Pyöräilijän helmet: jalokivi, Lintuinmaa ja Linnoitus

Polkaise Vuoksen kansallismaisemaan tai kurvaa Rautaesirippureitillä liki lännen ja idän rajaa. Tankkaa evääksi karjalanpiirakoita, särää, vetyä tai atomia matkumatkareitin varrelta ja polje sen jälkeen vaikkapa kohti Saimaan kanavan sulkuja. Etelä-Karjalasta löytyy nyt uusia teemallisia polkupyöräreittejä, jotka kutsuvat pyöräilylomalle. Digitaaliset reittisovellukset ohjaavat sinut oikeille poluille.

Etelä-Karjalan Polkupyöräilyn teemareitit -hankkeessa suunniteltiin vetovoimaisia pyöräilyreittejä ja digitaalisia reittipalveluja pyöräilijöille palvelemaan paremmin Etelä-Karjalan alueen pyöräilyharrastajia ja matkailijoita. FCG laati Polkupyöräilyn teemareitti -selvityksen Etelä-Karjalan liitolle. Selvitys valmistui juuri ennen kesäkauden alkua. Ei muuta kun aktiiviselle kotimaan lomalle!

Hankkeen tuloksena Etelä-Karjalaan syntyi 15 teemallista pyöräilyreittiä, jotka vievät kaupungeista luonnon keskelle rauhallisiin maaseutu- ja järvimaisemiin. Reitit suunniteltiin yhdessä paikallisten pyöräilyaktiivien ja kuntien kanssa. Reiteillä pääsee tutustumaan myös maakunnan kulttuuriin ja historiaan sekä esimerkiksi Saimaa Geopark -kohteisiin. Reittien tuotteistamisella voidaan tukea paikallisia yrittäjiä ja elinkeinotoimintaa – esimerkiksi reittien varrella sijaitsevia matkailu- tai pyöräilypalveluita.

Etelä-Karjalan pyöräilyverkosto ulottuu jokaiseen maakunnan kuntaan. Reitit ovat pituudeltaan noin 10 kilometristä lähes 200 kilometriin. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien keskustoihin ja niiden ympäristöön suunniteltiin lyhyempiä reittejä, jotka sopivat puolen päivän tai yhden päivän retkille. Maaseudulla on myös reittejä, jotka sopivat useamman päivän retkille. Reitit sopivat sekä aktiivisille pyöräilyharrastajille, satunnaisille pyöräilijöille että perheille.

Etelä-Karjala tarjoaa pyöräilijälle monipuolisia elämyksiä

Ihastele vesistönäkymiä

Etelä-Karjalan erityispiirre ovat upeat järvimaisemat, joihin pääsee tutustumaan useilla pyöräilyreiteillä, esimerkiksi Taipalsaaren maisemareitillä, Neljän saaren reitillä, ja Kyläniemen kierroksella. Vuoksen kansallismaisemaa voi ihailla Vuoksi-reitillä. Saimaan kanava ja sen historia esittäytyvät Saimaan kanavan sulkureitillä tai Saimaan kanavan reitti Nuijamaalle –reitillä, samalla voi seurata kanavalla liikennöiviä laivoja ja sulutusta.

Idän ja lännen rajalla

Etelä-Karjalan maakunnalla on pitkä yhteinen raja Venäjän valtion kanssa. Rajan läheisyyttä voi aistia parhaiten pyöräilyreitillä Lappeenranta-Imatra rajalla sekä Rautaesirippureitillä Imatralta Parikkalaan. Parikkalassa ollaan Laatokan Karjalan luontovyöhykkeellä, minkä ansiosta Lintuinmaan reitin varrella on useita hienoja lintukohteita.

Kaupungit ja arkkitehtuuri

Arkkitehtuurista kiinnostuneiden pyöräilijöiden kannattaa suunnata Imatran arkkitehtuuri- ja nähtävyyskierrokselle. Hyvän yleiskatsauksen Lappeenrannan kaupunkikulttuuriin ja maisemiin saa Lappeenrannan kaupunkikierroksella.

