Kaupungin sydän maan alla

Kaikki haluavat keskustoihin. Miten keskustojen vetovoiman kasvu näkyy kaupunkirakenteessa? Helsingin siluetista ja korkeiden rakennusten sovittamisesta siihen puhutaan paljon. Vastakkainen prosessi on jäänyt vähemmälle huomiolle: keskusta siirtyy vähä vähältä katutason alapuolelle. Varsinkin ruoka ostetaan valtaosin maan alta: vähittäistavarakaupan myynnistä ydinkeskustassa 85 prosenttia tulee maanalaisista liiketiloista. Olisitko uskonut – ihan oikeasti? Maan alle kaivautuminen on ollut käynnissä pitkään ja vaivihkaa.

Helsinki tunnetaan ammattipiireissä kansainvälisestikin korkealaatuisesta maanalaisesta infrastruktuuristaan. Erikoislaatuisimpia kohteita edustaa Esplanadinpuiston alle piilotettu valtava tekojärvi, joka tuo mukavuutta tuhansille keskustan käyttäjille rakennusten kaukoviilennyksen lähteenä.

Samaan aikaan maanalaiset kävely-ympäristöt ovat jääneet kehittämättä, silmiinpistävimmin 1960-lukulainen Asematunneli. Iso murros saattaa käynnistyä viime vuonna valmistuneen Amos Rexin myötä, jonka suunnitelmassa otettiin hienosti haltuun maanalainen maailma. Kallioon louhitut tilat yhdistettiin aukioon kiipeiltävillä ja kurkisteltavilla taideteoksilla, joihin kaikki rakastuivat.

Juuri ne asiat, jotka tekevät Amos Rexistä menestyksen, puuttuvat viereisistä kävelytunneleista yhdyskäytävineen: siistit ja huolitellut tilat, tilojen monimuotoisuus, taide ja luonnonvalo.

Teemme Helsingin kaupunkiympäristön tilauksesta selvitystä, jossa luotaamme Helsingin maanalaisen keskustan mahdollisia tulevaisuuksia. Miten keskustan kävelytunneleita voisi parantaa ja tehdä viihtyisämmäksi osaksi käveltävää kaupunkia? Pitäisikö maanalaisia yhteyksiä lisätä ja yhtenäistää? Vai tulisiko tyytyä nykyisten parantamiseen ja suunnata isommat resurssit maan päällisiin julkisiin tiloihin, aukioihin, palveluihin ja ylipäätään katuympäristöön?

Keksitäänkö vielä jotain aivan uutta olojen parantamiseksi – myös sadoille päivittäin tunnelimaailmassamme meitä muita palveleville maanalaisten liiketilojen työntekijöille?

Miten maanalaisista tiloista ja kävelytunneleista saataisiin osa viihtyisää kävely-ystävällistä keskustaa?

Olemme totta kai jalkautuneet tarkkailemaan maanalaisten tilojen käyttöä omin silmin, korvin ja nenin sekä ottaneet käyttöön useita tutkimusmenetelmiä määrällisestä seurannasta digitaalisiin sovelluksiin. Kuvallisia huomioita ja ideoita keräämme Chaos Crowd-sovelluksen avulla ja somesta aihetunnisteella #Myundergroundhelsinki.

Yksi sosiologian gradukin on tekeillä. Siinä tutkija seuraa mitä tapahtuu, kun Asematunneliin kesäkuussa tuodaan laadukas tanskalainen istuinryhmä väsyneiden jalkojen lepuuttamiseen ja tapaamispaikaksi.

Järjestämme yhteistyössä FCG Koulutuksen kanssa aivan kohta myös lyhyen kurssin, jolla kokeillaan useimpia projektissa käytettävistä menetelmistä ja osallistutaan tutkimuksen tekoon. Odotan innoissani ja jännityksellä, mitä on tulossa!

”Kävelevä kaupunkilaboratorio” –kaupunkianalyysikurssi 11.-12.6. Ilmoittaudu tästä!

Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi