Siniaalto, Siltamäki ja Digikaava – kaupunkisuunnittelua vuonna 2017

Sinivalkoisena hehkuva aita Vantaalla, Nikkilän Sydän -koulu Sipoonlahdessa, Digikaava.fi, Siltämäki-peli, Kangasalan vuorovaikutteinen strateginen yleiskaava, paljon lisää kiinteistöverotuloja…

Tässä vain muutama esimerkki, millaisten asioiden parissa työskentelimme yhdessä asiakkaidemme kanssa FCG:n Arkkitehtuuri ja yhdyskunnat -palvelualueella vuonna 2017.

Tutustu kiinnostaviin poimintoihin eri alojen asiantuntijoidemme työn tuloksista suomalaisen kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun ajankohtaisen aiheiden parissa.

Kaupunkisuunnittelu

  • Kaupunkisuunnittelu. Olemme tutkineet Tampereen keskustan Morkun aukion täydennysrakentamisen täydennysrakentamista ja vanhan rautatiehistoriaan liittyvän rakennuskannan säilyttämistä ja kehittämistä. Hanke on puhuttanut Tampereella pitkään ja suunnitelmat etenevät nyt kaavan valmisteluvaiheeseen. Lisäksi olemme visioineet esimerkiksi Karjaan ja Paimion keskustan täydennysrakentamiskortteleita, Kirkkonummen Masalanportin palveluasumisen keskustakorttelia ja Veikkolanpuron korkealuokkaista pientaloasumisen aluetta.
  • Siniaalto-valotaideteos Vantaa. Suomi 100-juhlan kynnyksellä valmistui Vantaan Tammistoon 250 metriä pitkä Siniaalto-niminen valoteos ja suoja-aita Fingridin sähköasemalle. Aidan yli sata led-valoa hehkuvat pimeässä ja niiden värimaailmassa on eri vaihtoehtoja sateenkaaren väreissä. Itsenäisyyspäivän aikaan aita loisti sinivalkoisena.
  • Kouluhankkeet. Uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma tuo uudenlaisia mahdollisuuksia koulujen tilakäsitykseen. Arkkitehti- ja konsultointitiimit työstivät kouluhankkeita mm. Pöytyällä, Kouvolassa ja Kotkassa.
  •  Sisustussuunnittelu. Sipoonlahden Nikkilän sydän -koulun laajennus eteni sisustussuunnitteluvaiheeseen. Helsingin Kuntatalon viisivuotisessa saneerausprojektissa uuden sisutuksen saivat tänä vuonna lounasravintola, kokousravintola, kokouskeskus ja palvelukeskus.

Elinkeino- ja aluekehitys

  • Digitalisaatio. Merkittävimpiä digitaalisaatiota edistävä hankkeita oli ympäristöministeriön kaavoitusta palveleva KiraDigi Digikaava -hanke digikaava.fi  joka tuo uusia käytäntöjä ja ratkaisuja kaavoitukseen. Lapin Liiton Digi Aurora -hankkeessa kehitettiin Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen digitaalista myyntiä ja markkinointia sekä tuodaan alueen palvelutarjontaa esille nykyistä yhtenäisemmin. Siltamäki-pelissä kaupunginosan asukkaat pääsivät itse pelin avulla tutkimaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja tutkimaan miten rakentaminen vaikuttaa paikallispalveluihin.
  • Aluetalous. Vuonna 2017 lanseerattiin onnistuneesti SYVA -työkalu yritysten aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin, mitä SEKES ry päätti markkinoida valtakunnallisesti jäsenilleen. FCG Grant Advisors -palveluilla hankimme noin miljoona euroa kehitysrahaa asiakkaillemme.
  • Kiinteistövero. Kiinteistöveroselvityksiä toteutettiin 20 kunnassa ympäri Suomea. Joulukuussa solmittiin merkittävä yhteistyösopimus Helsingin kaupungin kanssa.

