kokivat saavansa osallistua. Hannan tiimi sai loistavasti kiinni alueelta tulleista toiveista, kommenteista ja mielipiteistä, Niemi-Huhdanpää kiittelee.

Kun kaikki lähdetään innolla hommiin,
yhteistyötä tehden,
ei tämä juttu todellakaan voi mennä pommiin.

Tiedossa on hommia – hiet pyyhitään housuun,
tästä lähtee Järviseudun matkailu nousuun.

Näin Niemi-Huhdanpää kannustaa rapissaan Järviseudun matkailun kehittämistä kohti master planin yhteistä tahtotilaa.

– Ensimmäisenä käydään keskustelua jo olemassa olevien hankkeiden kanssa ja törmäytetään alueiden toimijoiden kanssa. Sitten on tarkoitus hankkeistaa erilaisia kokonaisuuksia LEADER-rahoitus ja AIKO-rahoitus ensimmäisinä rahoituslähteinä.

– Hyvällä polulla ollaan. Konkreettista tekemistä löytyy helposti, kunhan vaan saadaan nämä ihmiset toimimaan yhdessä, hän tuumaa.

Teksti Katariina Kääpä Kuvat Päivi Kultalahti

Baas Hanna FCG Finnish Consulting GroupLisätietoja  Hanna Baas, hanna.baas@fcg.fi
Hanna Baas on matkailun ja aluekehityksen asiantuntija, joka on neljäntoista vuoden aikana tehnyt töitä matkailualueiden, matkailupalvelujen ja markkinoinnin kehittämisen parissa. FCG:lla Hanna on ollut tekemässä esimerkiksi master planeja ja matkailustrategiatöitä eripuolilla Suomea ja tehnyt runsaasti myös matkailun kehittämistä palvelevia selvitystöitä. Hanna innostuu erityisesti töistä, joissa pääsee yhdessä asiakkaan ja toimijoiden kanssa tiivistämään suuntaa matkailun kehittämiselle ja sen jälkeen palastella tekeminen konkreettisiksi toimenpiteiksi ja aikataulutetuksi ohjelmaksi.

 

Matkailun kasvaessa kestävän kehittämisen merkitys korostuu

Matkailu on Suomessa kasvanut viimeisen vuoden aikana ennätysvauhtia. Kasvuhuumassa usein mielessä ovat vain numerot. Pehmeämmät arvot unohtuvat. Kestävän kehittämisen huomioiminen matkailussa on entistä tärkeämpää, jopa välttämätöntä, matkailumme kasvun jatkumiselle.

Matkailun tulisi tuoda hyvinvointia niin talouden, työllisyyden, ympäristön kuin sosio-kulttuurisen kestävyydenkin osa-alueilta, myös vuosien päästä. Myös matkailijoiden tulisi tuntea itsensä tervetulleiksi sekä saada rahoilleen ja odotuksilleen vastinetta.

Muutos kohti kokonaisvaltaista kestävämpää matkailua on pitkä ja haastava prosessi. Vaikka Suomessa jo 90-luvulta alkaen on tehty erilaisia projekteja ja tutkimuksia, yritykset ja matkailualueet suorittaneet koulutuksia ja sertifikaattiohjelmia, ovat näkyvät tulokset vielä suhteellisen vaatimattomia ja kapealaisia. Ne keskittyvät pääosin matkailun ympäristövaikutusten minimointiin kuten energiankäytön tehostamiseen ja jätteiden lajitteluun.

Nyt jos koskaan tarvitaan tekoja sanojen sijaan ja – myös myönteisten taloudellisten ja sosio-kulttuuristen vaikutusten maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi.
Matkailijavirtojen hallintaa ei myöskään tule unohtaa. Emmehän halua kokea niin sanottua overtourismia esimerkiksi Lapin matkailukeskuksissa ja Helsingissä  – monien muiden kohteiden kuten Reykjavikin ja Venetsian tapaan.

Kielteiset vaikutukset ilmenevät pikkuhiljaa

Kestävä matkailu on uudelleen kohdentamista ja sopeutumista. Se on tasapainoilua hyväksyttävien rajojen ja kasvun vaatiman käytön välillä. Jatkuva muutos pitää hereillä, mutta vaatii systemaattista seurantaa, suunnittelua ja toimia.

Kasvu ja toimintaympäristön muutos ovat myös asteittaista, toisaalta kasaantuvaa ja usein peruuttamatonta. Onnistunut kestävän matkailun kehittäminen vaatii laaja-alaista ja pitkäntähtäimen suunnittelua.

