Kohennetaan kävelykaupunkia Bulevardista alkaen

Osallistuimme FCG Arkkitehtien tiimillä äskettäiseen Helsingin kaupungin ideakilpailuun kävelykeskustan laajentamisesta. Halusimme näyttää, miten käveltävyyttä parannetaan ihmisten ympäristöstä ja katutilan viihtyisyydestä lähtien.

Arja Sippolan ehdotuksesta lähdimme hahmottelemaan, miten kävely-ympäristöä nimenomaan ydinkeskustan torien ja merenrantojen välillä voidaan parantaa. Linjasimme kohennettavat kävely-yhteydet merenrantaan kaikkiin ilmansuuntiin, mutta ehdotimme että kävelypainotteisen keskustan laajentaminen aloitetaan Bulevardista. Valitsimme juuri Bulevardin vaikutusalueineen, koska katu on jo nyt vilkas, suosittu, ja edustuskelpoinen. Lisäksi sen merkitys kasvaa edelleen Jätkäsaaren ja Hernesaaren rakentamisen myötä.

Lähde lauantaikävelylle

Suosittelen kiireetöntä lauantaikävelyä Ruoholahdesta ydinkeskustaan! Kulje kanavan vartta Jätkäsaaren hulppean Clarion-hotellin kautta Hietalahdenrantaan, jonka laitureissa nuokkuvat alukset laajentavat kävelijän maailmaa kadulta merelle. Sinne on syntymässä kuin stadin oma Nyhavn (se Kööpenhaminan kapakkasatama) erilaisine hieman repsottavine rantaravintoloineen.

Etene Hietalahdentorille, jossa on käynnissä satojen ihmisten kohtaamisia kirppiksen tekosyyllä, ja jatka Bulevardia Aleksanterinteatterille. Poikkea Ekbergin terassille teelle, jatka sitten Vanhan kirkon puistoon vetämään henkeä ennen tuloa vilkkaalle Erottajalle, jota jo parannetaan komeaksi kaupunkiaukioksi. Bulevardi tarjoaa vaikka kuinka paljon tapahtumaa, kohtaamisia ja nähtävää. Kaupunkilaiset ovat ottaneet niin Koffin puiston kuin Ruttopuiston omakseen.

Kuitenkin huomaat, miksi tämä yksi suosituimmista promenaadeista, stadilaisille myyttisen tärkeä ”Bulsa” on usein negatiivisissa otsikoissa. Ahtailla jalkakäytävillä kävelijät törmäilevät erilaisiin esteisiin, aikaa tuhrautuu liikennevaloissa. Pyöräilijöitä kapealla kaistallaan uhkaavat pysäköivät autot.

Bulevardista Helsingin Ramblas

Ehdotamme, että Bulevardista tehdään kävelypainotteinen Helsingin Ramblas linkiksi Kauppatorin, Espan ja Hietalahdenrannan väliin, poistamalla pysäköintiä, leventämällä jalkakäytäviä ja tuomalla penkkejä ja taidetta katutilaan levähtämistä ja viipyilyä varten.

Kävelijän kuninkuus ja turvallisuus taataan poistamalla liikennevalot ja korottamalla risteysalueita. Aurinkoisen jalkakäytävän terasseille vapautuu lisää tilaa. Hietalahdentorille kuvittelimme ulkoilmaleffateatterin, Bolognan keskusaukion tapaan, ja Aleksanterinteatterin pihalle esittävän katutaiteen areenan, joka esittelee vierailuteatterin ajankohtaista ohjelmistoa.

Tarkemmin kadun toiminnot täytyy tietysti ideoida muiden tuottajien, käyttäjien ja aktiivien kanssa. Bulevardin tulevaisuus voidaan liittää Uudenmaankadulle syntyneen design districtin päivittämiseen.

Mielestämme ehdotus on hyvin joustava, koska se ei edellytä keskustan alittavan maanalaisen kokoojakadun rakentamista. Se toimisi hyvin yhteen esimerkiksi sellaisessa vaihtoehdossa, jossa tuodaan maanalaista pysäköintiä Hietalahdentorin alle. Silloin merellinen tori vapautuu tehtävästään parkkipaikkana rannan vieressä.

