Yksi tulokulma: kestävä kehitys voi kulkea käsi kädessä kiinteistöveron kanssa

Kiinteistöveron tuotto on tänä vuonna reilut 1,8 miljardia euroa. Veron tuotto on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla, ja muun muassa taloustieteilijät, EU-komissio, IMF ja OECD suosittelevat edelleen kiinteistöveron osuuden kasvattamista. Monessa kunnassa kiinteistöveron osuus kunnan verotuloista on jo tällä hetkellä 20 prosentin luokkaa. Sote-uudistuksen myötä sen osuus todennäköisesti kasvaa entisestään.

Tiedämme varsin hyvin, että rekistereissä on paljon virheitä ja puutteita, joiden vuoksi kunnilta jää saamatta vuosittain verotuloja satoja miljoonia euroja. Kiinteistöveron ulkopuolelle on kunnissa jäänyt huomattava määrä rakennusmassaa, joka ei sisälly minkään viranomaistahon rekistereihin.

Puuttuvien rakennusten lisäksi ongelmana rekistereissä on rakennusten ominaisuustietojen virheellisyys. Siksi jopa 15−20 prosenttia kuntien potentiaalisesta kiinteistöverotulosta saattaa jäädä perimättä. Tätä hypoteesia vahvistavat kiinteistöveroselvitykset, joita FCG on jo tehnyt monien kuntien maastoissa kuten esimerkiksi tänä vuonna Leppävirralla, Pöytyällä, Äänekoskella ja Varkaudessa.

Avaa kartta, joka esittää kuntien 2018 verotusvuoden kiinteistöverot ja rakennusten käyttötarkoituksen mukaiset laskennalliset kiinteistöverotiedot (Tilastokeskus 2018) sekä rakennusten määrä kunnittain (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 2018). Kuntakohtaisia tietoja saat esille klikkaamalla haluamaasi kuntaa.

Kokemuksemme mukaan todellisuudessa kymmeniä prosentteja olemassa olevista rakennuksista ja niiden kokonaispinta-alasta puuttuu sekä kuntien että verottajan rekisteristä. Toki on jo olemassa joitakin kuntia, jotka ovat tehneet kiinteistöveroselvityksiä ja päivittäneet tarvittavat rekisteri ajan tasalle. Silti tämän kokemuksen sekä kuntien potentiaalisen 15-20 prosentin kiinteistöverotulojen kasvun perusteella voidaan arvioida, miten iso rahallinen euromäärä jää kiinteistöveroja kunnissa perimättä.

Yksinkertaisesti laskettuna 20 prosenttia 1,8 miljardista tarkoittaa vuositasolla 360 miljoonaa euroa verotuloa. Se olisi mittava lisäresurssi, jonka kunnat voisivat käyttää esimerkiksi palvelutason ja infran ylläpitoon, kehittämiseen sekä ratkaisuihin, joita voidaan käyttää ilmastomuutokseen sopeutumiseen ja yhdyskuntarakenteen ja asukkaiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Esimerkkiratkaisuina tästä ovat vaikkapa laadukkaat kävelykeskukset ja toimivat pyöräily- ja ulkoilureittiyhteydet, joiden rakentaminen maksaa noin 100–150 000 euroa per kilometri tai viihtyisät puistot hulevesiratkaisuineen, joiden toteutushinta on noin 250 000 euroa per puoli hehtaaria. Lisäksi lisätuloja olisi kunnissa mahdollista käyttää koulujen ja muden julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, erilaisiin cleantech-kehittämishankkeisiin tai esimerkiksi sähköautojen latauspisteverkoston laajentamiseen.

fcg arkkitehdit jan tvrdy - kaupunkisuunnittelu

 Jan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asia ntuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö. Jan Tvrdy, projektipäällikkö, FCG Suunnittelu ja tekniikka, jan.tvrdy@fcg.fi

Matkailun kasvaessa kestävän kehittämisen merkitys korostuu

Matkailu on Suomessa kasvanut viimeisen vuoden aikana ennätysvauhtia. Kasvuhuumassa usein mielessä ovat vain numerot. Pehmeämmät arvot unohtuvat. Kestävän kehittämisen huomioiminen matkailussa on entistä tärkeämpää, jopa välttämätöntä, matkailumme kasvun jatkumiselle.

Matkailun tulisi tuoda hyvinvointia niin talouden, työllisyyden, ympäristön kuin sosio-kulttuurisen kestävyydenkin osa-alueilta, myös vuosien päästä. Myös matkailijoiden tulisi tuntea itsensä tervetulleiksi sekä saada rahoilleen ja odotuksilleen vastinetta.

