Horizontal and Vertical Structure of Urban Green Space: Developing Target and Minimum Levels for the Helsinki Green Factor Toolset

Among the city and land use planners, the vegetation height in the cities is usually not considered as an interesting indicator. Vegetation vertical structure is important for biodiversity and ecosystem service provision. For example the air passing above, and not through, vegetation is not filtered; barriers should be high enough and porous enough to let the air through, but solid enough to allow the air to pass close to the surface.

In cities, however, while variation in the spatial extent and distribution of vegetation has been widely investigated, vertical vegetation structure and its potential drivers have not. It simply might be a useful tool describing the ecological state of various urban areas and districts.

Different land use functions have different needs and boundary conditions with regard to urban green space. During the development of the Helsinki Green Factor tools the city officials, land-use planners, and experts found it very important to develop land-use specific target levels for the Helsinki Green Factor (“viherkerroin”).

Each land-use class has an area based target level that sets the goal for the green factor score in the horizontal scale. In this study we aim to provide some very initial data in case someone wants to consider also the vertical scale.

Height of Vegetation in Helsinki

In this statistical analysis, we aim to analyze the current height of vegetation in Helsinki using two different approaches. In the first one, the average height of vegetation is analyzed within districts – it shows distribution in certain continuous areas.

The second approach shows statistics about the vegetation height in different city detail planning zones (“asemakaava”) derived from Combined Detailed Plan Map of The City of Helsinki (Helsingin kaupunkiympäristön toimiala, 2017). This statistics doesn’t cover continuous area, but connect areas within the same zone across the city. For the height determination we used the open source laser scanning data (National Land Survey of Finland, 2015) generalized to 3 x 3 m grid.

The city of Helsinki is divided into various subdivisions and statistical units. In this study, we used the division into 34 districts to visualize the differences in vegetation height. The differences are clearly visible.

The highest vegetation in Helsinki is in the Tuomarinkylä district (over 11 m in average) while the lowest average vegetation height is in Malmi district (6,9 m). The average height in Helsinki is 7,5 m.

Even larger differences can be found when we divide the city into 145 neighborhoods. The vegetation range is almost eight meters. While in the neighborhood of Hermanninranta the average height is about 4,5 m, which is clearly associated with the “young and developing” state of the area.

On the other hand at Haltiala the average value is almost three times higher (12,4 m) as Haltiala represents the old parts of the Helsinki central park (“Helsingin keskuspuisto”). Everyone who ever visited those areas will agree that both of the neighborhoods are very different if we consider the scale of ecosystem services that is provided.

Height-of-vegeation-1

As mentioned above, the second approach to analyze vegetation height was based on the building related zoning areas of detailed land use plans. These zones don’t cover continuous area, but in each zone buildings have usually similar use – center, mixed use (C), block of flats (AK), semi-detached and detached housing (AP), recreation and tourist areas (R), retail (K) and traffic (L). Here we can point out, that the AP zone is represented the most – we can find over 19 000 different AP plots in the Helsinki.

The second most represented zone, about 7 000 different occurrences, is the AK zone. AP and AK together represent more than 95 % of the building related zoned city area. As shown in the graph, the highest average height of vegetation is in zone R, about 9 m. This fact is very easy to explain, because R stands for recreation and tourist areas, which are supposed to offer good “green” environment for spending free time.

On the other hand, zone L1 represent the opposite side of chart, with average height about 6,2 m. That is also not surprising since L includes traffic areas, where the vegetation is usually quite young and sparse.

And again if we take the air quality as a factor, we might question why we are ending up having the lowest average height among the traffic intense zones. The analysis also shows that the abundance of high trees in Helsinki is pretty low,, while the vegetation under 10 m height prevails.

Height-of-vegeation-2

Height-of-vegeation-3

The vegetation height heterogeneity is associated with habitat diversity and species richness not speaking about the aesthetic effect that it provides to human. Understanding how vegetation vertical structure varies across cities and identifying the potential drivers of this variation might improve the management of urban vegetation for biodiversity and ecosystem services (e.g. air quality improvement).

The management of urban vegetation should not focus solely on the horizontal scale – amount of tree cover or green space present across cities. We should also focus on identifying where interventions to improve vegetation vertical complexity are required and how can we, as urban planners, affect on it.

The study was concluded by Denisa Kujovská, Bachelor’s degree programme student at the Czech University of Life Sciences Prague (CULS), during her Erasmus+ traineeship at FCG in the summer 2017.