Länsisataman liikennettäkin helpottaisi, jos mahdollisimman moni laivamatkustaja kävelisi keskustaan. Eiköhän se onnistu, kun tarjotaan kävelyelämyksiä, joista saa vainun jo laivarannassa. Jos taiteen ja designin ”supermuseo” sijoitetaan ydinkeskustan muuttuvan painopisteen mukaisesti Hietalahdenrantaan, niin onnistutaan varmasti.

Ideat luovutettiin Helsingin kaupungille elokuun lopussa ja esiteltiin markkinatoimijoille ja yleisölle nyt syyskuussa. Laiturin keskustelutilaisuudessa toivottiinkin, että Bulevardin parantaminen aloitetaan vaikka heti!

Katso FCG:n Merellinen Helsinki -suunnitelma
Kaikki ideakilpailun ehdotukset kerrokantasi.hel.fi/keskusta-ideat
Kerrokantasi.fi-palvelussa voit kertoa myös oman kantasi suunnitelmista.

paivanen-jani-21210-ref20151217-171036-5920
Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi

 


Helsingin kaupunki järjesti kesän 2018 aikana ideakilpailun kävelykeskustan laajentamisesta ja maanalaisesta kokoojakadusta. Ideoiden kartoittaminen palvelee myöhemmin käynnistyvää yleissuunnitteluvaihetta. Tavoitteena on ideoida keskustan liikkumisen, huoltoliikenteen, pysäköinnin ja satamaliikenteen sekä kävelykeskustan viihtyisyyden ja toiminnallisuuden kannalta mahdollisimman hyvä ja toimiva kokonaisratkaisu, joka sisältää sekä kävelykeskustan laajentamisen että maanalaisen kokoojakadun. Ideat luovutettiin Helsingin kaupungille jatkokäyttöön elokuussa. Lue lisää www.uuttahelsinkia.fi

Kaupunkisuunnittelua: Bulevardia voi kehittää monipuolisena taide- ja ravintolakatuna.
Bulevardia voi kehittää monipuolisena taide- ja ravintolakatuna.
Kaupunkisuunnittelua: Koffin kortteeliin ravintolamaailma
Koffin korttelin sisäpihaa kehitetään viihtyisäksi ravintolamaailmaksi.

 

Siniaalto, Siltamäki ja Digikaava – kaupunkisuunnittelua vuonna 2017

Sinivalkoisena hehkuva aita Vantaalla, Nikkilän Sydän -koulu Sipoonlahdessa, Digikaava.fi, Siltämäki-peli, Kangasalan vuorovaikutteinen strateginen yleiskaava, paljon lisää kiinteistöverotuloja…

Tässä vain muutama esimerkki, millaisten asioiden parissa työskentelimme yhdessä asiakkaidemme kanssa FCG:n Arkkitehtuuri ja yhdyskunnat -palvelualueella vuonna 2017.

Tutustu kiinnostaviin poimintoihin eri alojen asiantuntijoidemme työn tuloksista suomalaisen kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun ajankohtaisen aiheiden parissa.

