Kokoaan isompi Jakobstads centrum

Olin Pietarsaaressa alustajana seminaarissa, jossa käynnistettiin keskustan ympäristö- ja liikennesuunnitelman päivittäminen hankkeen vetäjän, Ilmari Heinosen johdolla. 

Olin etukäteen innostunut siitä, että tapaan pitkästä aikaa Pietarsaaren legendaarisen ex-kaupunginarkkitehdin Roger Wingrenin, liikennesuunnittelun vai sanoisiko mieluummin monipuolisen ”mobiliteettiymmärryksen” gurun Pentti Murolen ja kaupan konsultoinnin konkarin Tuomas Santasalon. 

Rockin ja aaveiden kaupunki

Puhujaksi oli kutsuttu jo vuosikymmenet Uppsalassa asunut, mutta Pietarsaaressa kasvanut kirjailija Lars Sund. Oli mahtava tutustua Lasseen, jonka nuoruusmuistoihin väljästi pohjautuvan romaanin Mistä musiikki alkoi kautta olin vastikään nauttinut ihan erikoista kaupunki-ilmaa.1960–70-lukujen Jeppis, jossa oli enemmän rockbändejä kuin missään muualla, pursuaa kirjasta kokoaan suurempana.

Aloin uskoa, että Pietarsaaressa eri aikakaudet elävät päällekkäin ja keskustelevat keskenään – myös aaveiden hahmossa. 

Sunnuntai-iltana tapasin vanhat mestarit komeaan Tulli- ja pakkahuoneeseen perustetussa Epoque-hotellissa. Jalkauduimme sieltä etsimään ravintoa. Ensimmäinen kehityskohde oli helppo tunnistaa: keskustaan tarvitaan enemmän kapakoita ja varsinkin ruokaravintoloita! Päädyimme Black Sheepiin, entiseen huoltoasemarakennukseen perustettuun olutravintolaan. Note to self: Jeppiksen jazzelämän tukipylväs, O’Learys-pubin perinteiset torstaijamit, ovat siirtynyt samaan Black Sheepiin. 

Maanantaina löysimme tiemme Wava-taideopiston komeaan Campus Allegro-rakennukseen. Media oli paikalla ja sali täyttyi kuulijoista sekä iltapäivällä että illalla. Kiitos siitä kuuluu paikalliselle markkinointiviestintätoimistolle Ab Wikström Media Oy:lle.

Kuva: Lasse Sund, Pena Murole ja Roger Wingren lehdistön tentattavana.

Mikä trendaa?

Seminaariohjelman aloitti Lasse Sund aiheella tulevaisuuden historia. Tulevaisuus on kirjoittamaton ja arvaamaton. Tiedämme, että ilmastonmuutos on tosiasia, mutta emme vielä ymmärrä miten se tulee meihin ja lapsiimme vaikuttamaan. Nuo vaikutukset ovat se musta joutsen, josta tilastot eivät kerro ja joka ei seuraile mitään ohjelmia tai suunnitelmia. Tätä Nassim Nicholas Talebin tunnetuksi tekemää käsitettä ei kuulemma pidä sekoittaa Pohjanlahdella esiintyviin oikeisiin, värimuunnoksena kehittyneisiin mustiin joutseniin. Lassen viesti oli synkeä: ilmastokriisi koskee meitä kaikkia. Kaunisteluun ei ole varaa eikä aikaa. 

Tuomas Santasalo avasi seminaariväelle kaupunkikehitystä toisesta kulmasta eli kulutuksen kautta: vaikka päivittäistavarakauppa kasvaa, kaikki erikoiskauppa vähenee. Pitäisikö huolestua? Pikkuliikkeet ovat toki tärkeitä keskustan elävyyden kannalta. Voi kuitenkin päätellä niinkin, että kauppa kriisiytyy juuri ylikulutuksen vuoksi. Jos ja kun ihmisillä on jo pääsääntöisesti kaikki tarvittavat tavarat ja todella paljon sellaista, mitä he eivät koskaan tarvitse, kauppa kärsii. Myymälät vähenevät.

Päättelin, että se mikä säilyy, on ihmisten tarve tavata toisiaan. Tuomaksen mukaan nousussa on lähinnä kahviloiden ja ravintoloiden myynti. Ravintolaelämähän heijastelee sekä halua päästä arjessa helpommalla että mitä suurimmassa määrin myös vuorovaikutuksen tarvetta. 

