Going underground in Helsinki

Underground spaces are part of Helsinki, and in heavy use. Annually there are 17 million metro station users at Helsinki Central Railway Station and 14.5 million at Kamppi. About 80 % of Helsinki centre’s grocery stores are underground.

Subsurface facilities and routes are a very important part of the functional, traffic and commercial center. They have a strong concentration of urban DMA: Density – Mix – Access. The triangle consists of a lot of people (and purchasing power), mixed activities, and very good accessibility. These are qualities that new shopping malls are trying their best to attain. The super-central underground in the core of the city will become increasingly important the longer and denser the linear subway-connected city of Helsinki-Espoo becomes.

Loitering to integration

With the City of Helsinki, we wanted to have a better perspective to: 

• What is the daily life of underground spaces like – what’s going on, how do people spend their time? 

• What is the quality of the underground space? Do the downtown public spaces meet current expectations? 

Let’s consider awhile what makes for significant places. The renowned Danish architect, Jan Gehl, would say it is the possibilities for staying, having a bit of a good time sociably with a friend, peacefully alone, or curiously among strangers. 

The Helsinki tunnels were not meant for loiterers. In the 1960s Helsinki started constructing pedestrian tunnels for quick passing-through, and apparently for clearing streets of pedestrians. These rough corridors still prevail, even though the needs of citizens have changed. 

Where are, in contemporary Helsinki, the places meant for would-be citizens, not-yet citizens, or downright strangers? Could they be welcome guests to perfectly open places? There is the grand public library Oodi, new pride of Helsinki, that promises to welcome all social groups. Oodi has the large capacity and brave staff needed to tackle the issues that arise. It is fair to say that with developments like this the expectation of openness, already high in the equitable Nordic countries, has risen.

Could subsurface spaces, for example, Helsinki’s well-worn Asematunneli (Station Tunnel) play a part in “open society”? 

What was found?

We made a set of studies of the underground city for the update or Helsinki’s Underground Master Plan. First we made a study plan and a concise benchmarking, then executed a series of studies, and lastly reported several proposals and recommendations. We assessed – besides ”walkability” itself – social safety, accessibility, orientation, and service supply, and, for the key spaces, also opportunities for staying, resting and engaging in social interaction.

The tunnel network is, and will continue to be, aimed at securing smooth mobility on the system level. This should be further improved by better physical accessibility, spatial orientation, and signage.

There is another need that is not being met however. This is a demand for places to stay. In the very heart of the city (which is located exactly in the Station Tunnel), there must also be places where staying is not only permitted but enjoyable. In our project, we devised a pop up experiment where groups of high-quality seating furniture was introduced to the Station Tunnel. The furniture was kindly provided by Norwegian design company Vestre.

’Positive takeover’ step by step

The experiment showed that people can be encouraged to take over the space by improving it with small, very affordable measures. Of course, having more eyes on the place improves also its atmosphere of safety.

It is crucial that expanding the underground world does not compromise the vitality of street-level services. In Helsinki centre, walking is by far the winning mode of transport, and the modal share of public transport is very high. Therefore, we can afford to develop underground routes and shops without a risk of the street level services withering or lacking customers. In good weather and summer, people will choose the street anyway.

Quality is however much more important than quantity. Especially for the sense of security and lively services, it is better to have just a few high-quality, busy places with attaching corridors than long gateways. And it is very important to plan routes so that there are no blank areas left.

Like city space, the subsurface space is also structured into squares and routes. If you want to stop a customer, it is much better to be on the square than along the route.

No lack of ideas

The boundary between the street and the underground should be as porous as possible. You could say a double decker city is the better the more transparent it is. This might mean big windows, multi-story atriums, bringing in natural light, gentle paths, and clear guidance to well-known places; weather protected, tidy connections to bus terminals, cultural sites such as theaters, clubs, museums. Natural light, greenery, public art, music, fountains. Han Admiraal and Antonia Cornaro cover many fancy possibilities Underground Spaces Unveiled (2018). Worth checking out!

Underground facilities offer opportunities to provide services and city “brand experiences” to thousands of users daily. Since we have the best digital library system in the world, could there be a pick-and-drop library point at a subway station gate, for example?

Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi

Kaupungin sydän maan alla

Kaikki haluavat keskustoihin. Miten keskustojen vetovoiman kasvu näkyy kaupunkirakenteessa? Helsingin siluetista ja korkeiden rakennusten sovittamisesta siihen puhutaan paljon. Vastakkainen prosessi on jäänyt vähemmälle huomiolle: keskusta siirtyy vähä vähältä katutason alapuolelle. Varsinkin ruoka ostetaan valtaosin maan alta: vähittäistavarakaupan myynnistä ydinkeskustassa 85 prosenttia tulee maanalaisista liiketiloista. Olisitko uskonut – ihan oikeasti? Maan alle kaivautuminen on ollut käynnissä pitkään ja vaivihkaa.