Read also (in Finnish)
Viherkerroinmenetelmä antaa bonuspisteitä syötävistä kasveista tai perhosniityistä

fcg arkkitehdit jan tvrdy

 

Further information 
Jan Tvrdy, Senior Advisor, Urban and Strategic Planning
jan.tvrdy@fcg.fi

Taantuvien kaupan alueiden kehittäminen

Aiemmin menestynyt kaupan alue voi keskeisen veturiyrityksen lopettaessa tai siirtyessä muualle menettää vetovoimaansa. Asiakasvirrat vähenevät, jolloin myös muiden yritysten edellytykset toimia ja kehittyä alueella heikkenevät. Alueen toimijoilla ei oman liiketoimintansa ohessa ole välttämättä aikaa eikä resursseja alueen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Taantuvien kaupan alueiden kehittämiseen liittyy useita intressitahoja. Kaupan toimijoilla, kiinteistönomistajilla, sijaintikunnalla sekä asukkailla on monenlaisia toiveita ja tavoitteita alueen kehittämiselle.

Haasteena on muodostaa näiden usein toisistaan poikkeavienkin toiveiden ja tavoitteiden avulla yhteinen päämäärä, jonka toteuttamiseen kaikki intressitahot ovat valmiita sitoutumaan. Yhteistyön pohjaksi ja yhteisen päämäärän muodostamiseksi tarvitaan tutkittua tietoa alueen kehittämispotentiaalista, muun muassa vaikutusalueen toimintaympäristön nykytilasta ja kysynnän kehityksestä.

Toukokuun 2017 alussa voimaan tulleet muutokset maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevissa säännöksissä lisäävät omalta osaltaan taantuvien kaupan alueiden kehittämismahdollisuuksia.

Kaupan alueiden kokonaisvaltainen kehittäminen

Millaisia kaupan alueiden tulisi olla tulevaisuudessa? Millaisessa asiointiympäristössä asiakkaat viihtyvät? Vaikuttaako kaupan palvelujen saavutettavuus ja asioinnin helppous asiakkaiden valintoihin? Liikutaanko autolla vai kävellen ja pyörällä vai joukkoliikenteellä. Millaisen kauppapaikan yritykset tarvitsevat menestyäkseen? Riittääkö asiakkaita perinteisille kaupan alueille vai siirtyykö asiointi verkkoon?

Onnistunut taantuvan kaupan alueen kehittäminen edellyttää, että alueella toimivat yritykset ja kiinteistönomistajat ovat mukana kehitystyössä. Kaupunki ja suunnittelijat voivat olla kehittämistyössä sparraajina, mutta itse kehittämisen on lähdettävä alueen toimijoista.

Kaupan alueen kehittämisestä hyötyvät kuitenkin kaikki. Alueella toimivien yritysten myynti kasvaa ja liiketaloudellinen kannattavuus paranee. Kiinteistönomistajien tuotto lisääntyy, mikä mahdollistaa liiketilojen uudistamisen ja uusien liiketilojen rakentamisen.

Sijaintikunta saa menestyvän yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen myötä lisää verotuloja. Yleisilmeeltään sekava ja ehkä ränsistynytkin alue muuttuu viihtyisäksi kaupunki- ja asiointiympäristöksi. Asukkaat saavat palvelutarjonnaltaan monipuolisen asiointikohteen. Vetovoimainen alue houkuttelee myös uusia yrityksiä, investointeja ja lisää asiakasvirtoja.

Lisää vetovoimaa Vantaan Petikko-Varistoon

FCG:ssä on laadittu Vantaan Petikko-Variston kaupan alueen toimenpidesuunnitelma. Petikko-Variston alue oli aikanaan pääkaupunkiseudun merkittävin huonekalu- ja sisustuskaupan keskittymä, mutta on vuosien saatossa menettänyt asemaansa. Vantaan kaupungin elinkeinopalveluiden aloitteesta alueelle laadittiin toimenpidesuunnitelma yhdessä alueen yrittäjien ja kiinteistönomistajien kanssa.

Keskeinen tavoite oli lisätä alueen elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta, tukea alueen yrityksiä lisäämään myyntiään ja parantamaan liiketaloudellista kannattavuuttaan sekä ideoida uusia yhteiskehittämisen toimintamalleja.

FCG:n tehtävänä oli tuottaa tietoa alueen nykytilanteesta, kehitysnäkymistä ja muualla toteutetuista onnistuneista käytännöistä sekä työstää yhdessä yritysten, kiinteistönomistajien ja kaupungin kanssa alueen kehittämisen visio, tavoitteet ja toimenpiteet, määritellä toimenpiteiden toteuttamisen aikataulu ja vastuut sekä laatia menetelmä ja mittarit toimenpiteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden seuraamiseen.

Toimenpidesuunnitelman valmistumisesta uutisoitiin Vantaan Sanomissa 16.5.2017 Kiitosta valmistunut suunnitelma sekä yhteystyö FCG:n kanssa saivat myös tilaajalta Vantaan kaupungin elineikopalveluilta.

