Kohennetaan kävelykaupunkia Bulevardista alkaen

Osallistuimme FCG Arkkitehtien tiimillä äskettäiseen Helsingin kaupungin ideakilpailuun kävelykeskustan laajentamisesta. Halusimme näyttää, miten käveltävyyttä parannetaan ihmisten ympäristöstä ja katutilan viihtyisyydestä lähtien.

Arja Sippolan ehdotuksesta lähdimme hahmottelemaan, miten kävely-ympäristöä nimenomaan ydinkeskustan torien ja merenrantojen välillä voidaan parantaa. Linjasimme kohennettavat kävely-yhteydet merenrantaan kaikkiin ilmansuuntiin, mutta ehdotimme että kävelypainotteisen keskustan laajentaminen aloitetaan Bulevardista. Valitsimme juuri Bulevardin vaikutusalueineen, koska katu on jo nyt vilkas, suosittu, ja edustuskelpoinen. Lisäksi sen merkitys kasvaa edelleen Jätkäsaaren ja Hernesaaren rakentamisen myötä.

Lähde lauantaikävelylle

Suosittelen kiireetöntä lauantaikävelyä Ruoholahdesta ydinkeskustaan! Kulje kanavan vartta Jätkäsaaren hulppean Clarion-hotellin kautta Hietalahdenrantaan, jonka laitureissa nuokkuvat alukset laajentavat kävelijän maailmaa kadulta merelle. Sinne on syntymässä kuin stadin oma Nyhavn (se Kööpenhaminan kapakkasatama) erilaisine hieman repsottavine rantaravintoloineen.

Etene Hietalahdentorille, jossa on käynnissä satojen ihmisten kohtaamisia kirppiksen tekosyyllä, ja jatka Bulevardia Aleksanterinteatterille. Poikkea Ekbergin terassille teelle, jatka sitten Vanhan kirkon puistoon vetämään henkeä ennen tuloa vilkkaalle Erottajalle, jota jo parannetaan komeaksi kaupunkiaukioksi. Bulevardi tarjoaa vaikka kuinka paljon tapahtumaa, kohtaamisia ja nähtävää. Kaupunkilaiset ovat ottaneet niin Koffin puiston kuin Ruttopuiston omakseen.

Kuitenkin huomaat, miksi tämä yksi suosituimmista promenaadeista, stadilaisille myyttisen tärkeä ”Bulsa” on usein negatiivisissa otsikoissa. Ahtailla jalkakäytävillä kävelijät törmäilevät erilaisiin esteisiin, aikaa tuhrautuu liikennevaloissa. Pyöräilijöitä kapealla kaistallaan uhkaavat pysäköivät autot.

Bulevardista Helsingin Ramblas

Ehdotamme, että Bulevardista tehdään kävelypainotteinen Helsingin Ramblas linkiksi Kauppatorin, Espan ja Hietalahdenrannan väliin, poistamalla pysäköintiä, leventämällä jalkakäytäviä ja tuomalla penkkejä ja taidetta katutilaan levähtämistä ja viipyilyä varten.

Kävelijän kuninkuus ja turvallisuus taataan poistamalla liikennevalot ja korottamalla risteysalueita. Aurinkoisen jalkakäytävän terasseille vapautuu lisää tilaa. Hietalahdentorille kuvittelimme ulkoilmaleffateatterin, Bolognan keskusaukion tapaan, ja Aleksanterinteatterin pihalle esittävän katutaiteen areenan, joka esittelee vierailuteatterin ajankohtaista ohjelmistoa.

Tarkemmin kadun toiminnot täytyy tietysti ideoida muiden tuottajien, käyttäjien ja aktiivien kanssa. Bulevardin tulevaisuus voidaan liittää Uudenmaankadulle syntyneen design districtin päivittämiseen.

Mielestämme ehdotus on hyvin joustava, koska se ei edellytä keskustan alittavan maanalaisen kokoojakadun rakentamista. Se toimisi hyvin yhteen esimerkiksi sellaisessa vaihtoehdossa, jossa tuodaan maanalaista pysäköintiä Hietalahdentorin alle. Silloin merellinen tori vapautuu tehtävästään parkkipaikkana rannan vieressä.

Länsisataman liikennettäkin helpottaisi, jos mahdollisimman moni laivamatkustaja kävelisi keskustaan. Eiköhän se onnistu, kun tarjotaan kävelyelämyksiä, joista saa vainun jo laivarannassa. Jos taiteen ja designin ”supermuseo” sijoitetaan ydinkeskustan muuttuvan painopisteen mukaisesti Hietalahdenrantaan, niin onnistutaan varmasti.

Ideat luovutettiin Helsingin kaupungille elokuun lopussa ja esiteltiin markkinatoimijoille ja yleisölle nyt syyskuussa. Laiturin keskustelutilaisuudessa toivottiinkin, että Bulevardin parantaminen aloitetaan vaikka heti!

Katso FCG:n Merellinen Helsinki -suunnitelma
Kaikki ideakilpailun ehdotukset kerrokantasi.hel.fi/keskusta-ideat
Kerrokantasi.fi-palvelussa voit kertoa myös oman kantasi suunnitelmista.

paivanen-jani-21210-ref20151217-171036-5920
Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi

 


Helsingin kaupunki järjesti kesän 2018 aikana ideakilpailun kävelykeskustan laajentamisesta ja maanalaisesta kokoojakadusta. Ideoiden kartoittaminen palvelee myöhemmin käynnistyvää yleissuunnitteluvaihetta. Tavoitteena on ideoida keskustan liikkumisen, huoltoliikenteen, pysäköinnin ja satamaliikenteen sekä kävelykeskustan viihtyisyyden ja toiminnallisuuden kannalta mahdollisimman hyvä ja toimiva kokonaisratkaisu, joka sisältää sekä kävelykeskustan laajentamisen että maanalaisen kokoojakadun. Ideat luovutettiin Helsingin kaupungille jatkokäyttöön elokuussa. Lue lisää www.uuttahelsinkia.fi

Kaupunkisuunnittelua: Bulevardia voi kehittää monipuolisena taide- ja ravintolakatuna.
Bulevardia voi kehittää monipuolisena taide- ja ravintolakatuna.
Kaupunkisuunnittelua: Koffin kortteeliin ravintolamaailma
Koffin korttelin sisäpihaa kehitetään viihtyisäksi ravintolamaailmaksi.

 

Poimi kaupunkikehittämisen tietoiskurastit ja voita junaliput

Miten houkutella nuoret mukaan maankäytön suunnitteluun? Kuinka tarinat luovat elämyksiä kaupunkikehittämisessä? Entä ymmärretäänkö matkailun todellinen merkitys kunnille?

Tule ja suunnista läpi kiinnostavien kaupunkikehittämisen tietoiskujemme Kuntamarkkinoilla syyskuussa. Päätepysäkillä voit hypätä junan kyytiin!

Kuntamarkkinat tarjoavat jälleen tilaisuuden osallistua ajankohtaiseen vuoropuheluun sekä verkostoitua kaupunkisuunnittelualan ammattilaistemme kanssa. Tänä vuonna voit tehdä sen hauskasti suunnistamalla.

Näin suunnistat Kuntamarkkinoilla 12.-13.9.2018

  • Poimi rastikortti matkaasi FCG:n näyttelyosastolta, tule kuuntelemaan tietoiskuja ja pyydä tietoiskun päätteeksi puhujalta merkintä suorituksesta rastikorttiisi.
  • Kun kortissasi on viisi rastia, palauta se pikimiten FCG-osastolle. Viisi nopeinta suunnistajaa palkitaan VR:n 20 euron junalippulahjakortilla.
  • Aloitus- ja päätösrasti on FCG:n osastolla K-kerroksessa osastolla H2. Kortteja saat myös tietoiskujen yhteydessä.

Laadi suunnistuskarttasi tietoiskuohjelmastamme.

Keskiviikko 12.9.2018

Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä

ke 12.9. 9:40–10:25, A 2.4, 2. krs

Oikein mitoitettu koulu on pedagogisesti toimiva, oppimisympäristöiltään monipuolinen ja kustannuksiltaan tehokas. Yhdessä FCG:n asiantuntijoiden kanssa tehty tilojen määrän ja laadun uudelleenarviointi tuottaa kustannustehokkuutta samalla, kun uudet tilat vastaavat uusiin pedagogisiin haasteisiin. Tule kuuntelemaan, miten FCG:n pedagogi Raila Oksanen ja arkkitehti Mikko Kaira toteuttavat oikein mitoitettuja koulu- ja oppimisympäristöjä lopputuloksen laadusta tinkimättä.

Kiertotaloudesta elinvoimaa kunnille

ke 12.9. klo 10:00–10:20, A 3.2, 3. krs

Laatu- ja ympäristöpäällikkö Suvi Järvinen sekä johtava asiantuntija Jaana Myllyluoma avaavat näkymiä kiertotalouden ajankohtaisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin kunnissa. Tietoiskussa käsitellään muun muassa

  • Kiertotalouden mahdollisuuksia kunnan omassa toiminnassa (Kiertotalouden RoadMap)
  • Kiertotalouden ekosysteemit elinkeinojen kehittämisessä
  • Käytännön esimerkkejä
  • Eväitä eteenpäin ideoita ja rahoitusmahdollisuuksia.

Kunta mukana matkailun kasvussa

ke 12.9.klo 11:00–11:20, A 3.2, 3. krs

Matkailu on aihe, josta kaikilla on kokemuksia. Matkailu tuo kunnille myös tuloa ja työllisyyttä. Mutta tiedetäänkö ja ymmärretäänkö sen todellinen merkitys? Entä panostukset ja pitkäjänteinen sitoutuminen suhteessa vaikutuksiin? Johtava asiantuntija Nina Vesterinen, jolla on yli 30 vuoden kokemus matkailun kehittämisestä ja edistämisestä, herättelee tarkastelemaan matkailun vaikutuksia eri näkökulmista.

Torstai 13.9.2018

Nuorten osallistamiseen kaupunkisuunnittelussa

to 13.9. klo 9:30–9:50, A 3.2, 3. krs

FCG selvitti yhdessä Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen kanssa, millä tavoin Suomessa osallistetaan nuoria maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen. FCG:llä yhdyskuntasuunnittelijana toimiva arkkitehti Mari Seppä esittelee selvityksen tuloksia ja kertoo FCG:n käyttämistä osallistamismenetelmistä kuten kyselyistä ja pelityöpajoista.

Strateginen yhdyskuntasuunnittelu

to 13.9. klo 11:00–11:20, A 3.2, 3. krs

Strategisessa maankäytön suunnittelutyössä määritellään kunnan kehittämisen pitkän tähtäimen painopisteitä ja teemoja kartalla. Työssä tärkeää on eri toimialojen ja toimijoiden välinen vuorovaikutus. FCG:llä yhdyskuntasuunnittelijana toimiva arkkitehti Mari Seppä esittelee strategisia suunnittelutöitä, joista viimeisimpänä on valmistunut Valkeakosken maankäytön strateginen kehityskuva.

Investointien kannattavuuslaskelmat päätöksenteon tukena – FCG lisäarvontuottajana investointipäätöksissä

to 13.9. klo 11:30–11:50, A 3.2, 3. krs

Elinvoima ja kilpailukyky edellyttävät riittävän määrän erilaisia investointeja ja siten investoinneista päättäminen on keskeinen osa strategista suunnittelua. Investointipäätöksellä on aina merkittäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia talouteen ja tuleviin kassavirtoihin etenkin nyt, kun sote maakuntauudistuksessa kunnilta siirtyy 17,6 miljardin edestä lähinnä verotuloja ja valtionosuuksia maakunnille ja samanaikaisesti kuntien sote-kiinteistöjen tulevaisuus on epäselvä. Investointien kannattavuuslaskelmista päätöksenteon tukena puhuu palvelualueen johtaja Pauli Santala.

Tarinallistaminen kaupunkikehityksessä

to 13.9. klo 13:00–13:20, A 3.2, 3. krs

Sosiologi Jani Päiväsen esityksessä kuullaan, miten paikallisten asukkaiden kokemukset sekä kaupunkien historia voivat laajentaa kokemuksen ulottuvuutta kaupunkikehityksessä. Hyvän tarinan ominaisuuksia ovat näkökulman valinta, mahdollisuus samastua hahmoihin, yllättävyys ja merkitysten välittyminen. Tarinallistamisen kautta voidaan luoda voimakkaita ja pitkään muistissa säilyviä elämyksiä. Tästä syystä tarinallistaminen on elinvoimaisten kaupunkien kokonaisvaltaista kehittämistä, ja esimerkiksi kaupunkimatkailualalla tulisi nykyistä enemmän huomioida paikkojen tarina.

Ajankohtaista kiinteistöveroselvityksistä

to 13.9. klo 14:00–14:45, A 2.4, 2. krs

FCG on toimittanut jo 20 kunnalle kiinteistöveroselvityksen. Monen kunnan toiveena on käynnistää maastoselvitykset olemassa olevien kiinteistöjen kartoittamiseksi nopealla aikataululla. Kiinteistöveroselvityksillä saadaan aikaiseksi merkittäviä lisätuottoja kuntatalouteen. Johtavan asiantuntijan Teijo Salmen esityksessä käydään läpi FCG:n kiinteistöveroselvitysten palvelutarjonta, uusimpien maastoselvitysten tuloksia ja niiden verovaikutuksia. Lisäksi keskustelaan verohallinnon järjestelmäuudistuksen tuomista muutoksista ja niiden vaikutuksista kiinteistöveroselvityksiin.

Katso lisää

Tervetuloa!

fcg arkkitehdit jan tvrdy - kaupunkisuunnittelu

 

Lisätiedot
Jan Tvrdý
projektipäällikkö
FCG Suunnittelu ja tekniikka
jan.tvrdy@fcg.fi

Smart City -verkostoista hyöty irti FCG:n verkostokuvausselvityksen avulla

Smart City ja muut älykkään kaupunkikehittämisen teemat ovat esillä monien suomalaisten kaupunkien strategioissa ja kehittämistoimissa. Kaupungit elävät maailmanlaajuisessa murroksessa, jossa haasteita luo energian kallistuminen, korjausvelan kasvaminen ja internetin muovaamat mullistukset muun muassa liikkumisen ja liikenteen osalta.

Resurssiniukkuudesta, teknologian murroksesta ja kaupunkien kasvusta syntyviin haasteisiin täytyy löytää uusia ratkaisuja ja ottaa olemassa olevat resurssit tehokkaammin käyttöön. Tähän problematiikkaan Smart City ja muut älykkään kaupunkikehityksen teemat tarjoavat mahdollisuuksia kaupungeille.

Älykäs kaupunkikehittäminen ja siihen liittyvät uudenlaiset kaupunkipalvelut tarkoittavat innovatiivisia sovelluksia ja menetelmiä, joilla tuetaan kestävää ja avointa kaupunkikehitystä sekä palveluinfrastruktuuria.

Palveluissa hyödynnetään uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa ja keskeinen tavoite on parantaa elämisen laatua kaupungeissa. Usein Smart City -teemat sisältävät myös käyttäjälähtöistä palvelujen kehittämistä, jossa asukkaat otetaan mukaan suunnittelemaan kaupungin tarjoamia palveluja esimerkiksi liikenteen ja liikkumisen, jätehuollon tai tiedon jakamisen osalta.

Suomalaiset kaupungit ovat kasvavissa määrin hakeutuneet mukaan erilaisten kotimaisten ja kansainvälisten Smart City -yhteistyö- ja asiantuntijaverkostojen toimintaan. Näissä verkostoissa tieto ja hyvät käytännöt Smart City -teemoista liikkuvat tehokkaasti kaupunkien välillä.

Usein verkostojen toimintamalleihin kuuluvat myös hankkeiden yhteiskehittäminen jäsenkaupunkien kesken sekä rahoitushaut tai -konsultointi Smart City -käytänteiden omaksumiseksi kaupungeissa. Kansainväliset verkostot tarjoavat kaupungeille myös laajaa näkyvyyttä ja toimivat kaupunkibrändin rakentajina ja vahvistajina.

Smart City -verkostot Jyväskylässä

Jyväskylän kaupunki on yksi Suomen edelläkävijöistä älykkään kaupunkikehittämisen osalta ja Jyväskylä on ollut jo 1990-luvulta lähtien aktiivisesti mukana useiden kotimaisten ja kansainvälisten älykkään kaupunkikehittämisen verkostojen toiminnassa.

Hippoksen, Kankaan, Kukkulan ja kaupunkikeskustan kehittämisen alueet toimivat tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin tärkeimpinä kaupunkikehitysalustoina. Näillä alueilla pyritään älykaupunkisovellusten ja palveluiden avulla mahdollistamaan erilaisten ratkaisuiden kehittäminen kaupunkielämän parantamiseksi ja kaupunkiympäristöjen muuntamiseksi älykkäiksi ja ympäristöystävälliseksi.

Osittain näiden keskeisten kaupunkikehitysalustojen myötä Jyväskylän kaupunki heräsi syksyllä 2017 tarpeeseen arvioida ja selvittää kotimaisiin ja kansainvälisiin Smart City -verkostoihin kuulumisesta saatavia hyötyjä. Tavoitteena oli selvittää, mihin verkostoihin Jyväskylän kaupungin kannattaa kuulua ja mitkä ovat verkostoihin kuulumisen reunaehdot.

Projektin tarkoituksena oli auttaa Jyväskylän kaupunkia kohdistamaan resurssit tehokkaasti niihin älykkään kaupunkikehittämisen verkostoihin, joista kaupunki saa parhaan mahdollisen lisäarvon kehittämishankkeidensa taustalle.

FCG:n verkostokuvausselvitys Jyväskylän kaupungin tukena

FCG:llä tartuimme haasteeseen ja lähdimme toteuttamaan yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa kohdistettua benchmark-selvitystä, jonka tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva tarjolla olevista Smart City ja muista älykkään kaupunkikehittämisen kansainvälisistä ja suomalaisista yhteistyöverkostoista sekä muodostaa priorisoitu listaus niistä verkostoista, joihin Jyväskylän kaupungin kannattaa omien resurssiensa ja kaupunkikehitysalustojensa perusteella kuulua.

Työn aluksi muodostettiin yhdessä tilaajan kanssa kriteeristö kartoitettaville verkostoille. Jyväskylän kaupungin keskeisten kaupunkikehitysalustojen teemojen mukaisesti kriteereiksi verkostojen kartoittamiselle nousivat kiertotalouden näkökulmat sekä yksityisen sektorin osallistaminen ja uuden yritystoiminnan mahdollistaminen.

Kriteerien pohjalta lähdettiin kokoamaan niin sanottua pitkää listausta kiinnostavista verkostoista. Listaus sisälsi kuvaukset kiinnostavista verkostoista kriteeristön perusteella ja tiedot verkoston kuulumiseen reunaehdoista.

Seuraavaksi järjestettiin yhdessä tilaajan kanssa välityöpaja, jossa kävimme yhdessä läpi alustavan kartoituksen tulokset ja valitsimme relevanteimmat verkostot mukaan niin sanotulle lyhyelle listalle. Näitä valittuja verkostoja lähdettiin seuraavaksi kontaktoimaan puhelinhaastattelujen ja strukturoitujen kyselyjen avulla. Tarkoituksena oli syventää tietoa verkostoon kuulumisen hyödyistä Jyväskylän kaupungin näkökulmasta.

Kerätty aineisto analysoitiin ja lopputuloksena syntyi projektin loppuraportti Jyväskylän kaupungin tarpeisiin, joka sisälsi kattavat kuvaukset verkostoista, niiden toimintamallista, keskeisistä hyödyistä ja verkostoon kuulumisen reunaehdoista.

Verkostoista muodostettiin lopuksi priorisoitu listaus Jyväskylän kaupungin tarpeisiin, jota kaupunki voi käyttää jatkossa perusteltuna näkemyksenä pohdittaessa olemassa olevien sekä mahdollisten uusien Smart City -verkostojäsenyyksien tarvetta.

Smart City -verkostoista hyöty irti FCG:n verkostokuvausselvityksen avulla - Kaupunkisuunnittelu.com

Smart city -verkostot - Vierto Lauri FCG - kaupunkisuunnittelu.com
Lauri Vierto on FCG:n alue- ja elinkeinokehittämisen asiantuntija, erityisalanaan älykäs kaupunkikehittäminen ja yritystoiminnan aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnit. Vierron työskentelyä ohjaa suunnittelun laatu, vuorovaikutteiset työmenetelmät sekä asiakastyytyväisyyden tavoittelu. Koulutukseltaan Vierto on kauppatieteiden maisteri ja suunnittelumaantieteilijä. Lauri Vierto, asiantuntija, alueidenkäytön konsultointi, lauri.vierto@fcg.fi

 

Kiinteistöveron merkitys kuntataloudessa kasvaa

FCG on tehnyt kiinteistö­veroselvityksiä kymmenissä kunnissa. Uutta veropotentiaalia on löytynyt merkittävässä määrin.

Sen tuotto on kasvanut 2000-luvulla muun muassa siksi, että kiinteistöveroprosentteja on korotettu useita kertoja.

– Monessa kunnassa kiinteistöveron osuus kunnan verotuloista on jo tällä hetkellä 20 prosentin luokkaa, ja soteuudistuksen myötä osuus kasvaa entisestään – Kunta­liiton arvion mukaan lähes 2,5-kertaiseksi. Rekistereissä on kuitenkin paljon virheitä ja puutteita, joiden vuoksi kunnilta jää saamatta satoja miljoonia euroja, kertoo johtava asiantuntija Teijo Salmi FCG:ltä.

Salmi kannustaa kuntia korjaamaan rekistereissä olevat virheelliset kiinteistötiedot ja saattamaan rekistereistä puuttuvat rakennukset kiinteistöveron piiriin. Tämä varmistaa kiinteistönomistajien tasapuolisen verokohtelun ja kasvattaa kunnan verotuloja.

– Joissain kohteissa verotettava pinta-ala on saattanut selvityksen myötä jopa kaksin- tai kolminkertaistua Verohallinnon tietoihin verrattuna, toteaa yli 16 vuotta alalla toiminut ja lähes 150 000 kohdetta tarkastanut Salmi.

Kiinteistöveroselvitys kunnassa kannattaa - Kaupunkisuunnittelu.com
FCG tutkii yhdessä Mitta Oy:n kanssa mobiililaserkeilausteknologian hyödyntämismahdollisuuksia kiinteistövero­selvityksessä.

Perhossa hyviä tuloksia

Keskipohjanmaalaisen Perhon kunnan vuosittainen kiinteistöverokertymä on tähän asti ollut suunnilleen 600 000 euroa eli noin 10 prosenttia kunnan tuloista. Jatkossa kertymä on tätä suurempi kiinteistöverotuksen piiriin tulevan tuulivoimapuiston ja vuonna 2017 tehdyn kiinteistöveroselvityksen  ansiosta.

– Kimmokkeena kiinteistökannan selvittämiseen oli se, että tulevien uudistusten myötä kunnan ansaintalogiikka muuttuu ja kiinteistöverojen merkitys kuntataloudessa kasvaa selkeästi. Tiesimme, että rekistereissä on puutteita, kunnanjohtaja Lauri Laajala
sanoo.

Yhteistyössä FCG:n kanssa toteutettu selvitys aloitettiin aineistotarkastelulla. Tarkastelu osoitti, että kunnalla oli parempi tieto kokonaisneliömäärästä kuin verottajalla, mutta selvisi myös, että sekä kunnan että Verohallinnon rekistereistä puuttui merkittävästi rakennuksia.

Aineistotarkastelua seuranneessa maas­to­vaiheessa käytiin läpi noin 10 prosenttia potentiaalisimmasta kiinteistökannasta, yhteensä 53 000 neliömetriä (m2). Kokonaisala kasvoi tässä tarkastelussa 17 000 m2, mikä merkitsee kiinteistöverotulojen kasvua arviolta 28 000–29 000 eurolla.

– Vuonna 2000 tekemämme kiinteistötarkastelun jälkeen olemme seurailleet, että talousrakennukset eivät mene kiinteistöveron piiriin, mutta muut rakennukset ovat menneet aika tarkkaan, toteaa tekninen johtaja Pasi Rannila.

Kunta ei lähetä toimenpideilmoituksista tietoa verottajalle, vaan ilmoittaminen on omistajan vastuulla, jatkaa maastotarkastukseen osallistunut rakennustarkastaja Jyri Harju. – Suurin osa toimenpideilmoituksella menneistä rakennuksista puuttui Verohallinnon rekisteristä.

Loputkin 90 prosenttia kiinteistökannasta selvitetään, toteutustapa vain on vielä auki, kunnanjohtaja kertoo. Aineistoanalyysivaiheessa tehdyn arvion mukaan kunta saisi kaikki kiinteistötiedot päivittämällä 75 000 euron verohyödyn.

Asiantuntija-apua tarjolla

FCG tarjoaa kolmentasoisia kiinteistöveroselvityksiä: ne ovat kunnan ja verohallinnon rekisterien vertailu, aineistoanalyysi ja maastoselvitys.

Selvityksen sisältö ja kulku räätälöidään asiakkaan toiveiden mukaan. Voidaan esimerkiksi käydä läpi vain joitain alueita tai edetä halutussa järjestyksessä. Rekisterivertailu otettiin portfolioon asiakkaiden toivomuksesta.

– Pelkkään rekisterien vertailuun tyytymistä en kuitenkaan kunnille suosittele rekistereihin sisältyvien puutteiden ja virheellisyyksien vuoksi. Ennemminkin vertailu toimii nopeana ja helppona aloituksena yksityiskohtaisemmalle selvitykselle. Pelkän rekisterivertailun avulla saatavat verohyödyt ovat hyvin rajalliset, Teijo Salmi tiivistää.

Aineistoanalyysi on tehokkaampi vaihtoehto, sillä se kertoo myös, paljonko rakennusmassaa on rekisterien ulkopuolella ja miten tämä rakennusmassa kunnassa alueellisesti sijoittuu. Aineistoanalyysin pohjalta maastoselvitys voidaan kohdistaa sinne, missä virheitä ja puutteita on eniten. Näin verotuloja saadaan etupainotteisesti.

Tietomäärän ja tiedon laadun vuoksi selvitykset ovat varsin työläitä, joten asiantuntija-apu on monesti tarpeen, Salmi toteaa. – Keskivertokunnalla saattaa olla Verohallinnon rekisterissä 2 miljoonaa yksittäistä tietoa kiinteistöistä, ja jos tästä vielä 15–20 prosenttia puuttuu, niin tehtävää on melkoisesti.

Teksti Paula Böhling. Kuva Hannu Vallas, Mitta Oy
(Artikkeli on julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Lue lisää FCG:n kiinteistöveroselvitys kunnille -tiedote

”Saatiin ansaintalogiikkaa lisää. Yhteistyö on helppoa ja luontevaa. He ovat asiantunteva yhteistyökumppani. Yhteistyön helppoutta. Tulokset tulivat silloin kuin sovittiin ja raportti oli sellainen kuin sovittiin.

Lauri Laajala, Kunnanjohtaja, Perho

 

Salmi Teijo-21284-ref4197

 

Kysy lisää!
Teijo Salmi
Johtava asiantuntija
044 259 9926
teijo.salmi@fcg.fi

Hämeenlinna kasvaa ja kehittyy – hallitusti

Hämeenlinnan kaupungilla on käynnistymässä ja vireillä historiallisen paljon mittavia rakennushankkeita. Keskeisiä kysymyksiä ovat: miten hankkeet kannattaisi kokonaisuus huomioon ottaen toteuttaa ja ajoittaa? Mikä voi joustaa?

Hämeenlinnan keskustan kehittäminen on lähtenyt aikamoiseen vauhtiin. Asemanranta ja Keinusaari, Engelinranta, radanvarsi, Moreeni ja muut elinkeinoalueet, Jukola, keskustan kehittäminen…

– Aluekehittäminen on nähty yhdeksi keinoksi lisätä kaupungin elinvoimaa. Kyse on ennen kaikkea kaupungin houkuttelevuudesta asumis- ja yritysympäristönä. Asukasmäärässä tavoitellaan puolen prosentin vuosikasvua ja yrityspuolella toimitaan aktiivisesti uusien työpaikkojen luomiseksi joustavoittamalla yritysten sijoittumisprosessia sekä kaavoittamalla kiinnostavia ja kilpailukykyisiä yritysalueita, kertoo kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri.

Käynnissä ja suunnitteilla olevat hankkeet ovat kaupungin kokoon nähden suuria ja paljon resursseja vaativia.

– Kaupunkia on tehty ennenkin, mutta uutta on se, että rakennetaan pääosin keskustaa ja isoja yritysalueita – ja rakennetaan paikoille, jotka ovat kaupungin historiaan katsoen tavallista vaativampia, kuvaa maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki.

Toimialan budjetti on tiukka, joten on jouduttu pohtimaan, kuinka vuotuiset 8–10 miljoonan euron investointivarat saadaan riittämään – etenkin, kun niitä tarvitaan myös muuhun, esimerkiksi palveluverkon hallintaan ja korjauksiin.

Selvityksen kautta eteenpäin

Suunnittelun ja päätöksenteon tueksi toteutettiin alkukesästä 2017 nopealla aikataululla projektinhallintaselvitys, jossa yhteistyökumppanina oli FCG.

Hankkeiden arviointi aloitettiin kaupungin hallintokuntien edustajien ja sidosryhmien haastattelulla, minkä jälkeen aineistoa työstettiin skenaarioiden pohjalta työpajoissa. Prosessin tuloksena syntyivät arviot kunkin skenaarion vahvuuksista ja heikkouksista sekä investointikustannusten ja tulojen kehittymisestä vuoteen 2035 ulottuvalla aikajanalla.

– Tuloksista näkyy konkreettisesti se, että jos johonkin hankkeeseen investoidaan, raha on pois muualta. Selvitys kertoo siis joustonvaranäkymän – ei niinkään hankkeiden toteutusjärjestystä, se on päätöksentekijöiden asia, Majuri toteaa.

Kokonaistarkastelulle ja vaihtoehtoisten toteutus- ja johtamismallien analysoinnille on tarvetta.

– Esimerkiksi, jos joku hanke kaatuu tai toteutuu suunniteltua nopeammin, se muuttaa koko kuvion. Asemanranta on tästä hyvä esimerkki. Se lähti toteutumaan paljon ajateltua nopeammin ja siihen pitäisi reagoida, Lähteenmäki sanoo.

Selvitys toimii taustamateriaalina vuonna 2018 laadittavalle pitkän ajan toteutussuunnitelmalle. Toteutuspäätökset tehdään hanke kerrallaan.

Uudenlainen tarkastelutapa

Hämeenlinnassa ei ole ennen tehty vastaavaa selvitystä, joten kilpailutusvaiheessa Majurilla ja Lähteenmäellä ei ollut käsitystä, kuka olisi tehtävään sopiva konsultti.

– Isot kaupungit ovat varmasti joutuneet miettimään tällaisia asioita, mutta ehkä Hämeenlinnan kokoluokassa työ on vasta alkamassa.

Vaikka tilanne oli uudenlainen, prosessi ja lopputulos olivat ilmeisen onnistuneita. Vuorovaikutteisuus, laaja osallistaminen, päätöksentekijöiden mukanaolo, monipuoliset tarkastelut, tulosten konkreettinen esitystapa – muun muassa ne saavat tilaajilta kiitosta.

– Päättäjiä kiinnostaa ehkä eniten se, milloin päästään taloudellisesti nollarajan yläpuolelle, mutta meille on tärkeää myös se muu tieto. Sitä voidaan käyttää suunnittelun pohjana ja ehkä lähteä etsimään lisätietoa sen mukaan, mitä selvityksessä on noussut esiin.

Myös hankkeiden johtamisen ja koordinoinnin vaatimat henkilöresurssit tulivat selvityksessä selkeästi esiin – ja tarve osoittautui odotettua suuremmaksi.

– Se oli tavallaan meidän työmme näkyväksi tuomista muiden sanoittamana, Majuri muotoilee.

Monialainen tiimi

FCG:llä hankkeen projektipäällikkönä toimi Arkkitehtuuri ja yhdyskunnat -palvelualueen johtaja Pauli Santala. Työhön osallistuivat lisäksi alueidenkäytön asiantuntijat, projektijohtaja Kuisma Reinikainen ja johtava asiantuntija Jan Tvrdý sekä Infra ja verkostot -palvelualueen johtaja Jani Sillanpää.

Teksti Paula Böhling. Kuva Jarmo Teinilä.
(Artikkeli on julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Kuvassa Tarja Majuri ja Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan torin kulmalla. Taustalla arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema ”Skogsterin talo”, joka valmistui vuonna 1907 tavarataloksi. Nykyisin rakennuksessa on muun muassa ravintoloita ja Hämeenlinnan kaupunginmuseo.

pauli-santala-fcg
Lisätiedot
Pauli Santala
Johtaja, Arkkitehtuuri ja yhdyskunnat
050 556 5272
pauli.santala@fcg.fi

 

Year 2100: Free land anyone?

It is generally known, that the area of Finland is steadily increasing. The reason is a phenomenon known as post-glacial rebound. During the last ice age the Earth’s crust was depressed 500 metres due to Fennoscandian ice sheets weight.

After the ice melted, the crust started to rise again and the rise is still perceptible today. In Finland, the Land uplift is most apparent in the Mid-Western area (about 10 mm per year) while the slowest is on the Southeast of Finland (3 mm per year).

Since the urban and city planning is one of the FCG:s core services, our objective was to look at what kind of impact this phenomenon will have on the Finnish cities. We tried to use the GIS methods to visualize the shoreline change among two selected cities, Oulu and Rauma, and study, how it will affect the coastal areas.

How is the shoreline length going to change? And what about the total area of available land?

Shoreline Change among Oulu and Rauma

For the reference years we decided to look further enough into the future and picked up the sequence of years up to 2100. Based on the several resources (Geological Survey of Finland & National Land Survey of Finland, 2017) it was deducted that the land rises about 8.5 mm per year in the Oulu region, whereas in around the city of Rauma around 6.5 mm per year.

As the source spatial data, we used the open source national digital elevation data model and the bathymetrical data (National Land Survey of Finland, 2015). We then developed an algorithm using the ESRI’s ArcGIS and got following results.

In the year 2015 the shoreline at the Oulu study area was 148 km long. According to the study, by the year 2100 it will be most probably shortened by more than an half to 62 km.

In the Rauma study area the uplift is not that fast, but the change in length of shoreline is also noticeable. In 2015 the length of shoreline was 370 km and by the year 2100 it will shorten approximately to 220 km, respectively 237 km in the year 2050.

At this point it is necessary to note, that the availability of precise bathymetrical data for the study area was limited and it might bias the results. We might in the future observe creation of new small islands which will probably result in not that significant loss in shoreline length. But in the end, the shoreline length might not be the most interesting value.

Change in Area of Available Land

This phenomenon is also associated with the change in total area of available land, which is actually more interesting value if we consider the city planning. As we all know, city planning is about the area and available land.

While at the studied part of Oulu the total area was 298 km2 in 2015, by the year 2050 it will grow up to 307 km2 and by the year 2100 up to 311 km2.

In Rauma, the total area of available land will be significantly rising as well. Whereas in 2015 the area of study area was 134 km2, we can expect it to be 151 km2 by the year 2100.

The shoreline change due to the postglacial rebound at the Oulu and Rauma study area by the years 2015, 2030, 2050, 2010.
The shoreline change due to the postglacial rebound at the Oulu and Rauma study area by the years 2015, 2030, 2050, 2010.

Within 85 years, the city of Oulu will gain at the study area more than 10 km2 of land and the city of Rauma around 17 km2. We need to point out, that we are speaking about appreciated shore areas, which are highly valued with sometimes double the prices in comparison to the not much further inner-land situated real estates.

If we really simplify the complexity of real estate economics, we can hypothetically estimate the value of the raw land increase is 30 million euros in Oulu and 51 million euros in Rauma. Aren’t these obvious reasons, why we should discuss the need for long term strategical shore planning, especially among the west-coast situated cities?

The city shore areas should be probably more pragmatically reserved for the city expansion, e.g. on one side for the construction of shore residential areas, on the other side for the promotion of the city green infrastructure. We might also need to evaluate, if we need adequate legal policies to address the ownership of such areas and if we should more carefully bind this value for the future generations.

Or will the glaciers strike back and we anyway loose this potential due to Climate change related rise of the sea levels predicted by the IPCC?

An example of the changes in the 0 m above sea level line by the years 2015, 2030, 2050, 2100 at Uusitaloa area in Rauma (left) and Kempeleenlahti in Oulu (right).
An example of the changes in the 0 m above sea level line by the years 2015, 2030, 2050, 2100 at Uusitaloa area in Rauma (left) and Kempeleenlahti in Oulu (right).

The study was concluded by Denisa Kujovská, Bachelor’s degree programme student at the Czech University of Life Sciences Prague (CULS), during her Erasmus+ traineeship at FCG in the summer 2017.

fcg arkkitehdit jan tvrdy

Further information 
Jan Tvrdy, Senior Advisor, Urban and Strategic Planning
jan.tvrdy@fcg.fi

Kaupungistuminen – tiivistyvä kaupunki

Kaupunkilaisten määrän on ennustettu nousevan vuonna 2030 jo viiteen miljardiin, jolloin kaupungeissa asuisi 70 prosenttia maailman ihmisistä (nyt yli 50 %). Nopea kaupungistuminen aiheuttaa slummiutumista, työttömyyttä, ilmansaasteita jne., mutta toisaalta suurkaupungit tuottavat usein asukkailleen paremman mahdollisuuden terveydenhoitoon, koulutukseen ja esim. urakehitykseen.

Lue Lisää