Tervetuloa sadun maailmaan!

Rovaniemen ja Napapiirin matkailuluvut kasvavat liki 20 prosentin vuosivauhdilla. Kasvu on tuonut uutta tarvetta maankäytön suunnittelulle – ja myös suunnitelmien vaikutusten arvioinnille.

Matkailun hiljaiseloa kesti Rovaniemellä usei­ta vuosia. Esimerkiksi Napapiirille kaavoitetut kauppa- ja liiketilat eivät menneet. Alue oli kuin unessa, kunnes vuonna 2013 hyväksytyssä kaavassa tarjottiin enemmän sisältöä ja elämyksiä, sadun maailmaa.

– Napapiiri alkoi elää, alueelle tuli sykettä. Ohjelmapalveluille ja tapahtumille varatut alueet alkoivat täyttyä. Käynnistyi iso hotellihanke. Kaikki alkoi kasvaa, matkailijamäärät, lentoliikenne, autoliikenne, kuvailee kaupunginarkkitehti Tarja Outila.

Puolen miljoonan majoitusvuorokauden raja ylittyi Rovaniemellä ensimmäisen kerran vuonna 2016. Matkailijoita tulee noin 130 maasta, mutta Kiina ja Israel ovat tuoneet eniten kasvua.

– Paras matkailun sisäänheittäjä on tietenkin joulupukki, hänet tunnetaan kaikkialla.

Joulupukin ohella kansainvälisiä turisteja kiinnostaa kaupungin sijainti mystisesti Napapiirin tuntumassa, erämaisen luonnon lähellä – ja myös kaupunkisuunnittelu, jota Outila itsekin esittelee turistiryhmille.

Kaavamuutos

Matkailun elpymistä oli toivottu, mutta näin nopeaan muutokseen ei ollut osattu täysin varautua.

– Huomasimme, että Napapiirin ohjelmapalveluyritykset tarvitsevat reiteilleen laajempia alueita kuin niille on kaavoissa varattu. Liikennekin alkoi olla aika kaoottista, ja paikoitusalueista tuli pulaa.

Tilanteen parantamiseksi alettiin valmistella Napapiirin asemakaavan muutosta, eri näkökulmat mahdollisimman hyvin huomioon ottaen. Erityisesti ELY-keskuksen kannanottojen huomioon ottaminen on ollut kaupunginhallitukselle haastavaa.

Rovaniemi tekee merkittävistä kaavoistaan yritysvaikutusten arvioinnit, mutta yleispiirteiseen sanalliseen lomakearviointiin Outila ei halunnut lähteä. Hän halusi perustaa arviot faktoihin – ja lähti FCG:n Markku Nissin puheille.

Vaikutukset numeroiksi

Alkoi tiivis yhteistyö Outilan, Nissin ja Rovaniemen Kehitys Oy:n investointiasiantuntijan Jaakko Pöykön kesken. Yritysvaikutusten arviointiin kehitettyä SYVA-mallia hiottiin niin, että saatiin esiin kaavan työllisyys- ja verotulovaikutukset.

Kaavaehdotuksen arvioitiin kasvattavan ohjelmapalvelujen kysyntää 30 prosentilla ja liikevaihtoa 10,4 miljoonalla eurolla.

Laskelmien mukaan toiminnan välitön ja välillinen työllisyysvaikutus on yhteensä 105 henkilötyövuotta, palkkatulo vastaavasti noin 4 miljoonaa euroa ja verotulo runsas 0,6 miljoonaa euroa. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat huomattavat.

Outila pitää FCG:n mallia tähänastisista parhaana. – Näkökulma on tutkimuksellinen, eivätkä arviot riipu henkilöstä. Työkalu on joustava ja helppokäyttöinen. Muuttujia ja arvoja vaihtamalla voidaan tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Aina on näytettävissä, mitä laskelmassa on otettu huomioon.

Uusi arviointitapa on jo lyönyt itsensä läpi Rovaniemellä, Outila sanoo. – Hinta­raamikin on järkevä, joten malli on mahdollista hankkia kehitysyhtiön ja kaupungin käyttöön.

Soveltuisi muuallekin

SYVA-mallin (sijoittuvan yrityksen vaikutusten arviointi) avulla saadaan helposti ja nopeasti entistä tarkempaa tietoa yrityksen sijoittumisen tai investoinnin aikaansaamista aluetaloudellisista hyödyistä – ja nyt malli on sovellettavissa myös kaavojen vaikutusten arviointiin, projektipäällikkö Markku Nissi esittelee.

Työkalun avulla voidaan arvioida sekä rakennusvaiheen että toiminnan aikaiset suorat ja välilliset vaikutukset työllisyyteen, verotuloihin ja muihin kuntakonsernin tuloihin. Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään kuntakohtaisia tietoja, Tilastokeskuksen toimialakohtaisia tietoja ja sijoittuvan yrityksen tietoja.

– Kun päättäjät haluavat tietää kaavan vaikutukset, tämä malli antaa vastauksen lukujen kautta, Nissi tiivistää.

Palvelukonseptiin sisältyvät aloitustyöpaja, työkalun räätälöinti asiakkaan tarpeisiin sekä työkalun luovutus ja käytön opastus. Malli on asiakkaan hyödynnettävissä vuoden lisenssillä. FCG vastaa mallin ylläpidosta ja käyttäjätuesta.

Teksti Paula Böhling. Kuva Tuula Lampela.
(Artikkeli on  julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Projektipäällikkö Markku Nissi FCG Kaupunkisuunnittelu.com

Kysy lisää!
Projektipäällikkö
Markku Nissi
markku.nissi@fcg.fi

Siniaalto, Siltamäki ja Digikaava – kaupunkisuunnittelua vuonna 2017

Sinivalkoisena hehkuva aita Vantaalla, Nikkilän Sydän -koulu Sipoonlahdessa, Digikaava.fi, Siltämäki-peli, Kangasalan vuorovaikutteinen strateginen yleiskaava, paljon lisää kiinteistöverotuloja…

Tässä vain muutama esimerkki, millaisten asioiden parissa työskentelimme yhdessä asiakkaidemme kanssa FCG:n Arkkitehtuuri ja yhdyskunnat -palvelualueella vuonna 2017.

Tutustu kiinnostaviin poimintoihin eri alojen asiantuntijoidemme työn tuloksista suomalaisen kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun ajankohtaisen aiheiden parissa.

Kaupunkisuunnittelu

  • Kaupunkisuunnittelu. Olemme tutkineet Tampereen keskustan Morkun aukion täydennysrakentamisen täydennysrakentamista ja vanhan rautatiehistoriaan liittyvän rakennuskannan säilyttämistä ja kehittämistä. Hanke on puhuttanut Tampereella pitkään ja suunnitelmat etenevät nyt kaavan valmisteluvaiheeseen. Lisäksi olemme visioineet esimerkiksi Karjaan ja Paimion keskustan täydennysrakentamiskortteleita, Kirkkonummen Masalanportin palveluasumisen keskustakorttelia ja Veikkolanpuron korkealuokkaista pientaloasumisen aluetta.
  • Siniaalto-valotaideteos Vantaa. Suomi 100-juhlan kynnyksellä valmistui Vantaan Tammistoon 250 metriä pitkä Siniaalto-niminen valoteos ja suoja-aita Fingridin sähköasemalle. Aidan yli sata led-valoa hehkuvat pimeässä ja niiden värimaailmassa on eri vaihtoehtoja sateenkaaren väreissä. Itsenäisyyspäivän aikaan aita loisti sinivalkoisena.
  • Kouluhankkeet. Uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma tuo uudenlaisia mahdollisuuksia koulujen tilakäsitykseen. Arkkitehti- ja konsultointitiimit työstivät kouluhankkeita mm. Pöytyällä, Kouvolassa ja Kotkassa.
  •  Sisustussuunnittelu. Sipoonlahden Nikkilän sydän -koulun laajennus eteni sisustussuunnitteluvaiheeseen. Helsingin Kuntatalon viisivuotisessa saneerausprojektissa uuden sisutuksen saivat tänä vuonna lounasravintola, kokousravintola, kokouskeskus ja palvelukeskus.

Elinkeino- ja aluekehitys

  • Digitalisaatio. Merkittävimpiä digitaalisaatiota edistävä hankkeita oli ympäristöministeriön kaavoitusta palveleva KiraDigi Digikaava -hanke digikaava.fi  joka tuo uusia käytäntöjä ja ratkaisuja kaavoitukseen. Lapin Liiton Digi Aurora -hankkeessa kehitettiin Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen digitaalista myyntiä ja markkinointia sekä tuodaan alueen palvelutarjontaa esille nykyistä yhtenäisemmin. Siltamäki-pelissä kaupunginosan asukkaat pääsivät itse pelin avulla tutkimaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja tutkimaan miten rakentaminen vaikuttaa paikallispalveluihin.
  • Aluetalous. Vuonna 2017 lanseerattiin onnistuneesti SYVA -työkalu yritysten aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin, mitä SEKES ry päätti markkinoida valtakunnallisesti jäsenilleen. FCG Grant Advisors -palveluilla hankimme noin miljoona euroa kehitysrahaa asiakkaillemme.
  • Kiinteistövero. Kiinteistöveroselvityksiä toteutettiin 20 kunnassa ympäri Suomea. Joulukuussa solmittiin merkittävä yhteistyösopimus Helsingin kaupungin kanssa.

Maankäyttö ja kaavoitus

  • Kaavoitus. Yleiskaavoituksessa keskityimme entistä enemmän strategiseen suunnitteluun ja käynnistimme useita uusia strategisia yleiskaavakaavahankkeita. Esimerkkinä vuorovaikutuksellisesti laadittu Kangasalan strateginen yleiskaava.
  • Kaavahankkeissamme korostuvat myös entistä laajemmin uusiutuva energia, biotalous ja kiertotalous. Vuoden aikana käynnistimme useita energiantuotantoon ja teollisuuteen liittyviä kaavahankkeita.
  • Alueiden- ja maankäyttö. Olemme vahvasti mukana alueidenkäytön ohjauksen muutoksessa ja maakuntauudistuksessa esimerkiksi yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa laadittavan Alueiden käytön suunnittelun ja maakuntauudistuksen AAMU-selvityksen laatimisessa. Maankäytön kokonaisvaltainen konsultointi ja kuntien koko maankäytön toiminnan kehittäminen on nousemassa keskeiseksi osaamisalueeksemme.

Pauli Santala FCG Kaupunkisuunnittelu.com

 

Lisätietoja
Pauli Santala
Palvelualueen johtaja
pauli.santala@fcg.fi

Eikö saatu sitte etiäpäin tuota aluetta? Elinkeinotonttien markkinoinnin lyhyt oppimäärä

Kunta päätti kaavoittaa tunturikeskusta lähellä olevan maa-alueen matkailuelinkeinon ja vapaa-ajan asumisen käyttöön. Valtuusto hykerteli tyytyväisenä kaavan saatua lainvoiman. Ei yhden yhtä valitusta – ja kunta saisi näiden tonttien tuloista hyvät rahat, KUN ostajia ja kehittäjiä tonteille löytyy.

No – kului pari vuotta ja tonttivarauksia tuli muutamia, mutta rakentaminen ei ole alkanut. Kyselyitäkin tekniselle puolelle tuli hotelli- ja liiketiloiksi tarkoitetusta tontista, mutta ei varsinaisesti sitovaa kiinnostusta. Kunnanhallituksessa ja -valtuustossa esittelijänä toimiva tekninen johtaja totesi, että kysyntää on kovasti, kyllä tämä tästä vielä lähtee!