Ilmajoelle syntyy uusi Hansan kauppa-alue

FCG:ssä on kokemusta myös uusien kaupan alueiden kehittämisestä. Tästä tuorein esimerkki on Ilmajoen Hansan kauppa-alueelle FCG:ssä laadittu kehittämissuunnitelma. Kunnan tavoitteena on kehittää alueesta palvelutarjonnaltaan monipuolinen kaupan alue.

Kehittämissuunnitelmassa muun muassa arvioitiin vaikutusalueen kysynnän kehitys, kontaktoitiin potentiaalisia alueelle soveltuvia kaupan toimijoita, määriteltiin alueen kaupallinen konsepti ja alueelle soveltuvat toimialat ja niiden mitoitus sekä kehittämisen vaiheistus.

Kehittämissuunnitelmaa kunta hyödyntää alueen markkinoinnissa ja maankäytön suunnittelussa. Suunnitelman valmistumisesta uutisoitiin maakuntalehti Ilkassa 6.9.2017. Uutinen ylsi maakunnan luetuimmaksi uutiseksi

Lisätietoja hankkeista Taina Ollikaiselta taina.ollikainen@fcg.fi

Ollikainen Taina Tuulikki-20848-ref74408Taina Ollikainen on vähittäiskaupan asiantuntija. Pitkään työuraan mahtuu myös monia muita työtehtäviä mm. aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin, aluekehitykseen, elinkeinojen ja matkailun kehittämiseen sekä strategiseen suunnitteluun liittyen. Tainalla on erityisen vahva kokemus ja osaaminen kaupan palveluverkkoselvitysten, vähittäiskaupan sijainti-, mitoitus ja vaikutusselvitysten sekä kaupan alueiden kehittämissuunnitelmien laatimisesta. Myös vähittäiskauppaa koskevan lainsäädännön soveltamisesta maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa Tainalla on runsaasti käytännön kokemusta. Vähittäiskaupan selvityksissä yhteistyökumppaneina ovat olleet kunnat, maakuntaliitot, kaupan keskusliikkeet sekä rakennusliikkeet.

 

Hossaan syntyy tukikohta kansallispuiston kävijöille

Suomi sai kesäkuussa 40. kansallispuiston Koillismaalle Hossaan. Uusi kansallispuisto juhlistaa maamme satavuotiasta itsenäisyyttä. Samalla se vahvistaa Hossan vetovoimaa matkailukohteena.

Reilun 11 000 hehtaarin puisto sijaitsee Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa. Alue on kiehtova sekoitus erämaata ja rajaseudun kulttuuria.

Hossan valoisat, hongikkoiset harjukankaat ja kirkkaat kalaisat vedet ovat jo pitkään olleet erämaan rauhasta nauttivien retkeilijöiden suosikkikohde. Nyt uuden kansallispuiston kävijämäärän odotetaan nousevan 120 000 vuodessa.

Kansallispuiston perustaminen on luonut myös tarpeen tarkastella Hossan alueen maankäyttöä ja kaavoitusta Suomussalmen kunnan koillisnurkassa. Suomussalmi onkin käynnistänyt Hossan rantaosayleiskaavan tarkistamisen, jonka laatimisesta vastaa FCG:n Timo Leskinen.

1. Miksi Hossan alueen kaavoitusta tarkistetaan?

Aikaisemmin alueella oli Hossan retkeilyalue, jossa rakentaminen oli kielletty. Kun kansallispuisto perustettiin, osa entisistä retkeilyalueista jäi puiston ulkopuolelle. Matkailun ja Hossan kylän kehittämisen kannalta houkuttelevia alueita vapautui rakentamiselle.

2. Mitkä ovat kaavamuutoksen tavoitteet?

Maankäytöllä pyritään edistämään kansallispuiston käyttöä. Alueelle luodaan tukikohta, josta käsin kävijät vierailevat kansallispuistossa. Kaavoituksessa tarkastellaan esimerkiksi rakennuspaikkojen ja rakennusoikeuksien määrän lisäämistä matkailupalveluiden ja mökkirakentamisen mahdollistamiseksi. Itse kansallispuiston alueen käyttöön ja hoitoon kaavalla ei vaikuteta.

3. Millaisia tarpeita luonnonympäristö ja kulttuuriympäristö asettavat Hossan kaavoitukselle?

Alueelta löytyy esimerkiksi historiallisen ajan muinaisjäänteitä kuten tervahautoja sekä maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuurihistoriallisia kohteita. Osa entisistä retkeilyalueen maista, jotka jäivät kansallispuiston ulkopuolelle kuuluvat Natura-alueeseen. Niiden luontoarvot tulee tulevassakin käytössä turvata.

4. Millä aikataululla kaavamuutos etenee?

Kaavamuutoksen selvitystyö on käynnistynyt tänä kesänä. Kaavaluonnos syntyy ensi talven aikana ja kaavaehdotus tulee hyväksymiskäsittelyyn huhtikuussa 2018.