Helsinki tunnetaan ammattipiireissä kansainvälisestikin korkealaatuisesta maanalaisesta infrastruktuuristaan. Erikoislaatuisimpia kohteita edustaa Esplanadinpuiston alle piilotettu valtava tekojärvi, joka tuo mukavuutta tuhansille keskustan käyttäjille rakennusten kaukoviilennyksen lähteenä.

Samaan aikaan maanalaiset kävely-ympäristöt ovat jääneet kehittämättä, silmiinpistävimmin 1960-lukulainen Asematunneli. Iso murros saattaa käynnistyä viime vuonna valmistuneen Amos Rexin myötä, jonka suunnitelmassa otettiin hienosti haltuun maanalainen maailma. Kallioon louhitut tilat yhdistettiin aukioon kiipeiltävillä ja kurkisteltavilla taideteoksilla, joihin kaikki rakastuivat.

Juuri ne asiat, jotka tekevät Amos Rexistä menestyksen, puuttuvat viereisistä kävelytunneleista yhdyskäytävineen: siistit ja huolitellut tilat, tilojen monimuotoisuus, taide ja luonnonvalo.

Teemme Helsingin kaupunkiympäristön tilauksesta selvitystä, jossa luotaamme Helsingin maanalaisen keskustan mahdollisia tulevaisuuksia. Miten keskustan kävelytunneleita voisi parantaa ja tehdä viihtyisämmäksi osaksi käveltävää kaupunkia? Pitäisikö maanalaisia yhteyksiä lisätä ja yhtenäistää? Vai tulisiko tyytyä nykyisten parantamiseen ja suunnata isommat resurssit maan päällisiin julkisiin tiloihin, aukioihin, palveluihin ja ylipäätään katuympäristöön?

Keksitäänkö vielä jotain aivan uutta olojen parantamiseksi – myös sadoille päivittäin tunnelimaailmassamme meitä muita palveleville maanalaisten liiketilojen työntekijöille?

Miten maanalaisista tiloista ja kävelytunneleista saataisiin osa viihtyisää kävely-ystävällistä keskustaa?

Olemme totta kai jalkautuneet tarkkailemaan maanalaisten tilojen käyttöä omin silmin, korvin ja nenin sekä ottaneet käyttöön useita tutkimusmenetelmiä määrällisestä seurannasta digitaalisiin sovelluksiin. Kuvallisia huomioita ja ideoita keräämme Chaos Crowd-sovelluksen avulla ja somesta aihetunnisteella #Myundergroundhelsinki.

Yksi sosiologian gradukin on tekeillä. Siinä tutkija seuraa mitä tapahtuu, kun Asematunneliin kesäkuussa tuodaan laadukas tanskalainen istuinryhmä väsyneiden jalkojen lepuuttamiseen ja tapaamispaikaksi.

Järjestämme yhteistyössä FCG Koulutuksen kanssa aivan kohta myös lyhyen kurssin, jolla kokeillaan useimpia projektissa käytettävistä menetelmistä ja osallistutaan tutkimuksen tekoon. Odotan innoissani ja jännityksellä, mitä on tulossa!

”Kävelevä kaupunkilaboratorio” –kaupunkianalyysikurssi 11.-12.6. Ilmoittaudu tästä!

Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi

Kohennetaan kävelykaupunkia Bulevardista alkaen

Osallistuimme FCG Arkkitehtien tiimillä äskettäiseen Helsingin kaupungin ideakilpailuun kävelykeskustan laajentamisesta. Halusimme näyttää, miten käveltävyyttä parannetaan ihmisten ympäristöstä ja katutilan viihtyisyydestä lähtien.

Arja Sippolan ehdotuksesta lähdimme hahmottelemaan, miten kävely-ympäristöä nimenomaan ydinkeskustan torien ja merenrantojen välillä voidaan parantaa. Linjasimme kohennettavat kävely-yhteydet merenrantaan kaikkiin ilmansuuntiin, mutta ehdotimme että kävelypainotteisen keskustan laajentaminen aloitetaan Bulevardista. Valitsimme juuri Bulevardin vaikutusalueineen, koska katu on jo nyt vilkas, suosittu, ja edustuskelpoinen. Lisäksi sen merkitys kasvaa edelleen Jätkäsaaren ja Hernesaaren rakentamisen myötä.

Lähde lauantaikävelylle

Suosittelen kiireetöntä lauantaikävelyä Ruoholahdesta ydinkeskustaan! Kulje kanavan vartta Jätkäsaaren hulppean Clarion-hotellin kautta Hietalahdenrantaan, jonka laitureissa nuokkuvat alukset laajentavat kävelijän maailmaa kadulta merelle. Sinne on syntymässä kuin stadin oma Nyhavn (se Kööpenhaminan kapakkasatama) erilaisine hieman repsottavine rantaravintoloineen.

