Kokoaan isompi Jakobstads centrum

Olin Pietarsaaressa alustajana seminaarissa, jossa käynnistettiin keskustan ympäristö- ja liikennesuunnitelman päivittäminen hankkeen vetäjän, Ilmari Heinosen johdolla. 

Olin etukäteen innostunut siitä, että tapaan pitkästä aikaa Pietarsaaren legendaarisen ex-kaupunginarkkitehdin Roger Wingrenin, liikennesuunnittelun vai sanoisiko mieluummin monipuolisen ”mobiliteettiymmärryksen” gurun Pentti Murolen ja kaupan konsultoinnin konkarin Tuomas Santasalon. 

Rockin ja aaveiden kaupunki

Puhujaksi oli kutsuttu jo vuosikymmenet Uppsalassa asunut, mutta Pietarsaaressa kasvanut kirjailija Lars Sund. Oli mahtava tutustua Lasseen, jonka nuoruusmuistoihin väljästi pohjautuvan romaanin Mistä musiikki alkoi kautta olin vastikään nauttinut ihan erikoista kaupunki-ilmaa.1960–70-lukujen Jeppis, jossa oli enemmän rockbändejä kuin missään muualla, pursuaa kirjasta kokoaan suurempana.

Aloin uskoa, että Pietarsaaressa eri aikakaudet elävät päällekkäin ja keskustelevat keskenään – myös aaveiden hahmossa. 

Sunnuntai-iltana tapasin vanhat mestarit komeaan Tulli- ja pakkahuoneeseen perustetussa Epoque-hotellissa. Jalkauduimme sieltä etsimään ravintoa. Ensimmäinen kehityskohde oli helppo tunnistaa: keskustaan tarvitaan enemmän kapakoita ja varsinkin ruokaravintoloita! Päädyimme Black Sheepiin, entiseen huoltoasemarakennukseen perustettuun olutravintolaan. Note to self: Jeppiksen jazzelämän tukipylväs, O’Learys-pubin perinteiset torstaijamit, ovat siirtynyt samaan Black Sheepiin. 

Maanantaina löysimme tiemme Wava-taideopiston komeaan Campus Allegro-rakennukseen. Media oli paikalla ja sali täyttyi kuulijoista sekä iltapäivällä että illalla. Kiitos siitä kuuluu paikalliselle markkinointiviestintätoimistolle Ab Wikström Media Oy:lle.

Kuva: Lasse Sund, Pena Murole ja Roger Wingren lehdistön tentattavana.

Mikä trendaa?

Seminaariohjelman aloitti Lasse Sund aiheella tulevaisuuden historia. Tulevaisuus on kirjoittamaton ja arvaamaton. Tiedämme, että ilmastonmuutos on tosiasia, mutta emme vielä ymmärrä miten se tulee meihin ja lapsiimme vaikuttamaan. Nuo vaikutukset ovat se musta joutsen, josta tilastot eivät kerro ja joka ei seuraile mitään ohjelmia tai suunnitelmia. Tätä Nassim Nicholas Talebin tunnetuksi tekemää käsitettä ei kuulemma pidä sekoittaa Pohjanlahdella esiintyviin oikeisiin, värimuunnoksena kehittyneisiin mustiin joutseniin. Lassen viesti oli synkeä: ilmastokriisi koskee meitä kaikkia. Kaunisteluun ei ole varaa eikä aikaa. 

Tuomas Santasalo avasi seminaariväelle kaupunkikehitystä toisesta kulmasta eli kulutuksen kautta: vaikka päivittäistavarakauppa kasvaa, kaikki erikoiskauppa vähenee. Pitäisikö huolestua? Pikkuliikkeet ovat toki tärkeitä keskustan elävyyden kannalta. Voi kuitenkin päätellä niinkin, että kauppa kriisiytyy juuri ylikulutuksen vuoksi. Jos ja kun ihmisillä on jo pääsääntöisesti kaikki tarvittavat tavarat ja todella paljon sellaista, mitä he eivät koskaan tarvitse, kauppa kärsii. Myymälät vähenevät.

Päättelin, että se mikä säilyy, on ihmisten tarve tavata toisiaan. Tuomaksen mukaan nousussa on lähinnä kahviloiden ja ravintoloiden myynti. Ravintolaelämähän heijastelee sekä halua päästä arjessa helpommalla että mitä suurimmassa määrin myös vuorovaikutuksen tarvetta. 

Sain tästä mielestäni kelpo sillan omaan esitykseeni: kestävää kulutusta on kulttuurin, elämysten ja vuorovaikutuksen kulutus. Siis käyttäkäämme rahamme niihin ja kävelkäämme keskustaan, jossa on toivottavasti yhä villimpi tarjonta omaehtoista kulttuuria ja nähtävää.

Pohdiskelin myös, mitä ihmisiä kuhisevat kesäiset kirppikset kertovat. Jos kerran vaatteita on kaikilla kaapit täynnä, ehkä kaivattu “kaupunkia aktivoiva muotikauppa” onkin juuri kirpputoreilla ja kierrätyskeskuksissa. Ne ovat kohtaamispaikkoja, joissa asiantuntija eli vaatteen edellinen omistaja on siitä kertomassa, joten ostaja saa myös tarinan. 

Jalkautukaa suunnittelijat!

Kaksikielisen esitykseni teemaksi oli annettu interaktiivinen ydinkeskusta. 

Korostin kävelijän näkökulmaa keskustaan. Kävely on ihmisen vuorovaikutusta kaupungin kanssa. Toisin kuin muut liikennemuodot ja liikuntamuodot, se on ihmisten vuorovaikutusta keskenään. Saarnasin Jane JacobsinWilliam Whyten ja Jan Gehlin inspiroimana siitä, että jokaisen suunnittelijan ja aktivistin kannattaisi jalkautua tutkimaan kaupunkitilaa. Olisi todella tärkeää ymmärtää, mitä kaupunkikeskustassa tapahtuu, miten ihmiset käyttävät siellä aikaa ja miten suuri vaikutus kohtaamisilla on. 

Entäs huomaammeko, miten moniaistisesti kaupungissa etenemme ja mitkä aistimukset meidän kulkuumme ja käyttäytymiseemme vaikuttavat? Kylmyys ja lämpö vaikuttavat monessa. Varmaan tuntoaisti on unohtunut, kun graniittipaasia käytetään ulkokalusteissa Suomen ilmastossa. Entä miten juhlahuoneistosta kantautuva lämmin valo vetääkään puoleensa kertoen käynnissä olevista trooppisista tangoiltamista!

Kuva: Interaktiivisuuden huippu, tangoiltamat

Uusi keskustasuunnittelun kierros on siis vasta alkamassa. Ensimmäisessä vaiheessa luvassa on esseekokoelma kulttuurikaupunki Jeppiksen menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Inspiroivaa olla mukana!

Jani Päivänen
johtava asiantuntija/tiimipäällikkö
jani.paivanen@fcg.fi