Hossan kaavamuutoksen laatimisesta vastaa Timo Leskinen FCG:ltä

 

Timo Leskisen erikoisalana ovat matkailualueiden maankäyttö ja laaja-alaisten yleiskaavojen kaavasuunnittelu. Hän työskentelee Itä-Suomen aluepäällikkönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssa Kuopiossa.

Co-Creation on yhdyskuntasuunnittelun ytimessä

Co-Creation eli yhteiskehittely on ollut viime aikoina suosittu työskentelymalli uusien yhdyskuntasuunnitteluun liittyvien palveluiden ja käytäntöjen innovoinniksi tai olemassa olevien kehittämiseksi.

Yhteiskehittely on tuotteen tai palvelun kehittämistä yhdessä sen mahdollisten tulevien käyttäjien eli potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Innovoiva lähestymistapa on mahdollista erilaisissa työpajoissa sekä sosiaalisen median työkalujen avulla.

Yhteiskehittelyn hetkellinen arvo syntyy siihen osallistuvan henkilön – esimerkiksi asiakkaan – ainutlaatuisista kokemuksista. Jatkuva arvo puolestaan syntyy työskentelyn tuloksista ja oppimisesta.

Hankeen vetäjällä on vastuu siitä, että yhteiskehittelyn osallistuja pystyy esittämään uusia ideoita. Tämä on itse asiassa aikamoinen haaste. Usein hankkeen sidosryhmät ovat kiireisiä ja kynnys osallistua on korkea, vaikka kyse olisi kiinnostavasta aiheesta.

Sidosryhmien osallistumisen motivoinnin riskinä voi myös nähdä sen, että eri syistä kuten aikataulusta, kehitysbudjetista tai työn laajuudesta johtuen keskimäärin vain 20 % kehitysideoista on mahdollista toteuttaa.

FCG:n Arkitehtuuri ja yhdyskunnat -palvelualueellamme on pitkä kokemus co-creation-tapahtumien järjestämisestä sekä uusien työkalujen – kuten paikkatietoon perustuvan, verkossa toimivan AVE-kaavoitustyökalun – innovoinnissa.

Digikaavahanke kutsuu kaupunkeja ja kuntia

Myös nyt käynnistyvään KiraDigi Digikaava -hankkeeseen kutsutaan mukaan Suomen kuntia ja kaupunkeja, jotka ovat keskeinen toimijataho kaavoitusprosesseissa. Hankkeessa ovat tässä vaiheessa mukana Oulu, Sipoo, Viitasaari ja Pihtipudas. Tämä kokoonpano on hankkeessa erittäin hyvä.

Tavoitteena on saada mukaan lisää erityppisiä kuntia ja kaupunkeja ja siten edistää tuloksien hyväksymistä ympäri Suomea. Digikaava-hankkeen määrittelytyöpajaan, joka kokoontuu 12.6.2017 osallistuvat myös Kuntaliiton sekä ympäristöministeriön edustajat.

Tietyllä tavalla ajateltuna yhteiskehittelyssä ei yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelussa tai niiden vaikutusten arvioinnissa ole oikeastaan mitään uutta. Suunnitteluhankkeissa yhdessä tekeminen, johon osallistuvat sekä suunnittelija ja sidosryhmät, on ollut aina hankkeiden ytimessä. Esimerkiksi verkostohanke on suosittu työskentelymalli.

Joskus yhteyskehittely työskentelytapana voi hidastaa hankkeiden aikataulua, mutta siitä huolimatta se parantaa hankkeen lopputuloksen laatua ja tulosten hyväksyttävyyttä.

fcg arkkitehdit jan tvrdy
Jan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asiantuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö. Jan Tvrdy, projektipäällikkö, FCG Suunnittelu ja tekniikka, jan.tvrdy@fcg.fi

Kaupunkitilan ja -luonnon elinvoimaisuus

Mitä vaikutuksia tiivistämisellä on lähiluonnolle? Helsingin yleiskaava puhututtaa yli puoluerajojen. Onhan kaupunkimme lentokoneesta katsottuna todella vihreä ja kansainvälisestikin poikkeuksellisen monimuotoisen ja runsaan lähiluonnon ekosysteemi. Lue Lisää

Digitaalinen kaavoitus sujuvoittaa ja nopeuttaa toimintaa rakennusalalla

Digitalisaatio on muuttanut merkittävästi monia toimialoja. Sen mahdollisuuksia voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin myös kiinteistö- ja rakennusalalla. Digitaalinen kaavoitus eli digikaava on yksi tapa, jolla voidaan nopeuttaa alan prosesseja ja säästetään kustannuksia.Alla etuja, joita kehitteillä olevan digikaavan käyttö tuo. Lue lisää