Muutos kohti kokonaisvaltaista kestävämpää matkailua on pitkä ja haastava prosessi. Vaikka Suomessa jo 90-luvulta alkaen on tehty erilaisia projekteja ja tutkimuksia, yritykset ja matkailualueet suorittaneet koulutuksia ja sertifikaattiohjelmia, ovat näkyvät tulokset vielä suhteellisen vaatimattomia ja kapealaisia. Ne keskittyvät pääosin matkailun ympäristövaikutusten minimointiin kuten energiankäytön tehostamiseen ja jätteiden lajitteluun.

Nyt jos koskaan tarvitaan tekoja sanojen sijaan ja – myös myönteisten taloudellisten ja sosio-kulttuuristen vaikutusten maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi.
Matkailijavirtojen hallintaa ei myöskään tule unohtaa. Emmehän halua kokea niin sanottua overtourismia esimerkiksi Lapin matkailukeskuksissa ja Helsingissä  – monien muiden kohteiden kuten Reykjavikin ja Venetsian tapaan.

Kielteiset vaikutukset ilmenevät pikkuhiljaa

Kestävä matkailu on uudelleen kohdentamista ja sopeutumista. Se on tasapainoilua hyväksyttävien rajojen ja kasvun vaatiman käytön välillä. Jatkuva muutos pitää hereillä, mutta vaatii systemaattista seurantaa, suunnittelua ja toimia.

Kasvu ja toimintaympäristön muutos ovat myös asteittaista, toisaalta kasaantuvaa ja usein peruuttamatonta. Onnistunut kestävän matkailun kehittäminen vaatii laaja-alaista ja pitkäntähtäimen suunnittelua.

Matkailun kasvaessa kestävän kehittämisen merkitys korostuu -Kaupunkisuunnittelu.com
Kestävän matkailun vaikutuksen arvioinnissa voidaan hyödyntää esim. ETISiä (European Tourism Indicator System)

Kestävän matkailun edistäminen kaikkien asia

Ymmärrän hyvin pienen matkailuyrityksen tuskan siitä, miksi heille luodaan paineita kehittää toimintaa kestävällä tavalla kiireen keskellä, kun naapurin toisen alan yritykselle välttämättä ei. Matkailija käy harvoin vain yhdessä yrityksessä, vaan kulkee laajemmalla alueella käyttäen useamman yrityksen ja alueen palveluja. Siksi kestävä matkailu onkin kaikkien sidosryhmien kuten paikallisväestön, alueiden, vierailijoiden, elinkeinojen ja julkisten toimijoiden, asia.

Julkiset toimijat voivat säädöksillä, linjauksilla, suunnitelmilla ja rahoituksella ohjata yritysten toimintaa. Matkailijat, yhä enenevässä määrin, luovat painetta yrityksiin ja päättäjille kulutusvalinnoillaan, toiveillaan ja vaatimuksillaan. Matkailua voisi kutsua myös intohimoteollisuudeksi, jonka vaikutukset kiinnostavat kaikkia, myös mediaa.

Juuri poikkisektoraalisena toimijana matkailulla on mahdollisuus vaikuttaa suunnanmuutokseen. Tueksi tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja niin maankäyttöön, pitkän tähtäimen suunnitteluun, ympäristöystävällisempään toimintatapaan kuin kestävien matkailutuotteiden ja elämysten kehittämiseen. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen, jakamistalouden ja kiertotalouden lisääntyminen, esteettömyys ja työntekijöiden hyvinvointi, kuten asuminen, ovat osa kestävää matkailukehitystä.

FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy osallistuu entistä vahvemmin yhteisiin talkoihin tarjoamalla palveluja kestävän matkailun edistämiseksi. Me teemme esimerkiksi kestävää matkailualueen tai -keskuksen pitkäntähtäimen suunnittelua, matkailun taloudellisten, ympäristöllisten ja sosio-kulttuuristen vaikutusten arviointia ja kehittämissuunnitelmien laadintaa mittareineen.

Nina Vesterinen FCG Finnish Consulting Group - Kaupunkisuunnittelu.com

 

Nina Vesterinen työskentelee johtavana asiantuntijana elinkeino- ja aluekehityksen palvelujen parissa. Hänellä on 30 vuoden monipuolinen kokemus matkailun asiantuntija- ja esimiestehtävistä elinkeinon, koulutuksen, tutkimuksen, konsultoinnin ja hallinnon alalta. nina.vesterinen@fcg.fi