Kaupunkisuunnittelu

  • Kaupunkisuunnittelu. Olemme tutkineet Tampereen keskustan Morkun aukion täydennysrakentamisen täydennysrakentamista ja vanhan rautatiehistoriaan liittyvän rakennuskannan säilyttämistä ja kehittämistä. Hanke on puhuttanut Tampereella pitkään ja suunnitelmat etenevät nyt kaavan valmisteluvaiheeseen. Lisäksi olemme visioineet esimerkiksi Karjaan ja Paimion keskustan täydennysrakentamiskortteleita, Kirkkonummen Masalanportin palveluasumisen keskustakorttelia ja Veikkolanpuron korkealuokkaista pientaloasumisen aluetta.
  • Siniaalto-valotaideteos Vantaa. Suomi 100-juhlan kynnyksellä valmistui Vantaan Tammistoon 250 metriä pitkä Siniaalto-niminen valoteos ja suoja-aita Fingridin sähköasemalle. Aidan yli sata led-valoa hehkuvat pimeässä ja niiden värimaailmassa on eri vaihtoehtoja sateenkaaren väreissä. Itsenäisyyspäivän aikaan aita loisti sinivalkoisena.
  • Kouluhankkeet. Uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma tuo uudenlaisia mahdollisuuksia koulujen tilakäsitykseen. Arkkitehti- ja konsultointitiimit työstivät kouluhankkeita mm. Pöytyällä, Kouvolassa ja Kotkassa.
  •  Sisustussuunnittelu. Sipoonlahden Nikkilän sydän -koulun laajennus eteni sisustussuunnitteluvaiheeseen. Helsingin Kuntatalon viisivuotisessa saneerausprojektissa uuden sisutuksen saivat tänä vuonna lounasravintola, kokousravintola, kokouskeskus ja palvelukeskus.

Elinkeino- ja aluekehitys

  • Digitalisaatio. Merkittävimpiä digitaalisaatiota edistävä hankkeita oli ympäristöministeriön kaavoitusta palveleva KiraDigi Digikaava -hanke digikaava.fi  joka tuo uusia käytäntöjä ja ratkaisuja kaavoitukseen. Lapin Liiton Digi Aurora -hankkeessa kehitettiin Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen digitaalista myyntiä ja markkinointia sekä tuodaan alueen palvelutarjontaa esille nykyistä yhtenäisemmin. Siltamäki-pelissä kaupunginosan asukkaat pääsivät itse pelin avulla tutkimaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja tutkimaan miten rakentaminen vaikuttaa paikallispalveluihin.
  • Aluetalous. Vuonna 2017 lanseerattiin onnistuneesti SYVA -työkalu yritysten aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin, mitä SEKES ry päätti markkinoida valtakunnallisesti jäsenilleen. FCG Grant Advisors -palveluilla hankimme noin miljoona euroa kehitysrahaa asiakkaillemme.
  • Kiinteistövero. Kiinteistöveroselvityksiä toteutettiin 20 kunnassa ympäri Suomea. Joulukuussa solmittiin merkittävä yhteistyösopimus Helsingin kaupungin kanssa.

Maankäyttö ja kaavoitus

  • Kaavoitus. Yleiskaavoituksessa keskityimme entistä enemmän strategiseen suunnitteluun ja käynnistimme useita uusia strategisia yleiskaavakaavahankkeita. Esimerkkinä vuorovaikutuksellisesti laadittu Kangasalan strateginen yleiskaava.
  • Kaavahankkeissamme korostuvat myös entistä laajemmin uusiutuva energia, biotalous ja kiertotalous. Vuoden aikana käynnistimme useita energiantuotantoon ja teollisuuteen liittyviä kaavahankkeita.
  • Alueiden- ja maankäyttö. Olemme vahvasti mukana alueidenkäytön ohjauksen muutoksessa ja maakuntauudistuksessa esimerkiksi yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa laadittavan Alueiden käytön suunnittelun ja maakuntauudistuksen AAMU-selvityksen laatimisessa. Maankäytön kokonaisvaltainen konsultointi ja kuntien koko maankäytön toiminnan kehittäminen on nousemassa keskeiseksi osaamisalueeksemme.

Pauli Santala FCG Kaupunkisuunnittelu.com

 

Lisätietoja
Pauli Santala
Palvelualueen johtaja
pauli.santala@fcg.fi

Year 2100: Free land anyone?

It is generally known, that the area of Finland is steadily increasing. The reason is a phenomenon known as post-glacial rebound. During the last ice age the Earth’s crust was depressed 500 metres due to Fennoscandian ice sheets weight.

After the ice melted, the crust started to rise again and the rise is still perceptible today. In Finland, the Land uplift is most apparent in the Mid-Western area (about 10 mm per year) while the slowest is on the Southeast of Finland (3 mm per year).