Sain tästä mielestäni kelpo sillan omaan esitykseeni: kestävää kulutusta on kulttuurin, elämysten ja vuorovaikutuksen kulutus. Siis käyttäkäämme rahamme niihin ja kävelkäämme keskustaan, jossa on toivottavasti yhä villimpi tarjonta omaehtoista kulttuuria ja nähtävää.

Pohdiskelin myös, mitä ihmisiä kuhisevat kesäiset kirppikset kertovat. Jos kerran vaatteita on kaikilla kaapit täynnä, ehkä kaivattu “kaupunkia aktivoiva muotikauppa” onkin juuri kirpputoreilla ja kierrätyskeskuksissa. Ne ovat kohtaamispaikkoja, joissa asiantuntija eli vaatteen edellinen omistaja on siitä kertomassa, joten ostaja saa myös tarinan. 

Jalkautukaa suunnittelijat!

Kaksikielisen esitykseni teemaksi oli annettu interaktiivinen ydinkeskusta. 

Korostin kävelijän näkökulmaa keskustaan. Kävely on ihmisen vuorovaikutusta kaupungin kanssa. Toisin kuin muut liikennemuodot ja liikuntamuodot, se on ihmisten vuorovaikutusta keskenään. Saarnasin Jane JacobsinWilliam Whyten ja Jan Gehlin inspiroimana siitä, että jokaisen suunnittelijan ja aktivistin kannattaisi jalkautua tutkimaan kaupunkitilaa. Olisi todella tärkeää ymmärtää, mitä kaupunkikeskustassa tapahtuu, miten ihmiset käyttävät siellä aikaa ja miten suuri vaikutus kohtaamisilla on. 

Entäs huomaammeko, miten moniaistisesti kaupungissa etenemme ja mitkä aistimukset meidän kulkuumme ja käyttäytymiseemme vaikuttavat? Kylmyys ja lämpö vaikuttavat monessa. Varmaan tuntoaisti on unohtunut, kun graniittipaasia käytetään ulkokalusteissa Suomen ilmastossa. Entä miten juhlahuoneistosta kantautuva lämmin valo vetääkään puoleensa kertoen käynnissä olevista trooppisista tangoiltamista!

Kuva: Interaktiivisuuden huippu, tangoiltamat

Uusi keskustasuunnittelun kierros on siis vasta alkamassa. Ensimmäisessä vaiheessa luvassa on esseekokoelma kulttuurikaupunki Jeppiksen menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Inspiroivaa olla mukana!

Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi

Neliömäärät kuriin laadusta tinkimättä – Kouvola pisti koulusuunnitelmat uusiksi

Kahdeksan-yhdeksän neliötä per oppilas. Tämä oli tilankäytön tavoite uusille kouluille Kouvolassa. Nyt nämä tehoneliöt löytyvät Anjalan, Sarkolan ja Valkealan koulujen suunnitelmista.

Matka tehokkaaseen tilankäyttöön kouluissa ei ole ollut Kouvolassa aivan suoraviivainen. Siihen on kuljettu muutaman mutkan kautta.

Sarkolan ja Valkealan koulujen suunnitteluprosessi oli pitkällä, kun Kouvola päätti pistää pelin poikki. Näytti siltä, että kouluista oli tulossa hyvin perinteisiä ja tilankäytöltään tehottomia.

– Keskeytimme suunnitelmat ja otimme uuden alun. Halusimme tavoitella uuden­aikaisempaa oppimisympäristöä ja peda­gogista suunnitelmaa sekä selkeyttää tilankäytön tavoitteita.

– Kustannuksiltaan aikaisempi yhtälö oli vaikea. Kustannusarviot haluttiin käydä uudestaan läpi ja täsmentää oppilaskohtaista neliömäärää, perusopetuksen palvelupäällikkö Kim Strömmer Kouvolasta kertoo.

Koulusuunnittelun uutta alkua astui tahdittamaan FCG:n arkkitehti-pedagogi -asian­tuntijapari Mikko Kaira ja Raila Oksanen.

Laskevat oppilasennusteet

Uusia kouluja suunnitellaan Kouvolassa tilanteessa, jossa väestöennusteet laskevat. Samaan aikaan etenevät perusopetuksen kehittämissuunnitelma ja kouluverkon tarkastelu. Haasteita työssä riittää.

– Oppilasmäärän lasku jatkuu. Syntyneiden määrän perusteella olemme arvioineet, millainen palveluverkko tarvitaan ja miten nämä kouluhankkeet sopivat siihen. Valkealan ja Anjalan koulujen oppilasmäärät laskevat jo rakentamisen aikana, Strömmer sanoo.