Karjalainen ruokakulttuuri

Etelä-Karjalassa on omia erikoisuuksia paikallisesta ruuasta kiinnostuneille. Tunnetuimpia herkkuja ovat karjalanpiirakat, särä sekä vety ja atomi. Lappeenrannasta Lemille ja Luumäelle suuntautuvalla Makumatkareitillä pyöräilijä pääsee nauttimaan sekä maaseutumaisemista että maistelemaan maakunnan herkuista useissa viehättävissä paikallisissa ruokapaikoissa.

Elinkeino- ja sotahistoria

Teollisuus- ja sotahistoria ovat vahvasti läsnä Etelä-Karjalassa. Sotahistorian kannalta erityisen kiinnostavia ovat Länsi-Saimaan linnoituskierros sekä Salpalinja- ja spektroliittireitti, joiden varrelta löytyy tutustuttavaksi linnoituksia ja Salpalinjan rakenteita.

Maakunnassa on tyypillisesti ollut paljon energiatuotantoa ja puunjalostusteollisuutta, joihin voi tutustua Vuoksen reitillä sekä Saimaan Kanavan sulkureitillä.

Suomessa poikkeuksellinen kivilaji on Lappeenrannassa louhittava kalkkikivi. Jos et ole nähnyt suurta louhosta, sellaisen pääsee tutustumaan Suoluonto ja kalkki –reitillä. Samalla reitillä voi myös pistäytyä keskellä suoluontoa.

Eurooppalaiselle Outdooractive.com -sivustolle

Pyöräilijöille nämä reitit tulevat näkymään Outdooractive.com -sivustolla todennäköisesti jo kesäkuussa. Sivusto on Euroopanlaajuisesti tunnettu, joten sivustolle syötettävät reitit saadaan miljoonien käyttäjien nähtäville.”Sivustolta löytyy kuvia sekä tietoa reitin varrella olevista nähtävyyksistä sekä palveluista, kuten majoituksesta”, toteavat Hanna Ollikainen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä ja Marjo Wallenius Etelä-Karjalan liitosta.

Pyöräilyreittihanketta hallinnoi Etelä-Karjalan liitto. Hankkeen rahoituksesta 80 prosenttia tulee EU:n maaseuturahastolta. Pyöräilyreitistöä päätettiin laajentaa, ja tällä hetkellä FCG suunnittelee Etelä-Karjalaan maastopyöräily- ja monikäyttöreittejä. Se, minkälaisia reiteistä tulee, selviää tämän vuoden aikana.

Reitteihin on mahdollista tutustua jo nyt seuraavien reittisovellusten kautta (toteutusvaiheessa olevat ns. beta versiot):

Teemalliset polkupyöräreitit Etelä-Karjalassa Kaupunkisuunnittelu.com

Etelä-Karjalan Liitto - Kaupunkisuunnittelu.com      EK-virkistysalusaatio - Kaupunkisuunnittelu.com      EK-virkistysalusaatio - Kaupunkisuunnittelu.com

fcg arkkitehdit jan tvrdy
Jan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asiantuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö. Jan Tvrdy, projektipäällikkö, FCG Suunnittelu ja tekniikka, jan.tvrdy@fcg.fi

 

Tervetuloa sadun maailmaan!

Rovaniemen ja Napapiirin matkailuluvut kasvavat liki 20 prosentin vuosivauhdilla. Kasvu on tuonut uutta tarvetta maankäytön suunnittelulle – ja myös suunnitelmien vaikutusten arvioinnille.

Matkailun hiljaiseloa kesti Rovaniemellä usei­ta vuosia. Esimerkiksi Napapiirille kaavoitetut kauppa- ja liiketilat eivät menneet. Alue oli kuin unessa, kunnes vuonna 2013 hyväksytyssä kaavassa tarjottiin enemmän sisältöä ja elämyksiä, sadun maailmaa.

– Napapiiri alkoi elää, alueelle tuli sykettä. Ohjelmapalveluille ja tapahtumille varatut alueet alkoivat täyttyä. Käynnistyi iso hotellihanke. Kaikki alkoi kasvaa, matkailijamäärät, lentoliikenne, autoliikenne, kuvailee kaupunginarkkitehti Tarja Outila.

Puolen miljoonan majoitusvuorokauden raja ylittyi Rovaniemellä ensimmäisen kerran vuonna 2016. Matkailijoita tulee noin 130 maasta, mutta Kiina ja Israel ovat tuoneet eniten kasvua.

