Tervetuloa sadun maailmaan!

Rovaniemen ja Napapiirin matkailuluvut kasvavat liki 20 prosentin vuosivauhdilla. Kasvu on tuonut uutta tarvetta maankäytön suunnittelulle – ja myös suunnitelmien vaikutusten arvioinnille.

Matkailun hiljaiseloa kesti Rovaniemellä usei­ta vuosia. Esimerkiksi Napapiirille kaavoitetut kauppa- ja liiketilat eivät menneet. Alue oli kuin unessa, kunnes vuonna 2013 hyväksytyssä kaavassa tarjottiin enemmän sisältöä ja elämyksiä, sadun maailmaa.

– Napapiiri alkoi elää, alueelle tuli sykettä. Ohjelmapalveluille ja tapahtumille varatut alueet alkoivat täyttyä. Käynnistyi iso hotellihanke. Kaikki alkoi kasvaa, matkailijamäärät, lentoliikenne, autoliikenne, kuvailee kaupunginarkkitehti Tarja Outila.

Puolen miljoonan majoitusvuorokauden raja ylittyi Rovaniemellä ensimmäisen kerran vuonna 2016. Matkailijoita tulee noin 130 maasta, mutta Kiina ja Israel ovat tuoneet eniten kasvua.

– Paras matkailun sisäänheittäjä on tietenkin joulupukki, hänet tunnetaan kaikkialla.

Joulupukin ohella kansainvälisiä turisteja kiinnostaa kaupungin sijainti mystisesti Napapiirin tuntumassa, erämaisen luonnon lähellä – ja myös kaupunkisuunnittelu, jota Outila itsekin esittelee turistiryhmille.

Kaavamuutos

Matkailun elpymistä oli toivottu, mutta näin nopeaan muutokseen ei ollut osattu täysin varautua.

– Huomasimme, että Napapiirin ohjelmapalveluyritykset tarvitsevat reiteilleen laajempia alueita kuin niille on kaavoissa varattu. Liikennekin alkoi olla aika kaoottista, ja paikoitusalueista tuli pulaa.

Tilanteen parantamiseksi alettiin valmistella Napapiirin asemakaavan muutosta, eri näkökulmat mahdollisimman hyvin huomioon ottaen. Erityisesti ELY-keskuksen kannanottojen huomioon ottaminen on ollut kaupunginhallitukselle haastavaa.

Rovaniemi tekee merkittävistä kaavoistaan yritysvaikutusten arvioinnit, mutta yleispiirteiseen sanalliseen lomakearviointiin Outila ei halunnut lähteä. Hän halusi perustaa arviot faktoihin – ja lähti FCG:n Markku Nissin puheille.

Vaikutukset numeroiksi

Alkoi tiivis yhteistyö Outilan, Nissin ja Rovaniemen Kehitys Oy:n investointiasiantuntijan Jaakko Pöykön kesken. Yritysvaikutusten arviointiin kehitettyä SYVA-mallia hiottiin niin, että saatiin esiin kaavan työllisyys- ja verotulovaikutukset.

Kaavaehdotuksen arvioitiin kasvattavan ohjelmapalvelujen kysyntää 30 prosentilla ja liikevaihtoa 10,4 miljoonalla eurolla.

Laskelmien mukaan toiminnan välitön ja välillinen työllisyysvaikutus on yhteensä 105 henkilötyövuotta, palkkatulo vastaavasti noin 4 miljoonaa euroa ja verotulo runsas 0,6 miljoonaa euroa. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat huomattavat.

Outila pitää FCG:n mallia tähänastisista parhaana. – Näkökulma on tutkimuksellinen, eivätkä arviot riipu henkilöstä. Työkalu on joustava ja helppokäyttöinen. Muuttujia ja arvoja vaihtamalla voidaan tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Aina on näytettävissä, mitä laskelmassa on otettu huomioon.

Uusi arviointitapa on jo lyönyt itsensä läpi Rovaniemellä, Outila sanoo. – Hinta­raamikin on järkevä, joten malli on mahdollista hankkia kehitysyhtiön ja kaupungin käyttöön.

Soveltuisi muuallekin

SYVA-mallin (sijoittuvan yrityksen vaikutusten arviointi) avulla saadaan helposti ja nopeasti entistä tarkempaa tietoa yrityksen sijoittumisen tai investoinnin aikaansaamista aluetaloudellisista hyödyistä – ja nyt malli on sovellettavissa myös kaavojen vaikutusten arviointiin, projektipäällikkö Markku Nissi esittelee.