Since the urban and city planning is one of the FCG:s core services, our objective was to look at what kind of impact this phenomenon will have on the Finnish cities. We tried to use the GIS methods to visualize the shoreline change among two selected cities, Oulu and Rauma, and study, how it will affect the coastal areas.

How is the shoreline length going to change? And what about the total area of available land?

Shoreline Change among Oulu and Rauma

For the reference years we decided to look further enough into the future and picked up the sequence of years up to 2100. Based on the several resources (Geological Survey of Finland & National Land Survey of Finland, 2017) it was deducted that the land rises about 8.5 mm per year in the Oulu region, whereas in around the city of Rauma around 6.5 mm per year.

As the source spatial data, we used the open source national digital elevation data model and the bathymetrical data (National Land Survey of Finland, 2015). We then developed an algorithm using the ESRI’s ArcGIS and got following results.

In the year 2015 the shoreline at the Oulu study area was 148 km long. According to the study, by the year 2100 it will be most probably shortened by more than an half to 62 km.

In the Rauma study area the uplift is not that fast, but the change in length of shoreline is also noticeable. In 2015 the length of shoreline was 370 km and by the year 2100 it will shorten approximately to 220 km, respectively 237 km in the year 2050.

At this point it is necessary to note, that the availability of precise bathymetrical data for the study area was limited and it might bias the results. We might in the future observe creation of new small islands which will probably result in not that significant loss in shoreline length. But in the end, the shoreline length might not be the most interesting value.

Change in Area of Available Land

This phenomenon is also associated with the change in total area of available land, which is actually more interesting value if we consider the city planning. As we all know, city planning is about the area and available land.

While at the studied part of Oulu the total area was 298 km2 in 2015, by the year 2050 it will grow up to 307 km2 and by the year 2100 up to 311 km2.

In Rauma, the total area of available land will be significantly rising as well. Whereas in 2015 the area of study area was 134 km2, we can expect it to be 151 km2 by the year 2100.

The shoreline change due to the postglacial rebound at the Oulu and Rauma study area by the years 2015, 2030, 2050, 2010.
The shoreline change due to the postglacial rebound at the Oulu and Rauma study area by the years 2015, 2030, 2050, 2010.

Within 85 years, the city of Oulu will gain at the study area more than 10 km2 of land and the city of Rauma around 17 km2. We need to point out, that we are speaking about appreciated shore areas, which are highly valued with sometimes double the prices in comparison to the not much further inner-land situated real estates.

If we really simplify the complexity of real estate economics, we can hypothetically estimate the value of the raw land increase is 30 million euros in Oulu and 51 million euros in Rauma. Aren’t these obvious reasons, why we should discuss the need for long term strategical shore planning, especially among the west-coast situated cities?

The city shore areas should be probably more pragmatically reserved for the city expansion, e.g. on one side for the construction of shore residential areas, on the other side for the promotion of the city green infrastructure. We might also need to evaluate, if we need adequate legal policies to address the ownership of such areas and if we should more carefully bind this value for the future generations.

Or will the glaciers strike back and we anyway loose this potential due to Climate change related rise of the sea levels predicted by the IPCC?

An example of the changes in the 0 m above sea level line by the years 2015, 2030, 2050, 2100 at Uusitaloa area in Rauma (left) and Kempeleenlahti in Oulu (right).
An example of the changes in the 0 m above sea level line by the years 2015, 2030, 2050, 2100 at Uusitaloa area in Rauma (left) and Kempeleenlahti in Oulu (right).

The study was concluded by Denisa Kujovská, Bachelor’s degree programme student at the Czech University of Life Sciences Prague (CULS), during her Erasmus+ traineeship at FCG in the summer 2017.

fcg arkkitehdit jan tvrdy

Further information 
Jan Tvrdy, Senior Advisor, Urban and Strategic Planning
jan.tvrdy@fcg.fi

Horizontal and Vertical Structure of Urban Green Space: Developing Target and Minimum Levels for the Helsinki Green Factor Toolset

Among the city and land use planners, the vegetation height in the cities is usually not considered as an interesting indicator. Vegetation vertical structure is important for biodiversity and ecosystem service provision. For example the air passing above, and not through, vegetation is not filtered; barriers should be high enough and porous enough to let the air through, but solid enough to allow the air to pass close to the surface.

In cities, however, while variation in the spatial extent and distribution of vegetation has been widely investigated, vertical vegetation structure and its potential drivers have not. It simply might be a useful tool describing the ecological state of various urban areas and districts.

Different land use functions have different needs and boundary conditions with regard to urban green space. During the development of the Helsinki Green Factor tools the city officials, land-use planners, and experts found it very important to develop land-use specific target levels for the Helsinki Green Factor (“viherkerroin”).

Each land-use class has an area based target level that sets the goal for the green factor score in the horizontal scale. In this study we aim to provide some very initial data in case someone wants to consider also the vertical scale.

Height of Vegetation in Helsinki

In this statistical analysis, we aim to analyze the current height of vegetation in Helsinki using two different approaches. In the first one, the average height of vegetation is analyzed within districts – it shows distribution in certain continuous areas.

The second approach shows statistics about the vegetation height in different city detail planning zones (“asemakaava”) derived from Combined Detailed Plan Map of The City of Helsinki (Helsingin kaupunkiympäristön toimiala, 2017). This statistics doesn’t cover continuous area, but connect areas within the same zone across the city. For the height determination we used the open source laser scanning data (National Land Survey of Finland, 2015) generalized to 3 x 3 m grid.

The city of Helsinki is divided into various subdivisions and statistical units. In this study, we used the division into 34 districts to visualize the differences in vegetation height. The differences are clearly visible.

The highest vegetation in Helsinki is in the Tuomarinkylä district (over 11 m in average) while the lowest average vegetation height is in Malmi district (6,9 m). The average height in Helsinki is 7,5 m.

Even larger differences can be found when we divide the city into 145 neighborhoods. The vegetation range is almost eight meters. While in the neighborhood of Hermanninranta the average height is about 4,5 m, which is clearly associated with the “young and developing” state of the area.

On the other hand at Haltiala the average value is almost three times higher (12,4 m) as Haltiala represents the old parts of the Helsinki central park (“Helsingin keskuspuisto”). Everyone who ever visited those areas will agree that both of the neighborhoods are very different if we consider the scale of ecosystem services that is provided.

Height-of-vegeation-1

As mentioned above, the second approach to analyze vegetation height was based on the building related zoning areas of detailed land use plans. These zones don’t cover continuous area, but in each zone buildings have usually similar use – center, mixed use (C), block of flats (AK), semi-detached and detached housing (AP), recreation and tourist areas (R), retail (K) and traffic (L). Here we can point out, that the AP zone is represented the most – we can find over 19 000 different AP plots in the Helsinki.

The second most represented zone, about 7 000 different occurrences, is the AK zone. AP and AK together represent more than 95 % of the building related zoned city area. As shown in the graph, the highest average height of vegetation is in zone R, about 9 m. This fact is very easy to explain, because R stands for recreation and tourist areas, which are supposed to offer good “green” environment for spending free time.

On the other hand, zone L1 represent the opposite side of chart, with average height about 6,2 m. That is also not surprising since L includes traffic areas, where the vegetation is usually quite young and sparse.

And again if we take the air quality as a factor, we might question why we are ending up having the lowest average height among the traffic intense zones. The analysis also shows that the abundance of high trees in Helsinki is pretty low,, while the vegetation under 10 m height prevails.

Height-of-vegeation-2

Height-of-vegeation-3

The vegetation height heterogeneity is associated with habitat diversity and species richness not speaking about the aesthetic effect that it provides to human. Understanding how vegetation vertical structure varies across cities and identifying the potential drivers of this variation might improve the management of urban vegetation for biodiversity and ecosystem services (e.g. air quality improvement).

The management of urban vegetation should not focus solely on the horizontal scale – amount of tree cover or green space present across cities. We should also focus on identifying where interventions to improve vegetation vertical complexity are required and how can we, as urban planners, affect on it.

The study was concluded by Denisa Kujovská, Bachelor’s degree programme student at the Czech University of Life Sciences Prague (CULS), during her Erasmus+ traineeship at FCG in the summer 2017.

Read also (in Finnish)
Viherkerroinmenetelmä antaa bonuspisteitä syötävistä kasveista tai perhosniityistä

fcg arkkitehdit jan tvrdy

 

Further information 
Jan Tvrdy, Senior Advisor, Urban and Strategic Planning
jan.tvrdy@fcg.fi

Taantuvien kaupan alueiden kehittäminen

Aiemmin menestynyt kaupan alue voi keskeisen veturiyrityksen lopettaessa tai siirtyessä muualle menettää vetovoimaansa. Asiakasvirrat vähenevät, jolloin myös muiden yritysten edellytykset toimia ja kehittyä alueella heikkenevät. Alueen toimijoilla ei oman liiketoimintansa ohessa ole välttämättä aikaa eikä resursseja alueen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Taantuvien kaupan alueiden kehittämiseen liittyy useita intressitahoja. Kaupan toimijoilla, kiinteistönomistajilla, sijaintikunnalla sekä asukkailla on monenlaisia toiveita ja tavoitteita alueen kehittämiselle.

Haasteena on muodostaa näiden usein toisistaan poikkeavienkin toiveiden ja tavoitteiden avulla yhteinen päämäärä, jonka toteuttamiseen kaikki intressitahot ovat valmiita sitoutumaan. Yhteistyön pohjaksi ja yhteisen päämäärän muodostamiseksi tarvitaan tutkittua tietoa alueen kehittämispotentiaalista, muun muassa vaikutusalueen toimintaympäristön nykytilasta ja kysynnän kehityksestä.

Toukokuun 2017 alussa voimaan tulleet muutokset maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevissa säännöksissä lisäävät omalta osaltaan taantuvien kaupan alueiden kehittämismahdollisuuksia.

Kaupan alueiden kokonaisvaltainen kehittäminen

Millaisia kaupan alueiden tulisi olla tulevaisuudessa? Millaisessa asiointiympäristössä asiakkaat viihtyvät? Vaikuttaako kaupan palvelujen saavutettavuus ja asioinnin helppous asiakkaiden valintoihin? Liikutaanko autolla vai kävellen ja pyörällä vai joukkoliikenteellä. Millaisen kauppapaikan yritykset tarvitsevat menestyäkseen? Riittääkö asiakkaita perinteisille kaupan alueille vai siirtyykö asiointi verkkoon?

Onnistunut taantuvan kaupan alueen kehittäminen edellyttää, että alueella toimivat yritykset ja kiinteistönomistajat ovat mukana kehitystyössä. Kaupunki ja suunnittelijat voivat olla kehittämistyössä sparraajina, mutta itse kehittämisen on lähdettävä alueen toimijoista.

Kaupan alueen kehittämisestä hyötyvät kuitenkin kaikki. Alueella toimivien yritysten myynti kasvaa ja liiketaloudellinen kannattavuus paranee. Kiinteistönomistajien tuotto lisääntyy, mikä mahdollistaa liiketilojen uudistamisen ja uusien liiketilojen rakentamisen.

Sijaintikunta saa menestyvän yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen myötä lisää verotuloja. Yleisilmeeltään sekava ja ehkä ränsistynytkin alue muuttuu viihtyisäksi kaupunki- ja asiointiympäristöksi. Asukkaat saavat palvelutarjonnaltaan monipuolisen asiointikohteen. Vetovoimainen alue houkuttelee myös uusia yrityksiä, investointeja ja lisää asiakasvirtoja.

Lisää vetovoimaa Vantaan Petikko-Varistoon

FCG:ssä on laadittu Vantaan Petikko-Variston kaupan alueen toimenpidesuunnitelma. Petikko-Variston alue oli aikanaan pääkaupunkiseudun merkittävin huonekalu- ja sisustuskaupan keskittymä, mutta on vuosien saatossa menettänyt asemaansa. Vantaan kaupungin elinkeinopalveluiden aloitteesta alueelle laadittiin toimenpidesuunnitelma yhdessä alueen yrittäjien ja kiinteistönomistajien kanssa.

Keskeinen tavoite oli lisätä alueen elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta, tukea alueen yrityksiä lisäämään myyntiään ja parantamaan liiketaloudellista kannattavuuttaan sekä ideoida uusia yhteiskehittämisen toimintamalleja.

FCG:n tehtävänä oli tuottaa tietoa alueen nykytilanteesta, kehitysnäkymistä ja muualla toteutetuista onnistuneista käytännöistä sekä työstää yhdessä yritysten, kiinteistönomistajien ja kaupungin kanssa alueen kehittämisen visio, tavoitteet ja toimenpiteet, määritellä toimenpiteiden toteuttamisen aikataulu ja vastuut sekä laatia menetelmä ja mittarit toimenpiteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden seuraamiseen.

Toimenpidesuunnitelman valmistumisesta uutisoitiin Vantaan Sanomissa 16.5.2017 Kiitosta valmistunut suunnitelma sekä yhteystyö FCG:n kanssa saivat myös tilaajalta Vantaan kaupungin elineikopalveluilta.

Ilmajoelle syntyy uusi Hansan kauppa-alue

FCG:ssä on kokemusta myös uusien kaupan alueiden kehittämisestä. Tästä tuorein esimerkki on Ilmajoen Hansan kauppa-alueelle FCG:ssä laadittu kehittämissuunnitelma. Kunnan tavoitteena on kehittää alueesta palvelutarjonnaltaan monipuolinen kaupan alue.

Kehittämissuunnitelmassa muun muassa arvioitiin vaikutusalueen kysynnän kehitys, kontaktoitiin potentiaalisia alueelle soveltuvia kaupan toimijoita, määriteltiin alueen kaupallinen konsepti ja alueelle soveltuvat toimialat ja niiden mitoitus sekä kehittämisen vaiheistus.

Kehittämissuunnitelmaa kunta hyödyntää alueen markkinoinnissa ja maankäytön suunnittelussa. Suunnitelman valmistumisesta uutisoitiin maakuntalehti Ilkassa 6.9.2017. Uutinen ylsi maakunnan luetuimmaksi uutiseksi

Lisätietoja hankkeista Taina Ollikaiselta taina.ollikainen@fcg.fi

Ollikainen Taina Tuulikki-20848-ref74408Taina Ollikainen on vähittäiskaupan asiantuntija. Pitkään työuraan mahtuu myös monia muita työtehtäviä mm. aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin, aluekehitykseen, elinkeinojen ja matkailun kehittämiseen sekä strategiseen suunnitteluun liittyen. Tainalla on erityisen vahva kokemus ja osaaminen kaupan palveluverkkoselvitysten, vähittäiskaupan sijainti-, mitoitus ja vaikutusselvitysten sekä kaupan alueiden kehittämissuunnitelmien laatimisesta. Myös vähittäiskauppaa koskevan lainsäädännön soveltamisesta maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa Tainalla on runsaasti käytännön kokemusta. Vähittäiskaupan selvityksissä yhteistyökumppaneina ovat olleet kunnat, maakuntaliitot, kaupan keskusliikkeet sekä rakennusliikkeet.

 

Kaupunkitilan ja -luonnon elinvoimaisuus

Mitä vaikutuksia tiivistämisellä on lähiluonnolle? Helsingin yleiskaava puhututtaa yli puoluerajojen. Onhan kaupunkimme lentokoneesta katsottuna todella vihreä ja kansainvälisestikin poikkeuksellisen monimuotoisen ja runsaan lähiluonnon ekosysteemi. Lue Lisää