Kaupungin sydän maan alla

Kaikki haluavat keskustoihin. Miten keskustojen vetovoiman kasvu näkyy kaupunkirakenteessa? Helsingin siluetista ja korkeiden rakennusten sovittamisesta siihen puhutaan paljon. Vastakkainen prosessi on jäänyt vähemmälle huomiolle: keskusta siirtyy vähä vähältä katutason alapuolelle. Varsinkin ruoka ostetaan valtaosin maan alta: vähittäistavarakaupan myynnistä ydinkeskustassa 85 prosenttia tulee maanalaisista liiketiloista. Olisitko uskonut – ihan oikeasti? Maan alle kaivautuminen on ollut käynnissä pitkään ja vaivihkaa.

Helsinki tunnetaan ammattipiireissä kansainvälisestikin korkealaatuisesta maanalaisesta infrastruktuuristaan. Erikoislaatuisimpia kohteita edustaa Esplanadinpuiston alle piilotettu valtava tekojärvi, joka tuo mukavuutta tuhansille keskustan käyttäjille rakennusten kaukoviilennyksen lähteenä.

Samaan aikaan maanalaiset kävely-ympäristöt ovat jääneet kehittämättä, silmiinpistävimmin 1960-lukulainen Asematunneli. Iso murros saattaa käynnistyä viime vuonna valmistuneen Amos Rexin myötä, jonka suunnitelmassa otettiin hienosti haltuun maanalainen maailma. Kallioon louhitut tilat yhdistettiin aukioon kiipeiltävillä ja kurkisteltavilla taideteoksilla, joihin kaikki rakastuivat.

Juuri ne asiat, jotka tekevät Amos Rexistä menestyksen, puuttuvat viereisistä kävelytunneleista yhdyskäytävineen: siistit ja huolitellut tilat, tilojen monimuotoisuus, taide ja luonnonvalo.

Teemme Helsingin kaupunkiympäristön tilauksesta selvitystä, jossa luotaamme Helsingin maanalaisen keskustan mahdollisia tulevaisuuksia. Miten keskustan kävelytunneleita voisi parantaa ja tehdä viihtyisämmäksi osaksi käveltävää kaupunkia? Pitäisikö maanalaisia yhteyksiä lisätä ja yhtenäistää? Vai tulisiko tyytyä nykyisten parantamiseen ja suunnata isommat resurssit maan päällisiin julkisiin tiloihin, aukioihin, palveluihin ja ylipäätään katuympäristöön?

Keksitäänkö vielä jotain aivan uutta olojen parantamiseksi – myös sadoille päivittäin tunnelimaailmassamme meitä muita palveleville maanalaisten liiketilojen työntekijöille?

Miten maanalaisista tiloista ja kävelytunneleista saataisiin osa viihtyisää kävely-ystävällistä keskustaa?

Olemme totta kai jalkautuneet tarkkailemaan maanalaisten tilojen käyttöä omin silmin, korvin ja nenin sekä ottaneet käyttöön useita tutkimusmenetelmiä määrällisestä seurannasta digitaalisiin sovelluksiin. Kuvallisia huomioita ja ideoita keräämme Chaos Crowd-sovelluksen avulla ja somesta aihetunnisteella #Myundergroundhelsinki.

Yksi sosiologian gradukin on tekeillä. Siinä tutkija seuraa mitä tapahtuu, kun Asematunneliin kesäkuussa tuodaan laadukas tanskalainen istuinryhmä väsyneiden jalkojen lepuuttamiseen ja tapaamispaikaksi.

Järjestämme yhteistyössä FCG Koulutuksen kanssa aivan kohta myös lyhyen kurssin, jolla kokeillaan useimpia projektissa käytettävistä menetelmistä ja osallistutaan tutkimuksen tekoon. Odotan innoissani ja jännityksellä, mitä on tulossa!

”Kävelevä kaupunkilaboratorio” –kaupunkianalyysikurssi 11.-12.6. Ilmoittaudu tästä!

Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi

Kohennetaan kävelykaupunkia Bulevardista alkaen

Osallistuimme FCG Arkkitehtien tiimillä äskettäiseen Helsingin kaupungin ideakilpailuun kävelykeskustan laajentamisesta. Halusimme näyttää, miten käveltävyyttä parannetaan ihmisten ympäristöstä ja katutilan viihtyisyydestä lähtien.

Arja Sippolan ehdotuksesta lähdimme hahmottelemaan, miten kävely-ympäristöä nimenomaan ydinkeskustan torien ja merenrantojen välillä voidaan parantaa. Linjasimme kohennettavat kävely-yhteydet merenrantaan kaikkiin ilmansuuntiin, mutta ehdotimme että kävelypainotteisen keskustan laajentaminen aloitetaan Bulevardista. Valitsimme juuri Bulevardin vaikutusalueineen, koska katu on jo nyt vilkas, suosittu, ja edustuskelpoinen. Lisäksi sen merkitys kasvaa edelleen Jätkäsaaren ja Hernesaaren rakentamisen myötä.

Lähde lauantaikävelylle

Suosittelen kiireetöntä lauantaikävelyä Ruoholahdesta ydinkeskustaan! Kulje kanavan vartta Jätkäsaaren hulppean Clarion-hotellin kautta Hietalahdenrantaan, jonka laitureissa nuokkuvat alukset laajentavat kävelijän maailmaa kadulta merelle. Sinne on syntymässä kuin stadin oma Nyhavn (se Kööpenhaminan kapakkasatama) erilaisine hieman repsottavine rantaravintoloineen.

Etene Hietalahdentorille, jossa on käynnissä satojen ihmisten kohtaamisia kirppiksen tekosyyllä, ja jatka Bulevardia Aleksanterinteatterille. Poikkea Ekbergin terassille teelle, jatka sitten Vanhan kirkon puistoon vetämään henkeä ennen tuloa vilkkaalle Erottajalle, jota jo parannetaan komeaksi kaupunkiaukioksi. Bulevardi tarjoaa vaikka kuinka paljon tapahtumaa, kohtaamisia ja nähtävää. Kaupunkilaiset ovat ottaneet niin Koffin puiston kuin Ruttopuiston omakseen.

Kuitenkin huomaat, miksi tämä yksi suosituimmista promenaadeista, stadilaisille myyttisen tärkeä ”Bulsa” on usein negatiivisissa otsikoissa. Ahtailla jalkakäytävillä kävelijät törmäilevät erilaisiin esteisiin, aikaa tuhrautuu liikennevaloissa. Pyöräilijöitä kapealla kaistallaan uhkaavat pysäköivät autot.

Bulevardista Helsingin Ramblas

Ehdotamme, että Bulevardista tehdään kävelypainotteinen Helsingin Ramblas linkiksi Kauppatorin, Espan ja Hietalahdenrannan väliin, poistamalla pysäköintiä, leventämällä jalkakäytäviä ja tuomalla penkkejä ja taidetta katutilaan levähtämistä ja viipyilyä varten.

Kävelijän kuninkuus ja turvallisuus taataan poistamalla liikennevalot ja korottamalla risteysalueita. Aurinkoisen jalkakäytävän terasseille vapautuu lisää tilaa. Hietalahdentorille kuvittelimme ulkoilmaleffateatterin, Bolognan keskusaukion tapaan, ja Aleksanterinteatterin pihalle esittävän katutaiteen areenan, joka esittelee vierailuteatterin ajankohtaista ohjelmistoa.

Tarkemmin kadun toiminnot täytyy tietysti ideoida muiden tuottajien, käyttäjien ja aktiivien kanssa. Bulevardin tulevaisuus voidaan liittää Uudenmaankadulle syntyneen design districtin päivittämiseen.

Mielestämme ehdotus on hyvin joustava, koska se ei edellytä keskustan alittavan maanalaisen kokoojakadun rakentamista. Se toimisi hyvin yhteen esimerkiksi sellaisessa vaihtoehdossa, jossa tuodaan maanalaista pysäköintiä Hietalahdentorin alle. Silloin merellinen tori vapautuu tehtävästään parkkipaikkana rannan vieressä.

Länsisataman liikennettäkin helpottaisi, jos mahdollisimman moni laivamatkustaja kävelisi keskustaan. Eiköhän se onnistu, kun tarjotaan kävelyelämyksiä, joista saa vainun jo laivarannassa. Jos taiteen ja designin ”supermuseo” sijoitetaan ydinkeskustan muuttuvan painopisteen mukaisesti Hietalahdenrantaan, niin onnistutaan varmasti.

Ideat luovutettiin Helsingin kaupungille elokuun lopussa ja esiteltiin markkinatoimijoille ja yleisölle nyt syyskuussa. Laiturin keskustelutilaisuudessa toivottiinkin, että Bulevardin parantaminen aloitetaan vaikka heti!

Katso FCG:n Merellinen Helsinki -suunnitelma
Kaikki ideakilpailun ehdotukset kerrokantasi.hel.fi/keskusta-ideat
Kerrokantasi.fi-palvelussa voit kertoa myös oman kantasi suunnitelmista.

paivanen-jani-21210-ref20151217-171036-5920
Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi

 


Helsingin kaupunki järjesti kesän 2018 aikana ideakilpailun kävelykeskustan laajentamisesta ja maanalaisesta kokoojakadusta. Ideoiden kartoittaminen palvelee myöhemmin käynnistyvää yleissuunnitteluvaihetta. Tavoitteena on ideoida keskustan liikkumisen, huoltoliikenteen, pysäköinnin ja satamaliikenteen sekä kävelykeskustan viihtyisyyden ja toiminnallisuuden kannalta mahdollisimman hyvä ja toimiva kokonaisratkaisu, joka sisältää sekä kävelykeskustan laajentamisen että maanalaisen kokoojakadun. Ideat luovutettiin Helsingin kaupungille jatkokäyttöön elokuussa. Lue lisää www.uuttahelsinkia.fi

Kaupunkisuunnittelua: Bulevardia voi kehittää monipuolisena taide- ja ravintolakatuna.
Bulevardia voi kehittää monipuolisena taide- ja ravintolakatuna.

Kaupunkisuunnittelua: Koffin kortteeliin ravintolamaailma
Koffin korttelin sisäpihaa kehitetään viihtyisäksi ravintolamaailmaksi.