Työkalun avulla voidaan arvioida sekä rakennusvaiheen että toiminnan aikaiset suorat ja välilliset vaikutukset työllisyyteen, verotuloihin ja muihin kuntakonsernin tuloihin. Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään kuntakohtaisia tietoja, Tilastokeskuksen toimialakohtaisia tietoja ja sijoittuvan yrityksen tietoja.

– Kun päättäjät haluavat tietää kaavan vaikutukset, tämä malli antaa vastauksen lukujen kautta, Nissi tiivistää.

Palvelukonseptiin sisältyvät aloitustyöpaja, työkalun räätälöinti asiakkaan tarpeisiin sekä työkalun luovutus ja käytön opastus. Malli on asiakkaan hyödynnettävissä vuoden lisenssillä. FCG vastaa mallin ylläpidosta ja käyttäjätuesta.

Teksti Paula Böhling. Kuva Tuula Lampela.
(Artikkeli on  julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Projektipäällikkö Markku Nissi FCG Kaupunkisuunnittelu.com

Kysy lisää!
Projektipäällikkö
Markku Nissi
markku.nissi@fcg.fi

Hossaan syntyy tukikohta kansallispuiston kävijöille

Suomi sai kesäkuussa 40. kansallispuiston Koillismaalle Hossaan. Uusi kansallispuisto juhlistaa maamme satavuotiasta itsenäisyyttä. Samalla se vahvistaa Hossan vetovoimaa matkailukohteena.

Reilun 11 000 hehtaarin puisto sijaitsee Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa. Alue on kiehtova sekoitus erämaata ja rajaseudun kulttuuria.

Hossan valoisat, hongikkoiset harjukankaat ja kirkkaat kalaisat vedet ovat jo pitkään olleet erämaan rauhasta nauttivien retkeilijöiden suosikkikohde. Nyt uuden kansallispuiston kävijämäärän odotetaan nousevan 120 000 vuodessa.

Kansallispuiston perustaminen on luonut myös tarpeen tarkastella Hossan alueen maankäyttöä ja kaavoitusta Suomussalmen kunnan koillisnurkassa. Suomussalmi onkin käynnistänyt Hossan rantaosayleiskaavan tarkistamisen, jonka laatimisesta vastaa FCG:n Timo Leskinen.

1. Miksi Hossan alueen kaavoitusta tarkistetaan?

Aikaisemmin alueella oli Hossan retkeilyalue, jossa rakentaminen oli kielletty. Kun kansallispuisto perustettiin, osa entisistä retkeilyalueista jäi puiston ulkopuolelle. Matkailun ja Hossan kylän kehittämisen kannalta houkuttelevia alueita vapautui rakentamiselle.

2. Mitkä ovat kaavamuutoksen tavoitteet?

Maankäytöllä pyritään edistämään kansallispuiston käyttöä. Alueelle luodaan tukikohta, josta käsin kävijät vierailevat kansallispuistossa. Kaavoituksessa tarkastellaan esimerkiksi rakennuspaikkojen ja rakennusoikeuksien määrän lisäämistä matkailupalveluiden ja mökkirakentamisen mahdollistamiseksi. Itse kansallispuiston alueen käyttöön ja hoitoon kaavalla ei vaikuteta.

3. Millaisia tarpeita luonnonympäristö ja kulttuuriympäristö asettavat Hossan kaavoitukselle?

Alueelta löytyy esimerkiksi historiallisen ajan muinaisjäänteitä kuten tervahautoja sekä maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuurihistoriallisia kohteita. Osa entisistä retkeilyalueen maista, jotka jäivät kansallispuiston ulkopuolelle kuuluvat Natura-alueeseen. Niiden luontoarvot tulee tulevassakin käytössä turvata.

4. Millä aikataululla kaavamuutos etenee?

Kaavamuutoksen selvitystyö on käynnistynyt tänä kesänä. Kaavaluonnos syntyy ensi talven aikana ja kaavaehdotus tulee hyväksymiskäsittelyyn huhtikuussa 2018.

Hossan kaavamuutoksen laatimisesta vastaa Timo Leskinen FCG:ltä

 

Timo Leskisen erikoisalana ovat matkailualueiden maankäyttö ja laaja-alaisten yleiskaavojen kaavasuunnittelu. Hän työskentelee Itä-Suomen aluepäällikkönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssa Kuopiossa.

Co-Creation on yhdyskuntasuunnittelun ytimessä

Co-Creation eli yhteiskehittely on ollut viime aikoina suosittu työskentelymalli uusien yhdyskuntasuunnitteluun liittyvien palveluiden ja käytäntöjen innovoinniksi tai olemassa olevien kehittämiseksi.

Yhteiskehittely on tuotteen tai palvelun kehittämistä yhdessä sen mahdollisten tulevien käyttäjien eli potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Innovoiva lähestymistapa on mahdollista erilaisissa työpajoissa sekä sosiaalisen median työkalujen avulla.