– Paras matkailun sisäänheittäjä on tietenkin joulupukki, hänet tunnetaan kaikkialla.

Joulupukin ohella kansainvälisiä turisteja kiinnostaa kaupungin sijainti mystisesti Napapiirin tuntumassa, erämaisen luonnon lähellä – ja myös kaupunkisuunnittelu, jota Outila itsekin esittelee turistiryhmille.

Kaavamuutos

Matkailun elpymistä oli toivottu, mutta näin nopeaan muutokseen ei ollut osattu täysin varautua.

– Huomasimme, että Napapiirin ohjelmapalveluyritykset tarvitsevat reiteilleen laajempia alueita kuin niille on kaavoissa varattu. Liikennekin alkoi olla aika kaoottista, ja paikoitusalueista tuli pulaa.

Tilanteen parantamiseksi alettiin valmistella Napapiirin asemakaavan muutosta, eri näkökulmat mahdollisimman hyvin huomioon ottaen. Erityisesti ELY-keskuksen kannanottojen huomioon ottaminen on ollut kaupunginhallitukselle haastavaa.

Rovaniemi tekee merkittävistä kaavoistaan yritysvaikutusten arvioinnit, mutta yleispiirteiseen sanalliseen lomakearviointiin Outila ei halunnut lähteä. Hän halusi perustaa arviot faktoihin – ja lähti FCG:n Markku Nissin puheille.

Vaikutukset numeroiksi

Alkoi tiivis yhteistyö Outilan, Nissin ja Rovaniemen Kehitys Oy:n investointiasiantuntijan Jaakko Pöykön kesken. Yritysvaikutusten arviointiin kehitettyä SYVA-mallia hiottiin niin, että saatiin esiin kaavan työllisyys- ja verotulovaikutukset.

Kaavaehdotuksen arvioitiin kasvattavan ohjelmapalvelujen kysyntää 30 prosentilla ja liikevaihtoa 10,4 miljoonalla eurolla.

Laskelmien mukaan toiminnan välitön ja välillinen työllisyysvaikutus on yhteensä 105 henkilötyövuotta, palkkatulo vastaavasti noin 4 miljoonaa euroa ja verotulo runsas 0,6 miljoonaa euroa. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat huomattavat.

Outila pitää FCG:n mallia tähänastisista parhaana. – Näkökulma on tutkimuksellinen, eivätkä arviot riipu henkilöstä. Työkalu on joustava ja helppokäyttöinen. Muuttujia ja arvoja vaihtamalla voidaan tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Aina on näytettävissä, mitä laskelmassa on otettu huomioon.

Uusi arviointitapa on jo lyönyt itsensä läpi Rovaniemellä, Outila sanoo. – Hinta­raamikin on järkevä, joten malli on mahdollista hankkia kehitysyhtiön ja kaupungin käyttöön.

Soveltuisi muuallekin

SYVA-mallin (sijoittuvan yrityksen vaikutusten arviointi) avulla saadaan helposti ja nopeasti entistä tarkempaa tietoa yrityksen sijoittumisen tai investoinnin aikaansaamista aluetaloudellisista hyödyistä – ja nyt malli on sovellettavissa myös kaavojen vaikutusten arviointiin, projektipäällikkö Markku Nissi esittelee.

Työkalun avulla voidaan arvioida sekä rakennusvaiheen että toiminnan aikaiset suorat ja välilliset vaikutukset työllisyyteen, verotuloihin ja muihin kuntakonsernin tuloihin. Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään kuntakohtaisia tietoja, Tilastokeskuksen toimialakohtaisia tietoja ja sijoittuvan yrityksen tietoja.

– Kun päättäjät haluavat tietää kaavan vaikutukset, tämä malli antaa vastauksen lukujen kautta, Nissi tiivistää.

Palvelukonseptiin sisältyvät aloitustyöpaja, työkalun räätälöinti asiakkaan tarpeisiin sekä työkalun luovutus ja käytön opastus. Malli on asiakkaan hyödynnettävissä vuoden lisenssillä. FCG vastaa mallin ylläpidosta ja käyttäjätuesta.

Teksti Paula Böhling. Kuva Tuula Lampela.
(Artikkeli on  julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Projektipäällikkö Markku Nissi FCG Kaupunkisuunnittelu.com

Kysy lisää!
Projektipäällikkö
Markku Nissi
markku.nissi@fcg.fi

ÄLUMTOK – Järviseudun master plan taipuu rap-riimeiksi

Meidän masterplan on tosi hyvä plääni
kuuluviin on päässyt toimijoiden ääni.

Aisapari aktivoi ja kokoamisen hoiti FCG,
tuo Hannan tiimi hyvää työtä tekee.

Näin riimittelee toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää Leader Aisaparista Etelä-Pohjanmaalta. Kyseessä on ÄLUMTOK (Älä Unohda Mitä Tänään Olet Kuullut) -rap, jonka lainit kertovat Järviseudun neljän kunnan matkailun master planista.

– Tiesin, että joudun asiasta jotakin master planin julkistustilaisuudessa kertomaan ja mielestäni on mukava jutella jotakin erilaista, Niemi-Huhdanpää valottaa riimien syntyä.

Diamonds Are A Girl’s Best Friend

FCG:n Järviseudulle laatima master plan on hionut alueen matkailun kehittämisen pääteemat Kraatterijärven seudun timantin muotoon. Sen pohjana ovat luonto- ja vesistöteemat, ja kärjeksi nousee geo- ja astroteema. Timantti konkretisoi Lappajärven syntyhistoriaa ja tarinaa meteoriittikraatterina.

– Kun näin timantin ensimmäisen kerran master planin luonnoksessa, minulle tuli mieleen Marilynin Diamonds Are A Girl’s Best Friend ja Cheekin Timantit ovat ikuisia, mutta en tiennyt mitä niitä voisi puheenvuorossa hyödyntää.

Julkistamistilaisuutta edeltävänä aamuna Niemi-Huhdanpää ryhtyi pistämään tekstiä paperille.

– Samasta plan vääntyi plääni, jonka pariksi tuli ääni ja siitä se sitten lähti.

Tiedossa on hommia

Entä millainen master plan rapin taakse kätkeytyy? Se kiteyttää Järviseudun matkailun kehittämisen tahtotilaksi Kraatterijärven seudun kiinnostavavana kohteena ja palvelukokonaisuutena, joka tunnetaan erityisesti Lappajärven tarinasta.

Suunnitelma sisältää esimerkiksi Lappajärven meteoriittinäyttelyn laajentamista, pyöräilyreittien ja koko perheen aktiviteettien kehittämistä sekä yhteisiä markkinointiponnistuksia.

Master plan syntyi vuorovaikutteisessa prosessissa. Aluksi FCG:n asiantuntijat Hanna Baas ja Mari Pohjola haastattelivat Järviseudun alueen toimijoita.

– Tämän jälkeen järjestettiin yhteinen työpaja, joka oli menestys. Tosi paljon väkeä ja kiinnostuneita tuli paikalle. Työpajan jälkeen osallistujat saivat tutustua luonnokseen ja kommentoida sitä.

– Minulle jäi mielikuva, että alueen toimijat kokivat saavansa osallistua. Hannan tiimi sai loistavasti kiinni alueelta tulleista toiveista, kommenteista ja mielipiteistä, Niemi-Huhdanpää kiittelee.

Kun kaikki lähdetään innolla hommiin,
yhteistyötä tehden,
ei tämä juttu todellakaan voi mennä pommiin.

Tiedossa on hommia – hiet pyyhitään housuun,
tästä lähtee Järviseudun matkailu nousuun.

Näin Niemi-Huhdanpää kannustaa rapissaan Järviseudun matkailun kehittämistä kohti master planin yhteistä tahtotilaa.

– Ensimmäisenä käydään keskustelua jo olemassa olevien hankkeiden kanssa ja törmäytetään alueiden toimijoiden kanssa. Sitten on tarkoitus hankkeistaa erilaisia kokonaisuuksia LEADER-rahoitus ja AIKO-rahoitus ensimmäisinä rahoituslähteinä.

– Hyvällä polulla ollaan. Konkreettista tekemistä löytyy helposti, kunhan vaan saadaan nämä ihmiset toimimaan yhdessä, hän tuumaa.

