Tervetuloa sadun maailmaan!

Rovaniemen ja Napapiirin matkailuluvut kasvavat liki 20 prosentin vuosivauhdilla. Kasvu on tuonut uutta tarvetta maankäytön suunnittelulle – ja myös suunnitelmien vaikutusten arvioinnille.

Matkailun hiljaiseloa kesti Rovaniemellä usei­ta vuosia. Esimerkiksi Napapiirille kaavoitetut kauppa- ja liiketilat eivät menneet. Alue oli kuin unessa, kunnes vuonna 2013 hyväksytyssä kaavassa tarjottiin enemmän sisältöä ja elämyksiä, sadun maailmaa.

– Napapiiri alkoi elää, alueelle tuli sykettä. Ohjelmapalveluille ja tapahtumille varatut alueet alkoivat täyttyä. Käynnistyi iso hotellihanke. Kaikki alkoi kasvaa, matkailijamäärät, lentoliikenne, autoliikenne, kuvailee kaupunginarkkitehti Tarja Outila.

Puolen miljoonan majoitusvuorokauden raja ylittyi Rovaniemellä ensimmäisen kerran vuonna 2016. Matkailijoita tulee noin 130 maasta, mutta Kiina ja Israel ovat tuoneet eniten kasvua.

– Paras matkailun sisäänheittäjä on tietenkin joulupukki, hänet tunnetaan kaikkialla.

Joulupukin ohella kansainvälisiä turisteja kiinnostaa kaupungin sijainti mystisesti Napapiirin tuntumassa, erämaisen luonnon lähellä – ja myös kaupunkisuunnittelu, jota Outila itsekin esittelee turistiryhmille.

Kaavamuutos

Matkailun elpymistä oli toivottu, mutta näin nopeaan muutokseen ei ollut osattu täysin varautua.

– Huomasimme, että Napapiirin ohjelmapalveluyritykset tarvitsevat reiteilleen laajempia alueita kuin niille on kaavoissa varattu. Liikennekin alkoi olla aika kaoottista, ja paikoitusalueista tuli pulaa.

Tilanteen parantamiseksi alettiin valmistella Napapiirin asemakaavan muutosta, eri näkökulmat mahdollisimman hyvin huomioon ottaen. Erityisesti ELY-keskuksen kannanottojen huomioon ottaminen on ollut kaupunginhallitukselle haastavaa.

Rovaniemi tekee merkittävistä kaavoistaan yritysvaikutusten arvioinnit, mutta yleispiirteiseen sanalliseen lomakearviointiin Outila ei halunnut lähteä. Hän halusi perustaa arviot faktoihin – ja lähti FCG:n Markku Nissin puheille.

Vaikutukset numeroiksi

Alkoi tiivis yhteistyö Outilan, Nissin ja Rovaniemen Kehitys Oy:n investointiasiantuntijan Jaakko Pöykön kesken. Yritysvaikutusten arviointiin kehitettyä SYVA-mallia hiottiin niin, että saatiin esiin kaavan työllisyys- ja verotulovaikutukset.

Kaavaehdotuksen arvioitiin kasvattavan ohjelmapalvelujen kysyntää 30 prosentilla ja liikevaihtoa 10,4 miljoonalla eurolla.

Laskelmien mukaan toiminnan välitön ja välillinen työllisyysvaikutus on yhteensä 105 henkilötyövuotta, palkkatulo vastaavasti noin 4 miljoonaa euroa ja verotulo runsas 0,6 miljoonaa euroa. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat huomattavat.

Outila pitää FCG:n mallia tähänastisista parhaana. – Näkökulma on tutkimuksellinen, eivätkä arviot riipu henkilöstä. Työkalu on joustava ja helppokäyttöinen. Muuttujia ja arvoja vaihtamalla voidaan tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Aina on näytettävissä, mitä laskelmassa on otettu huomioon.

Uusi arviointitapa on jo lyönyt itsensä läpi Rovaniemellä, Outila sanoo. – Hinta­raamikin on järkevä, joten malli on mahdollista hankkia kehitysyhtiön ja kaupungin käyttöön.

Soveltuisi muuallekin

SYVA-mallin (sijoittuvan yrityksen vaikutusten arviointi) avulla saadaan helposti ja nopeasti entistä tarkempaa tietoa yrityksen sijoittumisen tai investoinnin aikaansaamista aluetaloudellisista hyödyistä – ja nyt malli on sovellettavissa myös kaavojen vaikutusten arviointiin, projektipäällikkö Markku Nissi esittelee.

Työkalun avulla voidaan arvioida sekä rakennusvaiheen että toiminnan aikaiset suorat ja välilliset vaikutukset työllisyyteen, verotuloihin ja muihin kuntakonsernin tuloihin. Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään kuntakohtaisia tietoja, Tilastokeskuksen toimialakohtaisia tietoja ja sijoittuvan yrityksen tietoja.

– Kun päättäjät haluavat tietää kaavan vaikutukset, tämä malli antaa vastauksen lukujen kautta, Nissi tiivistää.

Palvelukonseptiin sisältyvät aloitustyöpaja, työkalun räätälöinti asiakkaan tarpeisiin sekä työkalun luovutus ja käytön opastus. Malli on asiakkaan hyödynnettävissä vuoden lisenssillä. FCG vastaa mallin ylläpidosta ja käyttäjätuesta.

Teksti Paula Böhling. Kuva Tuula Lampela.
(Artikkeli on  julkaistu FCG Consulting People -lehdessä 1/2018)

Projektipäällikkö Markku Nissi FCG Kaupunkisuunnittelu.com

Kysy lisää!
Projektipäällikkö
Markku Nissi
markku.nissi@fcg.fi

Taantuvien kaupan alueiden kehittäminen

Aiemmin menestynyt kaupan alue voi keskeisen veturiyrityksen lopettaessa tai siirtyessä muualle menettää vetovoimaansa. Asiakasvirrat vähenevät, jolloin myös muiden yritysten edellytykset toimia ja kehittyä alueella heikkenevät. Alueen toimijoilla ei oman liiketoimintansa ohessa ole välttämättä aikaa eikä resursseja alueen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Taantuvien kaupan alueiden kehittämiseen liittyy useita intressitahoja. Kaupan toimijoilla, kiinteistönomistajilla, sijaintikunnalla sekä asukkailla on monenlaisia toiveita ja tavoitteita alueen kehittämiselle.

Haasteena on muodostaa näiden usein toisistaan poikkeavienkin toiveiden ja tavoitteiden avulla yhteinen päämäärä, jonka toteuttamiseen kaikki intressitahot ovat valmiita sitoutumaan. Yhteistyön pohjaksi ja yhteisen päämäärän muodostamiseksi tarvitaan tutkittua tietoa alueen kehittämispotentiaalista, muun muassa vaikutusalueen toimintaympäristön nykytilasta ja kysynnän kehityksestä.

Toukokuun 2017 alussa voimaan tulleet muutokset maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevissa säännöksissä lisäävät omalta osaltaan taantuvien kaupan alueiden kehittämismahdollisuuksia.

Kaupan alueiden kokonaisvaltainen kehittäminen

Millaisia kaupan alueiden tulisi olla tulevaisuudessa? Millaisessa asiointiympäristössä asiakkaat viihtyvät? Vaikuttaako kaupan palvelujen saavutettavuus ja asioinnin helppous asiakkaiden valintoihin? Liikutaanko autolla vai kävellen ja pyörällä vai joukkoliikenteellä. Millaisen kauppapaikan yritykset tarvitsevat menestyäkseen? Riittääkö asiakkaita perinteisille kaupan alueille vai siirtyykö asiointi verkkoon?

Onnistunut taantuvan kaupan alueen kehittäminen edellyttää, että alueella toimivat yritykset ja kiinteistönomistajat ovat mukana kehitystyössä. Kaupunki ja suunnittelijat voivat olla kehittämistyössä sparraajina, mutta itse kehittämisen on lähdettävä alueen toimijoista.

Kaupan alueen kehittämisestä hyötyvät kuitenkin kaikki. Alueella toimivien yritysten myynti kasvaa ja liiketaloudellinen kannattavuus paranee. Kiinteistönomistajien tuotto lisääntyy, mikä mahdollistaa liiketilojen uudistamisen ja uusien liiketilojen rakentamisen.