Yhteiskehittelyn hetkellinen arvo syntyy siihen osallistuvan henkilön – esimerkiksi asiakkaan – ainutlaatuisista kokemuksista. Jatkuva arvo puolestaan syntyy työskentelyn tuloksista ja oppimisesta.

Hankeen vetäjällä on vastuu siitä, että yhteiskehittelyn osallistuja pystyy esittämään uusia ideoita. Tämä on itse asiassa aikamoinen haaste. Usein hankkeen sidosryhmät ovat kiireisiä ja kynnys osallistua on korkea, vaikka kyse olisi kiinnostavasta aiheesta.

Sidosryhmien osallistumisen motivoinnin riskinä voi myös nähdä sen, että eri syistä kuten aikataulusta, kehitysbudjetista tai työn laajuudesta johtuen keskimäärin vain 20 % kehitysideoista on mahdollista toteuttaa.

FCG:n Arkitehtuuri ja yhdyskunnat -palvelualueellamme on pitkä kokemus co-creation-tapahtumien järjestämisestä sekä uusien työkalujen – kuten paikkatietoon perustuvan, verkossa toimivan AVE-kaavoitustyökalun – innovoinnissa.

Digikaavahanke kutsuu kaupunkeja ja kuntia

Myös nyt käynnistyvään KiraDigi Digikaava -hankkeeseen kutsutaan mukaan Suomen kuntia ja kaupunkeja, jotka ovat keskeinen toimijataho kaavoitusprosesseissa. Hankkeessa ovat tässä vaiheessa mukana Oulu, Sipoo, Viitasaari ja Pihtipudas. Tämä kokoonpano on hankkeessa erittäin hyvä.

Tavoitteena on saada mukaan lisää erityppisiä kuntia ja kaupunkeja ja siten edistää tuloksien hyväksymistä ympäri Suomea. Digikaava-hankkeen määrittelytyöpajaan, joka kokoontuu 12.6.2017 osallistuvat myös Kuntaliiton sekä ympäristöministeriön edustajat.

Tietyllä tavalla ajateltuna yhteiskehittelyssä ei yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelussa tai niiden vaikutusten arvioinnissa ole oikeastaan mitään uutta. Suunnitteluhankkeissa yhdessä tekeminen, johon osallistuvat sekä suunnittelija ja sidosryhmät, on ollut aina hankkeiden ytimessä. Esimerkiksi verkostohanke on suosittu työskentelymalli.

Joskus yhteyskehittely työskentelytapana voi hidastaa hankkeiden aikataulua, mutta siitä huolimatta se parantaa hankkeen lopputuloksen laatua ja tulosten hyväksyttävyyttä.

fcg arkkitehdit jan tvrdy
Jan Tvrdý (MSc) on monipuolinen yhdyskuntarakenteen ja ympäristön asiantuntija, jolla on pitkä kokemus kaupunkien ja maaseudun analysoinnista eri tarkastelumittakaavoissa yksittäisten korttelien tasolta miljoonien asukkaiden metropolialueisiin. Janin osaamisessa korostuu innovatiivisten analyysien ja objektiivisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä havainnollistaminen ja paikkatiedon käyttö. Jan Tvrdy, projektipäällikkö, FCG Suunnittelu ja tekniikka, jan.tvrdy@fcg.fi

Kaupunkitilan ja -luonnon elinvoimaisuus

Mitä vaikutuksia tiivistämisellä on lähiluonnolle? Helsingin yleiskaava puhututtaa yli puoluerajojen. Onhan kaupunkimme lentokoneesta katsottuna todella vihreä ja kansainvälisestikin poikkeuksellisen monimuotoisen ja runsaan lähiluonnon ekosysteemi. Lue Lisää

Yhdyskuntasuunnittelun kehittyvät työvälineet: strateginen yleiskaava

Yhdyskuntasuunnittelun alalla eletään erittäin kiinnostavia muutoksen aikoja. Maankäyttö- ja rakennuslaki on uudistumassa, ja samanaikaisesti lähestyvä maakuntauudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien vastuukenttään. Muutosten aikana on lainsäädännön ja hallinnollisten järjestelyiden rinnalla tullut tarvetta päivittää myös maankäytön suunnittelun välinevalikoimaa. Lue lisää

Ympäristön mittaaminen – Fotogrammetriamalli arkkitehtikilpailun apuna

Menetelmällä säästetään kilpailuryhmien työtä ympäristön mallintamisessa. Tavoitteena on kilpailutöiden yhteismitallisuuden paraneminen, kun realistinen ympäristö on käytettävissä visualisointeja varten.

Lue lisää