Etene Hietalahdentorille, jossa on käynnissä satojen ihmisten kohtaamisia kirppiksen tekosyyllä, ja jatka Bulevardia Aleksanterinteatterille. Poikkea Ekbergin terassille teelle, jatka sitten Vanhan kirkon puistoon vetämään henkeä ennen tuloa vilkkaalle Erottajalle, jota jo parannetaan komeaksi kaupunkiaukioksi. Bulevardi tarjoaa vaikka kuinka paljon tapahtumaa, kohtaamisia ja nähtävää. Kaupunkilaiset ovat ottaneet niin Koffin puiston kuin Ruttopuiston omakseen.

Kuitenkin huomaat, miksi tämä yksi suosituimmista promenaadeista, stadilaisille myyttisen tärkeä ”Bulsa” on usein negatiivisissa otsikoissa. Ahtailla jalkakäytävillä kävelijät törmäilevät erilaisiin esteisiin, aikaa tuhrautuu liikennevaloissa. Pyöräilijöitä kapealla kaistallaan uhkaavat pysäköivät autot.

Bulevardista Helsingin Ramblas

Ehdotamme, että Bulevardista tehdään kävelypainotteinen Helsingin Ramblas linkiksi Kauppatorin, Espan ja Hietalahdenrannan väliin, poistamalla pysäköintiä, leventämällä jalkakäytäviä ja tuomalla penkkejä ja taidetta katutilaan levähtämistä ja viipyilyä varten.

Kävelijän kuninkuus ja turvallisuus taataan poistamalla liikennevalot ja korottamalla risteysalueita. Aurinkoisen jalkakäytävän terasseille vapautuu lisää tilaa. Hietalahdentorille kuvittelimme ulkoilmaleffateatterin, Bolognan keskusaukion tapaan, ja Aleksanterinteatterin pihalle esittävän katutaiteen areenan, joka esittelee vierailuteatterin ajankohtaista ohjelmistoa.

Tarkemmin kadun toiminnot täytyy tietysti ideoida muiden tuottajien, käyttäjien ja aktiivien kanssa. Bulevardin tulevaisuus voidaan liittää Uudenmaankadulle syntyneen design districtin päivittämiseen.

Mielestämme ehdotus on hyvin joustava, koska se ei edellytä keskustan alittavan maanalaisen kokoojakadun rakentamista. Se toimisi hyvin yhteen esimerkiksi sellaisessa vaihtoehdossa, jossa tuodaan maanalaista pysäköintiä Hietalahdentorin alle. Silloin merellinen tori vapautuu tehtävästään parkkipaikkana rannan vieressä.

Länsisataman liikennettäkin helpottaisi, jos mahdollisimman moni laivamatkustaja kävelisi keskustaan. Eiköhän se onnistu, kun tarjotaan kävelyelämyksiä, joista saa vainun jo laivarannassa. Jos taiteen ja designin ”supermuseo” sijoitetaan ydinkeskustan muuttuvan painopisteen mukaisesti Hietalahdenrantaan, niin onnistutaan varmasti.

Ideat luovutettiin Helsingin kaupungille elokuun lopussa ja esiteltiin markkinatoimijoille ja yleisölle nyt syyskuussa. Laiturin keskustelutilaisuudessa toivottiinkin, että Bulevardin parantaminen aloitetaan vaikka heti!

Katso FCG:n Merellinen Helsinki -suunnitelma
Kaikki ideakilpailun ehdotukset kerrokantasi.hel.fi/keskusta-ideat
Kerrokantasi.fi-palvelussa voit kertoa myös oman kantasi suunnitelmista.

paivanen-jani-21210-ref20151217-171036-5920
Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi

 


Helsingin kaupunki järjesti kesän 2018 aikana ideakilpailun kävelykeskustan laajentamisesta ja maanalaisesta kokoojakadusta. Ideoiden kartoittaminen palvelee myöhemmin käynnistyvää yleissuunnitteluvaihetta. Tavoitteena on ideoida keskustan liikkumisen, huoltoliikenteen, pysäköinnin ja satamaliikenteen sekä kävelykeskustan viihtyisyyden ja toiminnallisuuden kannalta mahdollisimman hyvä ja toimiva kokonaisratkaisu, joka sisältää sekä kävelykeskustan laajentamisen että maanalaisen kokoojakadun. Ideat luovutettiin Helsingin kaupungille jatkokäyttöön elokuussa. Lue lisää www.uuttahelsinkia.fi

Kaupunkisuunnittelua: Bulevardia voi kehittää monipuolisena taide- ja ravintolakatuna.
Bulevardia voi kehittää monipuolisena taide- ja ravintolakatuna.

Kaupunkisuunnittelua: Koffin kortteeliin ravintolamaailma
Koffin korttelin sisäpihaa kehitetään viihtyisäksi ravintolamaailmaksi.