Teksti Katariina Kääpä Kuvat Päivi Kultalahti

Baas Hanna FCG Finnish Consulting GroupLisätietoja  Hanna Baas, hanna.baas@fcg.fi
Hanna Baas on matkailun ja aluekehityksen asiantuntija, joka on neljäntoista vuoden aikana tehnyt töitä matkailualueiden, matkailupalvelujen ja markkinoinnin kehittämisen parissa. FCG:lla Hanna on ollut tekemässä esimerkiksi master planeja ja matkailustrategiatöitä eripuolilla Suomea ja tehnyt runsaasti myös matkailun kehittämistä palvelevia selvitystöitä. Hanna innostuu erityisesti töistä, joissa pääsee yhdessä asiakkaan ja toimijoiden kanssa tiivistämään suuntaa matkailun kehittämiselle ja sen jälkeen palastella tekeminen konkreettisiksi toimenpiteiksi ja aikataulutetuksi ohjelmaksi.

 

Matkailun kasvaessa kestävän kehittämisen merkitys korostuu

Matkailu on Suomessa kasvanut viimeisen vuoden aikana ennätysvauhtia. Kasvuhuumassa usein mielessä ovat vain numerot. Pehmeämmät arvot unohtuvat. Kestävän kehittämisen huomioiminen matkailussa on entistä tärkeämpää, jopa välttämätöntä, matkailumme kasvun jatkumiselle.

Matkailun tulisi tuoda hyvinvointia niin talouden, työllisyyden, ympäristön kuin sosio-kulttuurisen kestävyydenkin osa-alueilta, myös vuosien päästä. Myös matkailijoiden tulisi tuntea itsensä tervetulleiksi sekä saada rahoilleen ja odotuksilleen vastinetta.

Muutos kohti kokonaisvaltaista kestävämpää matkailua on pitkä ja haastava prosessi. Vaikka Suomessa jo 90-luvulta alkaen on tehty erilaisia projekteja ja tutkimuksia, yritykset ja matkailualueet suorittaneet koulutuksia ja sertifikaattiohjelmia, ovat näkyvät tulokset vielä suhteellisen vaatimattomia ja kapealaisia. Ne keskittyvät pääosin matkailun ympäristövaikutusten minimointiin kuten energiankäytön tehostamiseen ja jätteiden lajitteluun.

Nyt jos koskaan tarvitaan tekoja sanojen sijaan ja – myös myönteisten taloudellisten ja sosio-kulttuuristen vaikutusten maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi.
Matkailijavirtojen hallintaa ei myöskään tule unohtaa. Emmehän halua kokea niin sanottua overtourismia esimerkiksi Lapin matkailukeskuksissa ja Helsingissä  – monien muiden kohteiden kuten Reykjavikin ja Venetsian tapaan.

Kielteiset vaikutukset ilmenevät pikkuhiljaa

Kestävä matkailu on uudelleen kohdentamista ja sopeutumista. Se on tasapainoilua hyväksyttävien rajojen ja kasvun vaatiman käytön välillä. Jatkuva muutos pitää hereillä, mutta vaatii systemaattista seurantaa, suunnittelua ja toimia.

Kasvu ja toimintaympäristön muutos ovat myös asteittaista, toisaalta kasaantuvaa ja usein peruuttamatonta. Onnistunut kestävän matkailun kehittäminen vaatii laaja-alaista ja pitkäntähtäimen suunnittelua.

Matkailun kasvaessa kestävän kehittämisen merkitys korostuu -Kaupunkisuunnittelu.com
Kestävän matkailun vaikutuksen arvioinnissa voidaan hyödyntää esim. ETISiä (European Tourism Indicator System)

Kestävän matkailun edistäminen kaikkien asia

Ymmärrän hyvin pienen matkailuyrityksen tuskan siitä, miksi heille luodaan paineita kehittää toimintaa kestävällä tavalla kiireen keskellä, kun naapurin toisen alan yritykselle välttämättä ei. Matkailija käy harvoin vain yhdessä yrityksessä, vaan kulkee laajemmalla alueella käyttäen useamman yrityksen ja alueen palveluja. Siksi kestävä matkailu onkin kaikkien sidosryhmien kuten paikallisväestön, alueiden, vierailijoiden, elinkeinojen ja julkisten toimijoiden, asia.