Valitettavasti ei lähtenyt, eikä suuria tapahtunut. Kaava alkoi ”happanemaan käsiin”. Valtuustokin vaihtui ja porinaa alkoi kuulua torilla, marketin pihalla ja huoltoaseman tankkauspisteellä. Eikö saatu sitte etiäpäin tuota aluetta, missäköhän syy?

Kantava ajatus ja pihvi

Tilanne saattaa kuulostaa tutulta joissakin kunnissa tai kaupungeissa. Elinkeinotonttien toteutuminen edellyttää ensisijaisesti kysyntää tontilla harjoitettavaan liiketoimintaan. Sijainti ja saavutettavuus ovat myöskin tärkeitä, sen jo tiedämme.

No entäpäs onko pohdittu tarkemmin sitä kantavaa ajatusta, jolla tontin luovuttamista voisi edistää? Millaisia liiketoimintaehdotuksia voisi alustavasti laatia, jotta kiinnostus tonttiin heräisi? Eli esimerkiksi, mikä on se ”pihvi” tontin kehittäjälle ja tontilla liiketoimintaa harjoittavalle toimijalle?

Pelkkä skannattu pdf-kartta asemakaava-alueesta kunnan uudistetuilla nettisivuilla ei riitä. Tarvitaan kättä pidempää. Täytyy tuoda esiin alueen kantavaa ajatusta ja realistisia mahdollisuuksia – eli hienommalla kielellä konseptin on oltava kunnossa ja liiketoimintapotentiaali selvitetty.

FCG tarjoaa elinkeinotonttien markkinointiin asiantuntija-apua. Elinkeinotontit voidaan jakaa matkailua, teollisuutta, kauppaa tai muita elinkeinojakin palveleviksi tonteiksi. Tonttien markkinointi voi edellyttää kokonaisvaltaista konseptointia alueen, tilojen sekä palveluiden ja toimintojen suhteen, jotta potentiaaliset kehittäjät tai toimijat saadaan kiinnostumaan niistä.

Lisäksi markkinointi edellyttää analyysiä siitä, miten toiminta saadaan pyörimään kannattavasti ja millä aikataululla. Ja vielä tämän lisäksi havainnollistamista ja ehkäpä myyviä kuvia ajatusten tueksi. Erityisesti se markkinointi edellyttää toimijoita, jotka näkevät liiketoimintamahdollisuuksia kyseisellä tontilla. Toimijatkin voidaan kartoittaa.

Miten tuo alun tarina sitten päättyy? Otetaan siitä yhdessä selvää – ota yhteyttä FCG:n asiantuntijoihin elinkeinotonttien markkinoimiseksi.

Nissi Markku-FCGMarkku Nissi on liiketoiminnan, aluekehityksen ja vaikutusten arvioinnin asiantuntija. Merkittävä osa Markun osaamisesta pohjautuu matkailuliiketoiminnan kehittämiseen sekä taloudellisten vaikutusten arviointiin. 18 vuoden työrupeamaan mahtuu tuotteistamista, myyntiä ja markkinointia, liiketoiminnan suunnittelua, kannattavuuden ja toteuttavuuden arviointia sekä erilaisia kehittämissuunnitelmia. Erityinen intohimo on auttaa löytämään suunnitelluille investoinneille kantava ajatus ja realistiset menestymisen mahdollisuudet numeroidenkin valossa yhdessä yritysten ja elinkeinokehittäjien kanssa. Työssä Markkua kiehtoo erityisesti konkretian esiintuominen tyhjän teoreettisen jahkailun sijaan. markku.nissi@fcg.fi

Hossaan syntyy tukikohta kansallispuiston kävijöille

Suomi sai kesäkuussa 40. kansallispuiston Koillismaalle Hossaan. Uusi kansallispuisto juhlistaa maamme satavuotiasta itsenäisyyttä. Samalla se vahvistaa Hossan vetovoimaa matkailukohteena.