Matkailun kasvaessa kestävän kehittämisen merkitys korostuu -Kaupunkisuunnittelu.com
Kestävän matkailun vaikutuksen arvioinnissa voidaan hyödyntää esim. ETISiä (European Tourism Indicator System)

Kestävän matkailun edistäminen kaikkien asia

Ymmärrän hyvin pienen matkailuyrityksen tuskan siitä, miksi heille luodaan paineita kehittää toimintaa kestävällä tavalla kiireen keskellä, kun naapurin toisen alan yritykselle välttämättä ei. Matkailija käy harvoin vain yhdessä yrityksessä, vaan kulkee laajemmalla alueella käyttäen useamman yrityksen ja alueen palveluja. Siksi kestävä matkailu onkin kaikkien sidosryhmien kuten paikallisväestön, alueiden, vierailijoiden, elinkeinojen ja julkisten toimijoiden, asia.

Julkiset toimijat voivat säädöksillä, linjauksilla, suunnitelmilla ja rahoituksella ohjata yritysten toimintaa. Matkailijat, yhä enenevässä määrin, luovat painetta yrityksiin ja päättäjille kulutusvalinnoillaan, toiveillaan ja vaatimuksillaan. Matkailua voisi kutsua myös intohimoteollisuudeksi, jonka vaikutukset kiinnostavat kaikkia, myös mediaa.

Juuri poikkisektoraalisena toimijana matkailulla on mahdollisuus vaikuttaa suunnanmuutokseen. Tueksi tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja niin maankäyttöön, pitkän tähtäimen suunnitteluun, ympäristöystävällisempään toimintatapaan kuin kestävien matkailutuotteiden ja elämysten kehittämiseen. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen, jakamistalouden ja kiertotalouden lisääntyminen, esteettömyys ja työntekijöiden hyvinvointi, kuten asuminen, ovat osa kestävää matkailukehitystä.

FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy osallistuu entistä vahvemmin yhteisiin talkoihin tarjoamalla palveluja kestävän matkailun edistämiseksi. Me teemme esimerkiksi kestävää matkailualueen tai -keskuksen pitkäntähtäimen suunnittelua, matkailun taloudellisten, ympäristöllisten ja sosio-kulttuuristen vaikutusten arviointia ja kehittämissuunnitelmien laadintaa mittareineen.

Nina Vesterinen FCG Finnish Consulting Group - Kaupunkisuunnittelu.com

 

Nina Vesterinen työskentelee johtavana asiantuntijana elinkeino- ja aluekehityksen palvelujen parissa. Hänellä on 30 vuoden monipuolinen kokemus matkailun asiantuntija- ja esimiestehtävistä elinkeinon, koulutuksen, tutkimuksen, konsultoinnin ja hallinnon alalta. nina.vesterinen@fcg.fi 

Kainuussa vauhtia matkailuinvestointeihin

FCG tuottaa Kainuun matkailuinvestointien edistämiseen liittyviä asiantuntijapalveluita. Työ on osa Kainuun liiton, kainuulaisten yritysten ja kuntien sekä Kainuun Etu Oy:n rahoittamaa 64 North Portfolio -hanketta.

Hankkeen tavoitteena on käynnistää merkittäviä matkailuinvestointeja Kainuussa, erityisesti niillä alueilla, joilla on jo investointivalmiita kohteita tarjolla. Hankkeessa rakennetaan tuottavimmista avainkohteista sijoittajille suunnattu portfolio, jota hyödynnetään myöhemmin myös laajemmin Kainuun matkailuinvestointien edistämisessä.

Lisäksi FCG on aktivoinut investointikohteiden markkinointia muun muassa Ristijärvellä, Kuhmossa ja Paltamossa.

Kiinnostus valmisteltuihin investointihankkeisiin on lisääntynyt Kainuun Edun aktiivisuuden ansiosta.

– Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä FCG:n kanssa investointikohteiden valmistelussa kansainvälisille sijoittajille, Carl Wideman Kainuun Etu Oy:stä kertoo hankkeesta.

– On erityisen tärkeää kiteyttää suunnitelmat sijoittajia houkutteleviksi investointimahdollisuuksiksi ja kirkastaa niiden tuomaa liiketoimintapotentiaalia. Liian usein investointikohteiden esittelyssä keskitytään vain loppukäyttäjään tai toimintamalliin.

– FCG:n tiimi on osoittanut nopeaa ymmärrystä, miten nostaa esille investointikohteiden tärkeimmät näkökohdat – ja kertoa ne sijoittajille niin, ettei esittely vaikuta pankkirahoituksen hakemiselta.

– On virkistävää työskennellä monipuolisen ja lisäarvoa tuottavan konsultin kanssa. Olemme saavuttaneet jo selviä tuloksia yhteisissä tavoitteissamme, Widerman kiteyttää.

Kuvat esimerkkejä investointikohteen visualisoinnista. Janne Tolppanen FCG. Kaupunkisuunnittelu.com
Kuvat esimerkkejä investointikohteen visualisoinnista. Janne Tolppanen FCG.

Nissi Markku-FCG

Lisätietoja
Projektipäällikkö
Markku Nissi
markku.nissi@fcg.fi

Siniaalto, Siltamäki ja Digikaava – kaupunkisuunnittelua vuonna 2017

Sinivalkoisena hehkuva aita Vantaalla, Nikkilän Sydän -koulu Sipoonlahdessa, Digikaava.fi, Siltämäki-peli, Kangasalan vuorovaikutteinen strateginen yleiskaava, paljon lisää kiinteistöverotuloja…

Tässä vain muutama esimerkki, millaisten asioiden parissa työskentelimme yhdessä asiakkaidemme kanssa FCG:n Arkkitehtuuri ja yhdyskunnat -palvelualueella vuonna 2017.

Tutustu kiinnostaviin poimintoihin eri alojen asiantuntijoidemme työn tuloksista suomalaisen kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun ajankohtaisen aiheiden parissa.

Kaupunkisuunnittelu

  • Kaupunkisuunnittelu. Olemme tutkineet Tampereen keskustan Morkun aukion täydennysrakentamisen täydennysrakentamista ja vanhan rautatiehistoriaan liittyvän rakennuskannan säilyttämistä ja kehittämistä. Hanke on puhuttanut Tampereella pitkään ja suunnitelmat etenevät nyt kaavan valmisteluvaiheeseen. Lisäksi olemme visioineet esimerkiksi Karjaan ja Paimion keskustan täydennysrakentamiskortteleita, Kirkkonummen Masalanportin palveluasumisen keskustakorttelia ja Veikkolanpuron korkealuokkaista pientaloasumisen aluetta.
  • Siniaalto-valotaideteos Vantaa. Suomi 100-juhlan kynnyksellä valmistui Vantaan Tammistoon 250 metriä pitkä Siniaalto-niminen valoteos ja suoja-aita Fingridin sähköasemalle. Aidan yli sata led-valoa hehkuvat pimeässä ja niiden värimaailmassa on eri vaihtoehtoja sateenkaaren väreissä. Itsenäisyyspäivän aikaan aita loisti sinivalkoisena.
  • Kouluhankkeet. Uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma tuo uudenlaisia mahdollisuuksia koulujen tilakäsitykseen. Arkkitehti- ja konsultointitiimit työstivät kouluhankkeita mm. Pöytyällä, Kouvolassa ja Kotkassa.
  •  Sisustussuunnittelu. Sipoonlahden Nikkilän sydän -koulun laajennus eteni sisustussuunnitteluvaiheeseen. Helsingin Kuntatalon viisivuotisessa saneerausprojektissa uuden sisutuksen saivat tänä vuonna lounasravintola, kokousravintola, kokouskeskus ja palvelukeskus.

Elinkeino- ja aluekehitys

  • Digitalisaatio. Merkittävimpiä digitaalisaatiota edistävä hankkeita oli ympäristöministeriön kaavoitusta palveleva KiraDigi Digikaava -hanke digikaava.fi  joka tuo uusia käytäntöjä ja ratkaisuja kaavoitukseen. Lapin Liiton Digi Aurora -hankkeessa kehitettiin Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen digitaalista myyntiä ja markkinointia sekä tuodaan alueen palvelutarjontaa esille nykyistä yhtenäisemmin. Siltamäki-pelissä kaupunginosan asukkaat pääsivät itse pelin avulla tutkimaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja tutkimaan miten rakentaminen vaikuttaa paikallispalveluihin.
  • Aluetalous. Vuonna 2017 lanseerattiin onnistuneesti SYVA -työkalu yritysten aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin, mitä SEKES ry päätti markkinoida valtakunnallisesti jäsenilleen. FCG Grant Advisors -palveluilla hankimme noin miljoona euroa kehitysrahaa asiakkaillemme.
  • Kiinteistövero. Kiinteistöveroselvityksiä toteutettiin 20 kunnassa ympäri Suomea. Joulukuussa solmittiin merkittävä yhteistyösopimus Helsingin kaupungin kanssa.

Maankäyttö ja kaavoitus

  • Kaavoitus. Yleiskaavoituksessa keskityimme entistä enemmän strategiseen suunnitteluun ja käynnistimme useita uusia strategisia yleiskaavakaavahankkeita. Esimerkkinä vuorovaikutuksellisesti laadittu Kangasalan strateginen yleiskaava.
  • Kaavahankkeissamme korostuvat myös entistä laajemmin uusiutuva energia, biotalous ja kiertotalous. Vuoden aikana käynnistimme useita energiantuotantoon ja teollisuuteen liittyviä kaavahankkeita.
  • Alueiden- ja maankäyttö. Olemme vahvasti mukana alueidenkäytön ohjauksen muutoksessa ja maakuntauudistuksessa esimerkiksi yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa laadittavan Alueiden käytön suunnittelun ja maakuntauudistuksen AAMU-selvityksen laatimisessa. Maankäytön kokonaisvaltainen konsultointi ja kuntien koko maankäytön toiminnan kehittäminen on nousemassa keskeiseksi osaamisalueeksemme.