Sijaintikunta saa menestyvän yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen myötä lisää verotuloja. Yleisilmeeltään sekava ja ehkä ränsistynytkin alue muuttuu viihtyisäksi kaupunki- ja asiointiympäristöksi. Asukkaat saavat palvelutarjonnaltaan monipuolisen asiointikohteen. Vetovoimainen alue houkuttelee myös uusia yrityksiä, investointeja ja lisää asiakasvirtoja.

Lisää vetovoimaa Vantaan Petikko-Varistoon

FCG:ssä on laadittu Vantaan Petikko-Variston kaupan alueen toimenpidesuunnitelma. Petikko-Variston alue oli aikanaan pääkaupunkiseudun merkittävin huonekalu- ja sisustuskaupan keskittymä, mutta on vuosien saatossa menettänyt asemaansa. Vantaan kaupungin elinkeinopalveluiden aloitteesta alueelle laadittiin toimenpidesuunnitelma yhdessä alueen yrittäjien ja kiinteistönomistajien kanssa.

Keskeinen tavoite oli lisätä alueen elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta, tukea alueen yrityksiä lisäämään myyntiään ja parantamaan liiketaloudellista kannattavuuttaan sekä ideoida uusia yhteiskehittämisen toimintamalleja.

FCG:n tehtävänä oli tuottaa tietoa alueen nykytilanteesta, kehitysnäkymistä ja muualla toteutetuista onnistuneista käytännöistä sekä työstää yhdessä yritysten, kiinteistönomistajien ja kaupungin kanssa alueen kehittämisen visio, tavoitteet ja toimenpiteet, määritellä toimenpiteiden toteuttamisen aikataulu ja vastuut sekä laatia menetelmä ja mittarit toimenpiteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden seuraamiseen.

Toimenpidesuunnitelman valmistumisesta uutisoitiin Vantaan Sanomissa 16.5.2017 Kiitosta valmistunut suunnitelma sekä yhteystyö FCG:n kanssa saivat myös tilaajalta Vantaan kaupungin elineikopalveluilta.

Ilmajoelle syntyy uusi Hansan kauppa-alue

FCG:ssä on kokemusta myös uusien kaupan alueiden kehittämisestä. Tästä tuorein esimerkki on Ilmajoen Hansan kauppa-alueelle FCG:ssä laadittu kehittämissuunnitelma. Kunnan tavoitteena on kehittää alueesta palvelutarjonnaltaan monipuolinen kaupan alue.

Kehittämissuunnitelmassa muun muassa arvioitiin vaikutusalueen kysynnän kehitys, kontaktoitiin potentiaalisia alueelle soveltuvia kaupan toimijoita, määriteltiin alueen kaupallinen konsepti ja alueelle soveltuvat toimialat ja niiden mitoitus sekä kehittämisen vaiheistus.

Kehittämissuunnitelmaa kunta hyödyntää alueen markkinoinnissa ja maankäytön suunnittelussa. Suunnitelman valmistumisesta uutisoitiin maakuntalehti Ilkassa 6.9.2017. Uutinen ylsi maakunnan luetuimmaksi uutiseksi

Lisätietoja hankkeista Taina Ollikaiselta taina.ollikainen@fcg.fi

Ollikainen Taina Tuulikki-20848-ref74408Taina Ollikainen on vähittäiskaupan asiantuntija. Pitkään työuraan mahtuu myös monia muita työtehtäviä mm. aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin, aluekehitykseen, elinkeinojen ja matkailun kehittämiseen sekä strategiseen suunnitteluun liittyen. Tainalla on erityisen vahva kokemus ja osaaminen kaupan palveluverkkoselvitysten, vähittäiskaupan sijainti-, mitoitus ja vaikutusselvitysten sekä kaupan alueiden kehittämissuunnitelmien laatimisesta. Myös vähittäiskauppaa koskevan lainsäädännön soveltamisesta maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa Tainalla on runsaasti käytännön kokemusta. Vähittäiskaupan selvityksissä yhteistyökumppaneina ovat olleet kunnat, maakuntaliitot, kaupan keskusliikkeet sekä rakennusliikkeet.