Reilun 11 000 hehtaarin puisto sijaitsee Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa. Alue on kiehtova sekoitus erämaata ja rajaseudun kulttuuria.

Hossan valoisat, hongikkoiset harjukankaat ja kirkkaat kalaisat vedet ovat jo pitkään olleet erämaan rauhasta nauttivien retkeilijöiden suosikkikohde. Nyt uuden kansallispuiston kävijämäärän odotetaan nousevan 120 000 vuodessa.

Kansallispuiston perustaminen on luonut myös tarpeen tarkastella Hossan alueen maankäyttöä ja kaavoitusta Suomussalmen kunnan koillisnurkassa. Suomussalmi onkin käynnistänyt Hossan rantaosayleiskaavan tarkistamisen, jonka laatimisesta vastaa FCG:n Timo Leskinen.

1. Miksi Hossan alueen kaavoitusta tarkistetaan?

Aikaisemmin alueella oli Hossan retkeilyalue, jossa rakentaminen oli kielletty. Kun kansallispuisto perustettiin, osa entisistä retkeilyalueista jäi puiston ulkopuolelle. Matkailun ja Hossan kylän kehittämisen kannalta houkuttelevia alueita vapautui rakentamiselle.

2. Mitkä ovat kaavamuutoksen tavoitteet?

Maankäytöllä pyritään edistämään kansallispuiston käyttöä. Alueelle luodaan tukikohta, josta käsin kävijät vierailevat kansallispuistossa. Kaavoituksessa tarkastellaan esimerkiksi rakennuspaikkojen ja rakennusoikeuksien määrän lisäämistä matkailupalveluiden ja mökkirakentamisen mahdollistamiseksi. Itse kansallispuiston alueen käyttöön ja hoitoon kaavalla ei vaikuteta.

3. Millaisia tarpeita luonnonympäristö ja kulttuuriympäristö asettavat Hossan kaavoitukselle?

Alueelta löytyy esimerkiksi historiallisen ajan muinaisjäänteitä kuten tervahautoja sekä maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuurihistoriallisia kohteita. Osa entisistä retkeilyalueen maista, jotka jäivät kansallispuiston ulkopuolelle kuuluvat Natura-alueeseen. Niiden luontoarvot tulee tulevassakin käytössä turvata.

4. Millä aikataululla kaavamuutos etenee?

Kaavamuutoksen selvitystyö on käynnistynyt tänä kesänä. Kaavaluonnos syntyy ensi talven aikana ja kaavaehdotus tulee hyväksymiskäsittelyyn huhtikuussa 2018.

Hossan kaavamuutoksen laatimisesta vastaa Timo Leskinen FCG:ltä

 

Timo Leskisen erikoisalana ovat matkailualueiden maankäyttö ja laaja-alaisten yleiskaavojen kaavasuunnittelu. Hän työskentelee Itä-Suomen aluepäällikkönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssa Kuopiossa.

Co-Creation on yhdyskuntasuunnittelun ytimessä

Co-Creation eli yhteiskehittely on ollut viime aikoina suosittu työskentelymalli uusien yhdyskuntasuunnitteluun liittyvien palveluiden ja käytäntöjen innovoinniksi tai olemassa olevien kehittämiseksi.

Yhteiskehittely on tuotteen tai palvelun kehittämistä yhdessä sen mahdollisten tulevien käyttäjien eli potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Innovoiva lähestymistapa on mahdollista erilaisissa työpajoissa sekä sosiaalisen median työkalujen avulla.

Yhteiskehittelyn hetkellinen arvo syntyy siihen osallistuvan henkilön – esimerkiksi asiakkaan – ainutlaatuisista kokemuksista. Jatkuva arvo puolestaan syntyy työskentelyn tuloksista ja oppimisesta.