Pauli Santala FCG Kaupunkisuunnittelu.com

 

Lisätietoja
Pauli Santala
Palvelualueen johtaja
pauli.santala@fcg.fi

Year 2100: Free land anyone?

It is generally known, that the area of Finland is steadily increasing. The reason is a phenomenon known as post-glacial rebound. During the last ice age the Earth’s crust was depressed 500 metres due to Fennoscandian ice sheets weight.

After the ice melted, the crust started to rise again and the rise is still perceptible today. In Finland, the Land uplift is most apparent in the Mid-Western area (about 10 mm per year) while the slowest is on the Southeast of Finland (3 mm per year).

Since the urban and city planning is one of the FCG:s core services, our objective was to look at what kind of impact this phenomenon will have on the Finnish cities. We tried to use the GIS methods to visualize the shoreline change among two selected cities, Oulu and Rauma, and study, how it will affect the coastal areas.

How is the shoreline length going to change? And what about the total area of available land?

Shoreline Change among Oulu and Rauma

For the reference years we decided to look further enough into the future and picked up the sequence of years up to 2100. Based on the several resources (Geological Survey of Finland & National Land Survey of Finland, 2017) it was deducted that the land rises about 8.5 mm per year in the Oulu region, whereas in around the city of Rauma around 6.5 mm per year.

As the source spatial data, we used the open source national digital elevation data model and the bathymetrical data (National Land Survey of Finland, 2015). We then developed an algorithm using the ESRI’s ArcGIS and got following results.

In the year 2015 the shoreline at the Oulu study area was 148 km long. According to the study, by the year 2100 it will be most probably shortened by more than an half to 62 km.

In the Rauma study area the uplift is not that fast, but the change in length of shoreline is also noticeable. In 2015 the length of shoreline was 370 km and by the year 2100 it will shorten approximately to 220 km, respectively 237 km in the year 2050.

At this point it is necessary to note, that the availability of precise bathymetrical data for the study area was limited and it might bias the results. We might in the future observe creation of new small islands which will probably result in not that significant loss in shoreline length. But in the end, the shoreline length might not be the most interesting value.

Change in Area of Available Land

This phenomenon is also associated with the change in total area of available land, which is actually more interesting value if we consider the city planning. As we all know, city planning is about the area and available land.

While at the studied part of Oulu the total area was 298 km2 in 2015, by the year 2050 it will grow up to 307 km2 and by the year 2100 up to 311 km2.

In Rauma, the total area of available land will be significantly rising as well. Whereas in 2015 the area of study area was 134 km2, we can expect it to be 151 km2 by the year 2100.

The shoreline change due to the postglacial rebound at the Oulu and Rauma study area by the years 2015, 2030, 2050, 2010.
The shoreline change due to the postglacial rebound at the Oulu and Rauma study area by the years 2015, 2030, 2050, 2010.

Within 85 years, the city of Oulu will gain at the study area more than 10 km2 of land and the city of Rauma around 17 km2. We need to point out, that we are speaking about appreciated shore areas, which are highly valued with sometimes double the prices in comparison to the not much further inner-land situated real estates.

If we really simplify the complexity of real estate economics, we can hypothetically estimate the value of the raw land increase is 30 million euros in Oulu and 51 million euros in Rauma. Aren’t these obvious reasons, why we should discuss the need for long term strategical shore planning, especially among the west-coast situated cities?

The city shore areas should be probably more pragmatically reserved for the city expansion, e.g. on one side for the construction of shore residential areas, on the other side for the promotion of the city green infrastructure. We might also need to evaluate, if we need adequate legal policies to address the ownership of such areas and if we should more carefully bind this value for the future generations.

Or will the glaciers strike back and we anyway loose this potential due to Climate change related rise of the sea levels predicted by the IPCC?

An example of the changes in the 0 m above sea level line by the years 2015, 2030, 2050, 2100 at Uusitaloa area in Rauma (left) and Kempeleenlahti in Oulu (right).
An example of the changes in the 0 m above sea level line by the years 2015, 2030, 2050, 2100 at Uusitaloa area in Rauma (left) and Kempeleenlahti in Oulu (right).

The study was concluded by Denisa Kujovská, Bachelor’s degree programme student at the Czech University of Life Sciences Prague (CULS), during her Erasmus+ traineeship at FCG in the summer 2017.

fcg arkkitehdit jan tvrdy

Further information 
Jan Tvrdy, Senior Advisor, Urban and Strategic Planning
jan.tvrdy@fcg.fi