Maankäyttö ja kaavoitus

  • Kaavoitus. Yleiskaavoituksessa keskityimme entistä enemmän strategiseen suunnitteluun ja käynnistimme useita uusia strategisia yleiskaavakaavahankkeita. Esimerkkinä vuorovaikutuksellisesti laadittu Kangasalan strateginen yleiskaava.
  • Kaavahankkeissamme korostuvat myös entistä laajemmin uusiutuva energia, biotalous ja kiertotalous. Vuoden aikana käynnistimme useita energiantuotantoon ja teollisuuteen liittyviä kaavahankkeita.
  • Alueiden- ja maankäyttö. Olemme vahvasti mukana alueidenkäytön ohjauksen muutoksessa ja maakuntauudistuksessa esimerkiksi yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa laadittavan Alueiden käytön suunnittelun ja maakuntauudistuksen AAMU-selvityksen laatimisessa. Maankäytön kokonaisvaltainen konsultointi ja kuntien koko maankäytön toiminnan kehittäminen on nousemassa keskeiseksi osaamisalueeksemme.

Pauli Santala FCG Kaupunkisuunnittelu.com

 

Lisätietoja
Pauli Santala
Palvelualueen johtaja
pauli.santala@fcg.fi

Eikö saatu sitte etiäpäin tuota aluetta? Elinkeinotonttien markkinoinnin lyhyt oppimäärä

Kunta päätti kaavoittaa tunturikeskusta lähellä olevan maa-alueen matkailuelinkeinon ja vapaa-ajan asumisen käyttöön. Valtuusto hykerteli tyytyväisenä kaavan saatua lainvoiman. Ei yhden yhtä valitusta – ja kunta saisi näiden tonttien tuloista hyvät rahat, KUN ostajia ja kehittäjiä tonteille löytyy.

No – kului pari vuotta ja tonttivarauksia tuli muutamia, mutta rakentaminen ei ole alkanut. Kyselyitäkin tekniselle puolelle tuli hotelli- ja liiketiloiksi tarkoitetusta tontista, mutta ei varsinaisesti sitovaa kiinnostusta. Kunnanhallituksessa ja -valtuustossa esittelijänä toimiva tekninen johtaja totesi, että kysyntää on kovasti, kyllä tämä tästä vielä lähtee!

Valitettavasti ei lähtenyt, eikä suuria tapahtunut. Kaava alkoi ”happanemaan käsiin”. Valtuustokin vaihtui ja porinaa alkoi kuulua torilla, marketin pihalla ja huoltoaseman tankkauspisteellä. Eikö saatu sitte etiäpäin tuota aluetta, missäköhän syy?

Kantava ajatus ja pihvi

Tilanne saattaa kuulostaa tutulta joissakin kunnissa tai kaupungeissa. Elinkeinotonttien toteutuminen edellyttää ensisijaisesti kysyntää tontilla harjoitettavaan liiketoimintaan. Sijainti ja saavutettavuus ovat myöskin tärkeitä, sen jo tiedämme.

No entäpäs onko pohdittu tarkemmin sitä kantavaa ajatusta, jolla tontin luovuttamista voisi edistää? Millaisia liiketoimintaehdotuksia voisi alustavasti laatia, jotta kiinnostus tonttiin heräisi? Eli esimerkiksi, mikä on se ”pihvi” tontin kehittäjälle ja tontilla liiketoimintaa harjoittavalle toimijalle?

Pelkkä skannattu pdf-kartta asemakaava-alueesta kunnan uudistetuilla nettisivuilla ei riitä. Tarvitaan kättä pidempää. Täytyy tuoda esiin alueen kantavaa ajatusta ja realistisia mahdollisuuksia – eli hienommalla kielellä konseptin on oltava kunnossa ja liiketoimintapotentiaali selvitetty.

FCG tarjoaa elinkeinotonttien markkinointiin asiantuntija-apua. Elinkeinotontit voidaan jakaa matkailua, teollisuutta, kauppaa tai muita elinkeinojakin palveleviksi tonteiksi. Tonttien markkinointi voi edellyttää kokonaisvaltaista konseptointia alueen, tilojen sekä palveluiden ja toimintojen suhteen, jotta potentiaaliset kehittäjät tai toimijat saadaan kiinnostumaan niistä.

Lisäksi markkinointi edellyttää analyysiä siitä, miten toiminta saadaan pyörimään kannattavasti ja millä aikataululla. Ja vielä tämän lisäksi havainnollistamista ja ehkäpä myyviä kuvia ajatusten tueksi. Erityisesti se markkinointi edellyttää toimijoita, jotka näkevät liiketoimintamahdollisuuksia kyseisellä tontilla. Toimijatkin voidaan kartoittaa.