Hankeen vetäjällä on vastuu siitä, että yhteiskehittelyn osallistuja pystyy esittämään uusia ideoita. Tämä on itse asiassa aikamoinen haaste. Usein hankkeen sidosryhmät ovat kiireisiä ja kynnys osallistua on korkea, vaikka kyse olisi kiinnostavasta aiheesta.

Sidosryhmien osallistumisen motivoinnin riskinä voi myös nähdä sen, että eri syistä kuten aikataulusta, kehitysbudjetista tai työn laajuudesta johtuen keskimäärin vain 20 % kehitysideoista on mahdollista toteuttaa.

FCG:n Arkitehtuuri ja yhdyskunnat -palvelualueellamme on pitkä kokemus co-creation-tapahtumien järjestämisestä sekä uusien työkalujen – kuten paikkatietoon perustuvan, verkossa toimivan AVE-kaavoitustyökalun – innovoinnissa.

Digikaavahanke kutsuu kaupunkeja ja kuntia

Myös nyt käynnistyvään KiraDigi Digikaava -hankkeeseen kutsutaan mukaan Suomen kuntia ja kaupunkeja, jotka ovat keskeinen toimijataho kaavoitusprosesseissa. Hankkeessa ovat tässä vaiheessa mukana Oulu, Sipoo, Viitasaari ja Pihtipudas. Tämä kokoonpano on hankkeessa erittäin hyvä.

Tavoitteena on saada mukaan lisää erityppisiä kuntia ja kaupunkeja ja siten edistää tuloksien hyväksymistä ympäri Suomea. Digikaava-hankkeen määrittelytyöpajaan, joka kokoontuu 12.6.2017 osallistuvat myös Kuntaliiton sekä ympäristöministeriön edustajat.

Tietyllä tavalla ajateltuna yhteiskehittelyssä ei yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelussa tai niiden vaikutusten arvioinnissa ole oikeastaan mitään uutta. Suunnitteluhankkeissa yhdessä tekeminen, johon osallistuvat sekä suunnittelija ja sidosryhmät, on ollut aina hankkeiden ytimessä. Esimerkiksi verkostohanke on suosittu työskentelymalli.

Joskus yhteyskehittely työskentelytapana voi hidastaa hankkeiden aikataulua, mutta siitä huolimatta se parantaa hankkeen lopputuloksen laatua ja tulosten hyväksyttävyyttä.

fcg arkkitehdit jan tvrdy
Jan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asiantuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö. Jan Tvrdy, projektipäällikkö, FCG Suunnittelu ja tekniikka, jan.tvrdy@fcg.fi

Kiinteistösalkutus vuokrataloyhtiössä

Kun vuokrataloyhtiö suunnittelee toimintaansa, avainkysymys on: Mitä kohteita kehitetään ja mistä luovutaan? 

FCG on kehittänyt kiinteistösalkutuspalvelun, joka auttaa vuokrataloyhtiöitä investointiohjelman laatimisessa ja toteutuksessa. Kiinteistöratkaisuihin vaikuttavat tekijät otetaan huomioon laajemmin kuin tavanomaisessa salkutuksessa, esittelee projektipäällikkö Jan Tvrdý FCG:ltä. Lue lisää

Ideoista kohti liiketoimintaa – satama-alueiden kehittäminen

Itäisen Suomenlahden vierasvenesatamien kehittämiseen on kerätty ajatuksia kunnilta, yrityksiltä ja käyttäjiltä. Liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat niiden perusteella laati FCG.

Onko vierasvenesatama liiketoimintamielessä ihanteellinen, jos siellä on aina tilaa? Kuinka suureksi satama pitää kasvattaa, jotta se tuottaisi tarpeeksi? Millaista toimintaa venesatamayrittäjä voisi talvella harjoittaa? Lue lisää