Julkiset toimijat voivat säädöksillä, linjauksilla, suunnitelmilla ja rahoituksella ohjata yritysten toimintaa. Matkailijat, yhä enenevässä määrin, luovat painetta yrityksiin ja päättäjille kulutusvalinnoillaan, toiveillaan ja vaatimuksillaan. Matkailua voisi kutsua myös intohimoteollisuudeksi, jonka vaikutukset kiinnostavat kaikkia, myös mediaa.

Juuri poikkisektoraalisena toimijana matkailulla on mahdollisuus vaikuttaa suunnanmuutokseen. Tueksi tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja niin maankäyttöön, pitkän tähtäimen suunnitteluun, ympäristöystävällisempään toimintatapaan kuin kestävien matkailutuotteiden ja elämysten kehittämiseen. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen, jakamistalouden ja kiertotalouden lisääntyminen, esteettömyys ja työntekijöiden hyvinvointi, kuten asuminen, ovat osa kestävää matkailukehitystä.

FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy osallistuu entistä vahvemmin yhteisiin talkoihin tarjoamalla palveluja kestävän matkailun edistämiseksi. Me teemme esimerkiksi kestävää matkailualueen tai -keskuksen pitkäntähtäimen suunnittelua, matkailun taloudellisten, ympäristöllisten ja sosio-kulttuuristen vaikutusten arviointia ja kehittämissuunnitelmien laadintaa mittareineen.

Nina Vesterinen FCG Finnish Consulting Group - Kaupunkisuunnittelu.com

 

Nina Vesterinen työskentelee johtavana asiantuntijana elinkeino- ja aluekehityksen palvelujen parissa. Hänellä on 30 vuoden monipuolinen kokemus matkailun asiantuntija- ja esimiestehtävistä elinkeinon, koulutuksen, tutkimuksen, konsultoinnin ja hallinnon alalta. nina.vesterinen@fcg.fi 

Kainuussa vauhtia matkailuinvestointeihin

FCG tuottaa Kainuun matkailuinvestointien edistämiseen liittyviä asiantuntijapalveluita. Työ on osa Kainuun liiton, kainuulaisten yritysten ja kuntien sekä Kainuun Etu Oy:n rahoittamaa 64 North Portfolio -hanketta.

Hankkeen tavoitteena on käynnistää merkittäviä matkailuinvestointeja Kainuussa, erityisesti niillä alueilla, joilla on jo investointivalmiita kohteita tarjolla. Hankkeessa rakennetaan tuottavimmista avainkohteista sijoittajille suunnattu portfolio, jota hyödynnetään myöhemmin myös laajemmin Kainuun matkailuinvestointien edistämisessä.

Lisäksi FCG on aktivoinut investointikohteiden markkinointia muun muassa Ristijärvellä, Kuhmossa ja Paltamossa.

Kiinnostus valmisteltuihin investointihankkeisiin on lisääntynyt Kainuun Edun aktiivisuuden ansiosta.

– Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä FCG:n kanssa investointikohteiden valmistelussa kansainvälisille sijoittajille, Carl Wideman Kainuun Etu Oy:stä kertoo hankkeesta.

– On erityisen tärkeää kiteyttää suunnitelmat sijoittajia houkutteleviksi investointimahdollisuuksiksi ja kirkastaa niiden tuomaa liiketoimintapotentiaalia. Liian usein investointikohteiden esittelyssä keskitytään vain loppukäyttäjään tai toimintamalliin.

– FCG:n tiimi on osoittanut nopeaa ymmärrystä, miten nostaa esille investointikohteiden tärkeimmät näkökohdat – ja kertoa ne sijoittajille niin, ettei esittely vaikuta pankkirahoituksen hakemiselta.

– On virkistävää työskennellä monipuolisen ja lisäarvoa tuottavan konsultin kanssa. Olemme saavuttaneet jo selviä tuloksia yhteisissä tavoitteissamme, Widerman kiteyttää.

Kuvat esimerkkejä investointikohteen visualisoinnista. Janne Tolppanen FCG. Kaupunkisuunnittelu.com
Kuvat esimerkkejä investointikohteen visualisoinnista. Janne Tolppanen FCG.

Nissi Markku-FCG

Lisätietoja
Projektipäällikkö
Markku Nissi
markku.nissi@fcg.fi