Miten tuo alun tarina sitten päättyy? Otetaan siitä yhdessä selvää – ota yhteyttä FCG:n asiantuntijoihin elinkeinotonttien markkinoimiseksi.

Nissi Markku-FCGMarkku Nissi on liiketoiminnan, aluekehityksen ja vaikutusten arvioinnin asiantuntija. Merkittävä osa Markun osaamisesta pohjautuu matkailuliiketoiminnan kehittämiseen sekä taloudellisten vaikutusten arviointiin. 18 vuoden työrupeamaan mahtuu tuotteistamista, myyntiä ja markkinointia, liiketoiminnan suunnittelua, kannattavuuden ja toteuttavuuden arviointia sekä erilaisia kehittämissuunnitelmia. Erityinen intohimo on auttaa löytämään suunnitelluille investoinneille kantava ajatus ja realistiset menestymisen mahdollisuudet numeroidenkin valossa yhdessä yritysten ja elinkeinokehittäjien kanssa. Työssä Markkua kiehtoo erityisesti konkretian esiintuominen tyhjän teoreettisen jahkailun sijaan. markku.nissi@fcg.fi

Hossaan syntyy tukikohta kansallispuiston kävijöille

Suomi sai kesäkuussa 40. kansallispuiston Koillismaalle Hossaan. Uusi kansallispuisto juhlistaa maamme satavuotiasta itsenäisyyttä. Samalla se vahvistaa Hossan vetovoimaa matkailukohteena.

Reilun 11 000 hehtaarin puisto sijaitsee Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa. Alue on kiehtova sekoitus erämaata ja rajaseudun kulttuuria.

Hossan valoisat, hongikkoiset harjukankaat ja kirkkaat kalaisat vedet ovat jo pitkään olleet erämaan rauhasta nauttivien retkeilijöiden suosikkikohde. Nyt uuden kansallispuiston kävijämäärän odotetaan nousevan 120 000 vuodessa.

Kansallispuiston perustaminen on luonut myös tarpeen tarkastella Hossan alueen maankäyttöä ja kaavoitusta Suomussalmen kunnan koillisnurkassa. Suomussalmi onkin käynnistänyt Hossan rantaosayleiskaavan tarkistamisen, jonka laatimisesta vastaa FCG:n Timo Leskinen.

1. Miksi Hossan alueen kaavoitusta tarkistetaan?

Aikaisemmin alueella oli Hossan retkeilyalue, jossa rakentaminen oli kielletty. Kun kansallispuisto perustettiin, osa entisistä retkeilyalueista jäi puiston ulkopuolelle. Matkailun ja Hossan kylän kehittämisen kannalta houkuttelevia alueita vapautui rakentamiselle.

2. Mitkä ovat kaavamuutoksen tavoitteet?

Maankäytöllä pyritään edistämään kansallispuiston käyttöä. Alueelle luodaan tukikohta, josta käsin kävijät vierailevat kansallispuistossa. Kaavoituksessa tarkastellaan esimerkiksi rakennuspaikkojen ja rakennusoikeuksien määrän lisäämistä matkailupalveluiden ja mökkirakentamisen mahdollistamiseksi. Itse kansallispuiston alueen käyttöön ja hoitoon kaavalla ei vaikuteta.

3. Millaisia tarpeita luonnonympäristö ja kulttuuriympäristö asettavat Hossan kaavoitukselle?

Alueelta löytyy esimerkiksi historiallisen ajan muinaisjäänteitä kuten tervahautoja sekä maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuurihistoriallisia kohteita. Osa entisistä retkeilyalueen maista, jotka jäivät kansallispuiston ulkopuolelle kuuluvat Natura-alueeseen. Niiden luontoarvot tulee tulevassakin käytössä turvata.

4. Millä aikataululla kaavamuutos etenee?

Kaavamuutoksen selvitystyö on käynnistynyt tänä kesänä. Kaavaluonnos syntyy ensi talven aikana ja kaavaehdotus tulee hyväksymiskäsittelyyn huhtikuussa 2018.

Hossan kaavamuutoksen laatimisesta vastaa Timo Leskinen FCG:ltä

 

Timo Leskisen erikoisalana ovat matkailualueiden maankäyttö ja laaja-alaisten yleiskaavojen kaavasuunnittelu. Hän työskentelee Itä-Suomen aluepäällikkönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssa Kuopiossa.