Tässä tilanteessa on koulujen suunnittelua katsottava uudesta näkökulmasta. Nyt suunnitelmassa Valkealan kirkonkylälle rakentuu 630 oppilaan yhtenäiskoulu, johon yhdistyvät 100 lapsen päiväkoti, kirjasto ja neuvola.

– Kyseessä on monikäyttötila, joka on monistettavissa toisillekin alueille. Suunnittelemme nyt ensimmäistä kertaa tällaista ratkaisua

– Lähtökohtana on, että koulurakennus on joustava ja muuntuva. Sitä voidaan käyttää erilaisiin ja eri-ikäisten ihmisten tarpeisiin, Strömmer kuvailee.

Monikäyttöisyys ja joustavuus leikkaavat läpi suunnitelman. Rakennuksen sisätilat ovat paitsi avoimia ja helposti muunneltavia, myös luovasti ja tehokkaasti käytettyjä.

– Äidinkielen luokka on sijoitettu pysyvästi kirjastoon, ilmaisutaidonluokka näyttämölle ja terveystieto ruokalan yhteyteen, Mikko Kaira esittelee pohjapiirrosta.

Sekä Valkealassa että Sarkolan 350 oppilaan alakoulussa tilatehokkuus on saatu puristettua alle 8 neliöön per oppilas. Se on merkittävästi vähemmän kuin aikaisemmin on keskimäärin rakennettu kouluja – ja juuri sellainen luku, johon Kouvolan kaupunki tähtäsi.

– Turhat neliöt ovat kaikkein suurin kustannuksiin vaikuttava tekijä. Mikään muu ei pysty sitä kompensoimaan. Kun taloa tiivistetään, säästyy rahaa, jota voidaan käyttää laadukkaaseen rakentamiseen, Kaira kiteyttää.

– Tilatehokkuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koulu on ahdas ja ilmat puristettu pihalle. Väljyys rakennuksissa säilyy, hän jatkaa. Neliöitä kouluissa on vähennetty paitsi tilojen luovalla yhteiskäytöllä myös esimerkiksi osoittamalla aula- ja käytävätiloja opetuskäyttöön.

Käyttäjät, tilaaja ja maksaja yhdessä

Arkkitehtuurin rinnalla koulusuunnittelussa kulkee pedagoginen suunnitelma. Tuore OPS tukee koulutilojen kehittämistä avoimiksi ja joustaviksi.

Raila Oksanen muistuttaa kuitenkin, että pedagogiikassakin on katsottava reippaasti nykyhetkeä pidemmälle.

– Kun koulut rakennetaan hyvin, ne kestävät vuosikymmeniä. Rakennusten on oltava muunneltavia, kun OPS vaihtuu 10 vuoden välein. Emme voi tehdä koulua vain tämänhetkistä pedagogista virtausta varten.

Hyvä kokonaisuus tulevaisuuden koulusta syntyykin, kun siinä kohtaavat pedagogisten tarpeiden ohella myös tilaajan ja maksajan sekä tulevan ylläpitäjän taloudelliset intressit. Näin tapahtui Kouvolassa.

– Lähdimme hakemaan tukea uuden­laiseen ajatteluun oppimisympäristöstä, tilojen monikäyttöisyydestä ja erilaisista käyttötarkoituksista koko koulun elinkaaren aikana. Tässä on onnistuttu hyvin, Strömmer kiteyttää.

Oksanen ja Kaira saivat koulusuunnitelmat valmiiksi tammikuun lopussa. Hankesuunnittelu etenee Kouvolassa kevään aikana.

– Päätökset investoinneista tehdään kesään mennessä, Strömmer arvioi.

Teksti Katariina Kääpä.
Kuvat Joonas Berlin ja Minna Seppä. Mallinnukset Milla Rusanen.
(Artikkeli on julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Mikko Kaira Kaupunkisuunnittelu.com
Kysy lisää!
Mikko Kaira
Toimialajohtaja
Arkkitehtuuri
mikko.kaira@fcg.fi
040 517 6975

 

Raila Oksanen FCG kaupunkisuunnittelu.com
Raila Oksanen
johtava konsultti
raila.oksanen@fcg.fi
050 439 5619

 

Ympäristön mittaaminen – Fotogrammetriamalli arkkitehtikilpailun apuna

Menetelmällä säästetään kilpailuryhmien työtä ympäristön mallintamisessa. Tavoitteena on kilpailutöiden yhteismitallisuuden paraneminen, kun realistinen ympäristö on käytettävissä visualisointeja varten.

Lue lisää